Huhtikuun haaveilijat

Oltiin viikonloppu sitte tappelemassa anopilla.Siis ihan keskenään miehen kanssa ja aamulla pikkasen hävetti ku yöllä tuli sitte huudettua ja itkettyä kilpaa ties mistä tyhmästä :ashamed: :LOL: Ja riidellään me myös seksistä tai sen määrästä ku mun mielestä tuo mies on aina välillä säästölinjalla...Siis ehkä haluis kerran viikossa...Nyt kyllä sovittiin et tässä kierrossa oikeesti yritetään ja ajattelin tilaa ovistestejä ja sen yhdenkerran lisäksi tuo saa ryhdistäytyä ku tikku niin käskee :LOL: Mut joo lupasi se mussukka et mä oon vapun aikaa sitte pieniinpäin...Vaikka me riidellään ja ollaan erimieltä asioista ni on se silti mulle maailman tärkein ja rakkain lasten rinnalla.

Ja siihen piti viel sanoo et ei meilläkään sinällään oo mikää kiire mut meidän pitäis ensivuoden kesällä viettää häitä ja mä haluan olla siellä ilman mahaa.Ja mulle tulee ja jää aina se maha. ei se suostu hävii heti. Hyvä syy, en mä yhtään turhamainen. Ja tää odottelu saa mut hulluksi.Mä en oo ikinä ollu hyvä odottelee.Eikä mulla oo aijemmin ollu tälläist kuumetta...
 
sintsu78 meillä vähän sama homma, ensi kesänä olisi häät ja haluaisin jo silloin olla ilman mahaa!! Mutta saapi nähdä käykö niin.

Täällä pohdin, että miten sitä kuluttaisi neidin päiväuni ajan, jso vaikka tänään saisi jotain järkevämpää aikaiseksi kuin netissä roikkumisen. :LOL:

 
Minna77 Tuota niin mun dpo.t ois tänään siis 6. Niin ja älä hätäile niin kovasti eikös jossain lue että vaan 20% terveistä pariskunnista tärppää vuoden sisällä vai olikohan puolen vuoden mutta kumminkin. Niin ja vähän sama juttu ton mies asian kanssa.. tuntuu kun kenenkään kanssa ei vois puhua toiveista ja huolista tähän vauva asiaan liittyen. Mies on kyllä ihana ja haluaa lapsen mutta ei oikeen ymmärrä niitä kaikkia ongelmia sun muita siihen liittyen. pelottaa oikeen kertoa jos ei ole tärpännyt.
 
:hug: tädin yllättämille ja minna77 ja martalle! Nuo tuntemukset vaivaa välillä täälläkin ja välil tuntuu,että tää on pakkomielteistä.. :headwall: sitten taas mietin,et onko tässä mitään järkeä ja pitäskö tyytyä näihin neljään ihanaan. Onhan meillä jo iso perhe! Mutta siltikin... uskoisin, että se jäisi kaduttamaan kuitenkin. Tässä ei hirveen monia vuosia ole enää aikaa, haluisin sitten jo panostaa muihinkin asioihin..

no juu, sekavaa tekstiä.. :ashamed: mutta niin on ajatuksetkin. Mulla taitaa olla tänään dpo8, ja kaikenlaisia menkkaoireita edelleen. sieltä ne tulee :headwall:
 
Petite Meillä on näköjään samat kiertopäivät menossa sulla tosin näköjään ovis oli vähän aijemmin. Mulla taas ei oo mitään menkka tuntemuksia itse asiassa tässä kierrossa on paljon vähemmän tuntemuksia kuin edellisissä.
 
Btw tuolla verkkoapteekin sivuilla on tuo rfsu.n kynä testi joka pitäs olla tosi herkkä.. en oo löytäny sitä mistään muualta tosin täällä riihimäellä se on tullut myyntiin myös city markettiin
 
Juu mä kanssa aion sortua :ashamed: mutta minkäs sitä itselleen voi, kun on heikko luonto :D mulla on kaks puikkoa tilattuna,mitkä pitäis näyttää 4 päivää ennen mensujen alkua jo mahdollisen raskauden. Voishan toista kokeilla pikkuisen... :xmas:
 
Moikka kaikille pitkästä aikaa..tai siltä ainaki tuntuu =) Ja pahoittelut uuteen kiertoon lähteville. Täältä varmaan perästä tullaan, ei oo oikein tuntemuksia mihinkään suuntaan pientä menkkatuntemusta/nipistelyä lukuunottamatta. Niin ja palelu mutta sitähän on joka kierrossa näihin aikoihin.
Kauppareissulla tarttu juuri toi rfsu:n kynätesti mukaan ja ajattelin jos jaksais vaikka perjantaille odotella testauksen kans (=huomenna aamulla :LOL: :snotty: )

Kertokaas miten laskette noi DPO:t? Mulla oli viime ma 13.4 selkeä ovisplussa kun tikuttelin, joten onko DPO1 silloin tiistai?

Ja puputtelu kysymykseen vastaus; joka päivä ja mahd mukaan joskus useamman kerran. Ollut siis näin jo ennen vauvatalkoita. :kieh:
 
Tiukun äiti, Ganja, Petite Kiitos paljon kannustuksesta!! :heart: :heart: Se helpottaa paljon. Vaikka kaikki on mahdollista, niin onhan se todennäköisempää, että tämä yritys vie aikaa. Loppujen lopuksi aikakin menee nopeasti, vain tämä kuumeilu turhauttaa ja tekee kärsimättömäksi.

Sohvi77 Mun tietojen mukaan DPO 1 on ensimmäinen päivä oviksen jälkeen eli sun kohdalla se tiistai. Laitoin sen jo listalle...
 
Eli tuntuu siltä että kaikenlaista menkkojen edeltävää hässäkkää menossa. Nyt on taas rinnatkin uudelleen hiukka arat..,tosin normaalisti ne on aivan kosketus arat, mahassa jos vaikka mitä "venkoilua" nipistelyä ja vihlontaa. Eli varmaan täälläkin liitytään sitten miinus tilastoon muutaman päivän päästä.

Minna77 sama vika täällä että kuumeilu tässä se pahimman ongelman tuottaa.
Eihän jos ei olisi kuumetta varmaan tulisi edes näitä "mieliala vaihteluita" aivan turhaan.

Testailu on vielä täysin turhaa ja kaipa sitä yrittää sitten olla ettei testaakkaan ennen kuin menkat on todella jääneet tulematta. Tietystihän siinä toisin käy, mutta jospa saisi pidettyä sen verran itseään aisoissa vielä. Tuntuu että se testailukin stressaa sitten mieltä, kun negat paukkuu kuitekin.

Oma napa jälleen.

Plussa tuulia kuitenkin kaikille
 
Nyt mulla ei yhtäkkiä olekaan ollenkaan sellanen olo että menkat ois tulossa. Mahaa ei kipristele mihinkään suuntaan ja naama on lähes finnitön...niitä ennen menkkoja tulevia näppylöitä ei ole siis ilmaantunut jostain syystä. Voihan se tietenkin olla että kevätaurinko on vaikuttanut asiaan. Mielialakin on pysynyt iloisena (viikonloppuna kiukkusin, mut siihen oli syynsä) ja pms-raivoaminen on poissa. En kuitenkaan jaksa/uskalla uskoa että syy olisi se minkä toivoisin sen olevan. Pitäisköhän kipittää lähikauppaan tai apteekkiin ja hakea testi? Oon tässä nyt pantannut pissiä useamman tunnin, että vois jopa testata saman tien ku tuun kotiin. Mut sit on kyl kauhee pettymys, jos...no te tiedätte kyllä.
 
Päivää. Jostain kumman syystä tänään sitten täti kurvas paikalle, 3 päivää liian aikaisin :( Kierto kuitenkin ollut lähes poikkeuksetta 27 päivää, eli sitä ei varmaan tästä huolimatta tartte muuttaa, eli siis nyt kp 1/27 ja yk 13 :| .Mutta taitaa olla nyt viisainta ottaa ovistikut avuksi ja päätettiin miehen kanssa, että nyt on yritystä niin kauan, että tästä lähdetään tutkittavaksi molemmat. Mä joskus jo ennen poikaa olin tutkimuksissa ja silloin mulla todettiin hiukan rakkulamaista muodostusta munasarjoissa, eli se voi olla syynä jos se on pahentunut. Miehellä lapsia ei ennestään ole, eli hyvähän se simppojenkin laatu on tarkistaa.

Mutta aika p**ka fiiis täällä. Peukkuja vielä kaikille jännääjille b =) d ja halit taas uuteen kiertoon lähteneille.
 
Voi eiii... :hug: nirppurotalle! Se pettymys on niin hirveetä.

täällä vähän samat fiilarit ku Eniellä.. ärsyttää vaan odottaa ja odottaa. mut eihän tässä muutakaan voi. Tänään kävin töiden jälkeen etsimässä juhlapukua pojalle... kaikkee muuta sitten löytykin,mutta ei puvun housuja |O Joudun taas huomenna ettimään, mut on se uskottava että Kappahl, Lindex, Anttila,H&M ja Seppälä ei myy pojille tarpeeksi juhlavia vaatteita ,ainakaan sesongin ulkopuolella. :headwall:
 
Heipähei.
Liityn nyt minäkin haaveilijoiden joukkoon.
Päätettiin juuri, että vauva olisi tervetullut. Olen ihan täpinöissäni, koska olen potenut vauvakuumetta jo n. 3,4 vuotta. (poika nyt 3,5 vuotta..)
Juu, eli jänskäillään ja toivotaan..
 
:snotty:

Elikkäs sen viimeisen virheen.
Tilasin netistä raskaus ja ovis testejä ja ajattelin että hyvä kun ne eivät tule muutamaan päivään kun postikin lakkoillee.
No, minun piti sitten käydä tässä vielä illalla apteekissa niin mitäpä sieltä tarttui matkaan?
Raskaustestejäpä tietysti!!! Voi että sapettaa kun meinasin että yritän todella olla testaamatta ennen kuin menkat on varmasti myöhässä, mutta eihän sitten onnistunut.
Ja ettei tuossa olisi jo typeryyttä tarpeeksi niin johan se piti mennä yksi testi "tuhlaamaan".
Perinteisestihän siinä kävi, kun siinä on näkevinään välillä hailakan viivan, eli ei mitään viivan paikkaa ja taas välillä ei mitään :LOL:
Nyt pitäis jossain olla kassakaappi mihin loput testit laittais muutamaksi päiväksi ettei vain vahingossakaan olisi taas aamulla testaamassa.

Pakko oli tulla purkamaan tänne kun tuntuu niin idiootilta taas olo ja harmittaa kamalasti.
 
Enie ihan saman mokan tein tänään.. mul tosin oli niin niukat menkat viimeks että mietin jos ois sillon jo alkanut ehkä raskaus, mutta tosiaan alussa minäkin olin näkevinäni plussia mut loppujen lopuks jäljelle jäi väritön viivan paikka mikä noihin aina tulee :( ja nyt masentaa ihan kamalasti ja tuntuu etten koskaan enään saa lapsia. vaikka tasan tiedän ettei vielä millään näy... miten vois kestää sinne menkkojen alkuun... en oikeen osaa tässä vaiheessa ees muuta ajatellakkaan...
 
Harmittaa ja ärsyttää, pakko tulla tänne ruikuttamaan ku ei viitti miehellekkään valittaa ja ei oikein ole sellasta ihmistä kelle marisisi tästä asiasta..

Tätiä ei oo viel näkyny ja perjantainahan se pitäs vasta tullakin, mutta nää oireet tekee mut hulluksi ! Kauhea kipu ja turvotus mahassa, kipu vetää selkään ja jalkoihinki niin et meinaa välillä aivan jalat lähteä alta. Palelee, oksettaa aamuisin ja huimaa ja ja ja... on se vaan niin ihanaa ku tietää, että täti on taas tulossa, mutta sitten sitä pitää vaan odottaa ja odottaa, että pääsee taas uudelle yrityskierrokselle :snotty:

Mies jaksaa elätellä toiveita et olis tärpänny, mutta kyllä mä olen tuntemusteni kanssa varautunut jo pahimpaan. On niin ihanaa ja outoa kun on tuommonen mies rinnalla, joka on yhtä kaameassa vauvakuumeessa ku itekki. Exän kanssa saatiin 2 lasta eikä se ollu koskaan noin innoissaan...tietysti lapset on sille rakkaita, mutta kaikki se vauvakuumeilu ja odotuksen riemu oli yksin mun juttuni silloin..

Toisaalta tuntuu jotenki pahalta tämän nykyisen miehen puolesta ku hän tietty heti olettaa hänessä olevan jotain vikaa ku mulla jo 2lasta ennestään... mulla kyllä ollu monenlaista pientä vaivaa vatsani kanssa lasten jälkeen ja vähän pelottaakin et jos siel munasarjoissa/ kohdussa jotain häikkää on.. toisen lapsen jälkeen mun kohtu vetäytyi jotenki tonne tosi taakse ja mietinkin tässä, että kyllä sekin varmaan jollain tapaa vaikuttaa raskaaksi tulemiseen??
Kellään kokemusta asiasta? Valitettavasti se pelko mahdollisuudesta ettei enää tule raskaaksi kolkuttaa takaraivossa kun noi 2 edellistä sai alkunsa samantien ku päätettiin yrittää..

Hmm. vähän jotain masennusta ilmassa tänään, mutta onneks tänne voi purkaa oloaan.

Halauksia tädin tavanneille ja tsemppiä uuteen yritykseen :hug:
Ja peukut pystyssä kaikkien niiden puolesta, joilla tätiä ei vielä tällä erää ole näkynyt.
 
Enie ja Ganja Täällä kans yks malttamaton meni testaileen nyt illalla, vaikka järki sanoi koko ajan että "testaa nainen vasta huomenna tai ylihuomenna"...mutta ku ei jaksa odottaa nii ei sit jaksa odottaa. Ja tiedättekös, haamujen haamuhan siihen tuli, mutta huomasin sen vasta nyt testiajan jälkeen ja sekin näkyy vaan tosiaan kirkkaassa valossa :| Mitäs tästä nyt pitäis uskoa? Vai eikö pitäis uskoa mitään? :eek: :eek: :eek:
 
Saanko liittyä kahjokuumeisten joukkoon :D :D en ois edes kehdannu sanoa teille mut testasin aamulla ja sama juttu, testiajan jälkeen tulee heikko punertava viiva. Se on silti roskishaamu eli ei merkkaa mitään vaan voi tulla siihen viivanpaikkaan sen 10min jälkeen.
On tää niin hermostuttavaa,ettei meinaa pöksyissään pysyä. :headwall:
 
Petite Hehe, meitä on nyt sit 4 jotka tänään testailleet...miten ihmeessä sitä nyt sais pidettyä itsensä kurissa huomenna, että odottais nyt vaikka ylihuomiseen asti =)

No onhan sekin nyt jotain, että minä sain tänään sit elämäni ensimmäisen roskishaamun :LOL:
 
Marta ja Minna - voimia ja jaksuja. Oon monesti kuullut tarinoita siitä kun pitkänkin yrityksen jälkeen tärppää. Useammalla tutulla on mennyt reilusti yli 6kk yrittäessä raskautumista.

Tiedä kans ton tuskan odottelusta. Mulla taitaa olla nyt oikeasti menossa yk24 tai 25. Ex:n kanssa yritettiin melkein 2 vuotta. ´08 kesällä mulla todettiin PCO monirakkulaiset munasarjat ja sitä sitten hoidettiin, ja oli rankkaa henkisesti enemmänkin. Nyt kun erosin joitain kuukausia sitten, mieli piristyi ja selvästi stressi laukesi - ja kaiken huippuna se että mun kroppa alkoi toimia oikein heti sen jälkeen. Se todettiin vielä lääkärissä ultrassa. ( Eli että munasarjat on lähes ok näköiset, tohon toki vaikuttaa myös lääkitys l. metut). Ja taas jännään että josko tärppäisi - monen surun jälkeen pidän itseäni ihan hulluna kun nyt toiveekkana odotan vappuviikonloppua, jospa se nyt tärppäisi. Jotenkin vain on luottavainen mieli. Ex :lle oli ok, jos olisi tullut vauva, mutta ei väliä vaikka ei, eli täysin mun projekti. Uusi mies taas kovasti haluaa lapsia. Ja se on tosi ihanaa.
Edes ovistikut ei toimineet mulla sen 2 vuoden aikana, mutta nyt sain bongattua oviksen helposti. Katotaan miten meitin käy. =)

Kirjoitukseni ei ole tarkoitus lannistaa, vaan jaksaa uskoa tulevaan. Ei kannata menettää toivoaan, vaikka raskaalta nyt tuntuukin!
 

Yhteistyössä