***HUHTIKUISET Tammikuussa*** (Ensimmäinen vauva jo syntynyt!)

Poppeliini ja Sapfo Kiitos vastauksista. Eipä auta muu kuin miehen matkustaa bussilla sairaala-koti väliä, jos ei perhe huonetta saa.

Tiitulle paranemisia flunssaan ja onnea asuntokauppoihin ja uuden etsintään.

 

Kiitokset kaikille tervetulotoivotuksista ja Poppeliinille listan päivittämisestä! :flower:

Empuuu: Aika rauhallinen tapaus on munkin masuasukki, ei tosiaankaan liikkeitä huomaa, jos vaatteet on päällä. Joulunakin oli pari päivää lähes liikkumatta, kun itse oli koko ajan menossa, ihan siinä jo ehti huolestua, kun asian tajusin, mutta onneksi vauva juuri silloin vähän ilmoitti itsestään. Mieskään ei ole vielä edes vauvan liikkeitä tuntenut, kun silloin harvoin, kun haluaa masua kokeilla, niin vauva heti rauhoittuu, vaikka juuri olisikin potkiskellut. Toivottavasti sama jatkuu sitten synnytyksen jälkeenkin, että isinsä kosketukseen rauhoittuu

Mulla onneksi vielä omat toppavaatteet päälle mahtuvat ja varastosta pitäisi vielä vähän isompia vaatteita löytyä, sitten kun nämä pieneksi käyvät tai sitten siirryn miehen vaatteisiin

tiitulle pikaista paranemista :hug: ja hapsiaiselle mukavaa lomaa! Meilläkin on Katinkullan reissu tulevaisuudessa suunnitelmissa, kun kesällä mentiin ostamaan Holiday Clubin viikko-osake ja kaupanpäällisiksi saatiin kaksi ilmaista viikon lomaa Eka lahjakortti käytetään nyt maaliskuun alussa Tampereen kylpylässä. Toivotaan vaan, että oma vointi olisi vielä silloinkin hyvä, että parin tunnin matka sujuisi hyvin ja uimaankin pääsisi... H&M:n äitiysuimapuku on jo tilattuna, että syytä olisi

Nyt muihin hommiin, mukavaa viikkoa siis kaikille!

-Niiskuneiti ja Julle 23+6, huomenna siis poksutaan! :wave:-

 

Minäkin piiiiitkästä aikaa lukemassa ja kirjoittelemassa..

Ensinnäkin ***POKS*** rv 27+0!

Cataliina: Yks hevosihminen täälläkin. Ikäni olen harrastanut, viime kesänä
vihdoin toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja laitoin oman hevosen, 12v lv
tamman, ei ravuritaustaa, vaan toimittanut 5 vuotiaasta ratsunvirkaa. HeC-B
tasoinen, ihan kiva peli. Olen voinut tähän saakka ratsastaa ihan kuin
ennenkin. Viime viikolla sitten kunnon koulutuuppauksen jälkeen alkoi
masua poltella. Ajattelin että olin vain rehkinyt liikaa, mutta eilen sama,
vaikka otinkin iisimmin. Nyt siis jätettävä viimeinkin ravi ja laukka pois
"ohjelmasta" ja siirryttävä käyntiköpöttelyyn. Onneksi hevolle on puoli-
vuokraaja nyt vuodenvaihteesta kesään saakka, joten ei jää oloneuvokseksi.
Itse touhuan niin paljon ja pitkälle sitten hevon kanssa maastakäsin ku
mahdollista.

Bassetsilla hurja kokemus hevosista ja raskaudesta.. Minä olen kans alusta
asti ollut varovainen toisten hevosten kanssa. Meidänkin tallilla yks suokki
ja yks kylmäverinen jotka tahtoo olla semmosia rynnijöitä etten noita ole
käsitellyt sitten alkuraskauden ihan vain kaiken varalta.

Koiria meiltä löytyy myös kaksin kappalein. Molemmat x-rotuisia. Toinen
4-vuotias ajokoira-sakumix ja toinen 2-vuotias rottweiler-howavartmix.
Nuoremman kanssa tokoillaan ihan ryhmässä. Vanhemman kanssa
lähinnä omaksi (ja koiran) iloksi kun aikaa on. Muuten ovat seura/vahti-
koiria.

Rintapumppu: Mullaki oli esikon aikaan ahkerassa käytössä. Täällä saa
sähköpumpun neuvolasta tarvittaessa lainaksi niin pitkään ku tarvetta
on. Koin kyllä tarpeelliseksi ku mulla herkästi vuos ylimääräiset maidot sit
paitaan/lakanoille jne.

Kantovälineistä: Meillä oli esikolle Kangareppu ja Baby Björnin rintareppu. En
pitänyt kummastakaan. Tälle aion hommata Tri-Cotin, jota serkkuni on
kehunut kovasti. Pitkän liinan ominaisuudet helpommin käytettävissä.

Hankinnoista: Meillä on lähes kaikki tarvittava esikolta tallessa ja kerran ovat
samaa sukupuoltakin lupailleet, niin esikon vaatteetkin tulevat ahkeraan
käyttöön tälläkin pienellä. Vaunut (Emmaljunga Calssic Sport)
hankitaan kyllä uudet, kun esikon kärryt olen jo ehtinyt laittaa kiertoon.
Muuta ei varmaan hankita, ellei huomata tarvetta.
Kotiutusvaatteet varmaan ostan ihan uutukaiset, varalta kummallekin
sukupuolelle sopivilla väreillä.
Kestotkin on jo kaapissa pusseissa pestyinä odottamassa käyttäjää.
Ehkä ostan paketin myös kertsejä, varalta.

Supistuksista: Synnytyspoltot on kyllä tosiaan asia ihan erikseen ku
muut. Omalta kohdaltani en esikon aikaan harjoitussupistuksia saanut
oikeastaan ollenkaan. Viimeisillä viikoilla supistukset olivat jo sellaisia
jomottavia, vähän kuin menkkakipuja, laimeita, mutta kuitenkin
tuntuvia. Näitä kuitenkin tuli vain aivan satunnaisesti ja kestivät vain
hetken aikaa. Tällaisia tuntemuksia olen nyt siis saanut pariin kertaan
ratsastuksen jälkeen ja uskon näitten olevan juuri niitä "haitallisia"
supistuksia, ei kivuttomia, kovettavia harjoitussuppareita. Tuosta
jomotuksesta tunnen että on löysennettävä tahtia. Harjoitussupparit ei
saa tätä tunnetta aikaan.

Ulkoilu: Mä ulkoilen päivittäin, yleensä useita kertoja. Mulla on tällähetkellä
käytössä vielä oma toppatakki ja väljät ja vyötäröstä hyvin joustavat halpis
toppahousut. Myöhempää aikaa varten, jos en enää mahdu omaan takkiin,
on miehen lautailutakki, jota käytin esikon loppuraskaudessakin ja
tälläviikolla käyn ostamassa uudet henkselilliset toppahousut joista voi sitten
jättää vetskarin vaikka auki jos maha ei mahdu enää sisään.. Takki kun on
tarpeeksi pitkä niin ei näy vaikka ois livarit auki.. :lauhg:
Eilen ostin uudet, kunnon talvikengät, jo tarkenee!
En vois kuvitellakaan jääväni sisälle vaatetuksen puutteen vuoksi.

Kylkikaarikipuilut on täällä myös tuttuja! Varmaan kohtu alkaa olemaan jo
niin korkealla että vauski pääsee liikkeillään murjomaan alimpia kylkiluita.

Sairaala-ajasta: Me toivottiin ja saatiin esikon aikaan perhehuone, joka oli
kyllä ihana asia. Varsinkin ajattelen että ensisynnyttäjälle perhehuoneen
oma rauha on tärkeä asia kun kaikki vauva ja omat olot ja hormonaaliset
muutokset ovat niin uutta ja mieltämyllertävää. Me vietimme sairaalassa 4
vuorokautta kun esikon bilirubiinit lähti nousuun kolmantena päivänä
ja hän joutui sinivalohoitoon. Tämän toisen kohdalla toivon mahdollisimman
pikaista kotiutusta, eikä perhehuonetoivetta laiteta eteenpäin miehen
yrittäjyyden vuoksi. Hän kun ei oikein voi olla töistä pois kun korkeintaan
mukana synnytyksessä ja sen jälkeiset hetket, mutta uskonkin
"selviäväni" toisen kanssa huomattavasti paremmin itseksenikin kuin esikon
kanssa. Sairaala-aika oli kyllä mielestäni tuskaista. Oman oloni puolesta
olisimme voineet kotiutua jo seuraavana aamuna. Tämän kanssa (mikäli
oma ja vauvan vointi sen sallii) aion pyytää pikaista kotiutusta ja käydään
sitten tarkistuksella myöhemmin jos tarvetta.
Osastollahan isät saa kyllä olla aamusta iltaan, mutta kyllähän heidät yöksi
kotiin passitetaan. En tiedä sitten nyt juuri tämänhetkistä tilannetta tai miten
keväällä, mutta täällä ainakin OYS:ssa oli joku aika sitten synnytysosastoilla
täydellinen vierailukielto (myös isiltä!) sikainfluenssatartuntojen ehkäisemiseksi.
Toivon että tilanne on muuttunut tai muuttuu viimeistään kevääseen.

HUIH KAMALA ku tuli tekstiä..

 

Toppavaatteista mulla on appiukon vanhat xl-kokoiset housut joissa on varmaan tilaa koko raskauden ajaksi, mutta takissa jouduin ikävä kyllä tänään antamaan periksi ja siirtymään omasta toppiksesta äidin vanhaan järjettömän isoon ja aika ohueen talvitakkiin. Kiva tietysti, että takki menee kiinni ja henkikin kulkee ja ainahan sinne alle saa pakattua kerroksia, mutta on niin raskasta liikkua kun on tuhat kerrosta vaatteita päällekäin.

Mulla oli viime viikolla sokerirasitus ja olin sitä vähän jännitellyt kun olen niin paljon ikävää kuullut. Meni kuitenkin tosi hyvin. Ei tullut mitään ikäviä tuntemuksia ja sain köllötellä sen kaksi tuntia kaikessa rauhassa labran lepohuoneessa. Onnistuin jopa nukahtamaan siinä välissä. =) Ja tänään sain tulokset joissa ei ollut mitään poikkeavaa.

Hapsiaiselle rentouttavaa lomaa!

Filuuri 28+

 

Sairaalassa olosta: Me ei olla kertaakaan otettu perhehuonetta, mies on ollut vielä töissä ne päivät kun olen ollut sairaalassa tai kotona lapsia hoitamassa.
Esikoinenhan syntyi Lahdessa, siellä ainakin oli silloin 2004 perhehuoneita tarjolla, loput on syntynyt täällä Kokkolassa ja kyllä täälläkin olisi perhehuoneita ollut tarjolla. Niitähän ei pysty etukäteen varaamaan vasta kuin siinä vaiheesa kun on synnyttämään menossa.
Aina sitä ei saa jos kaikki jo käytössä.

Näin jälkeenpäin ajateltuna en kyllä ole kaivannutkaan perhehuonetta, hyvin on pärjännyt ilmankin. Tosin on sattunut aina niin hyvä tuuri että olen ollut huoneessani käytännössä katsoen yksin.
Esikoisen aikana huonekaveri lähti seuraavana päivänä pois ja kun itse olin viimeistä yötä tuli vieruskaveri, silloin oltiin yhteensä 4vrk sairaalassa, vauvan keltaisuuden vuoksi. Arvot ei kuitenkaan noussut "liian" korkealle ja sinivalohoidolta vältyttiin.

Kakkosen kanssa tuli pieni virhearvio ja lähdin kotiin lääkärin tarkastuksen jälkeen 2vrkautta siis vain. Vahingosta viisastuneena kuopuksen kanssa makoilin vielä yhden ylimääräisen päivän sairaalassa.

Kakkosen kohdalla huoneessa taisi olla koko ajan joku muukin, ja kuopuksen kanssa koko aika yksin kun vieruskaveri "karkasi" sairaalasta samana yönä kun itse siihen huoneeseen menin. "Karkasi" siinä mielessä että lähti tosiaan yöllä kyllähän hoitajat hänelle luvan siihen antoi.
Siivoojat vaan marmatti seuraavana päivänä kun heille ei ollut viesti mennyt perille ja pääsivät sängyn kimppuun vasta kun minä sanoin että kaveri lähti jo yöllä.

Korvatulpat muuten kannattaa kirjata siihen listaan ylös mihin tulee ne tavarat mitä pakataan sairaalakassiin.
Viimeksi käytävähälytin oli mun huoneen oven kohdalla ja heräsin joka ikiseen kutsuun mitä muut äidit paineli, ja niitähän tuli vähintään 3 tunnissa.
Omatyynykin on varmasti tosi kiva, ainakin meidän sairaalassa tyyny on ymmärrettävistä syistä muovitettu ja vaikka kuinka siinä on tavallinen tyynynliina päällä niin hiostavahan se on.
Tietenkään ihan upouutta ja sitä parasta tyynyä ei kannata ottaa, koska hikoileehan siellä muutenkin kohtalaisen paljon.

 

Synnytystapa-arvio - oliko joku muukin menossa täällä? Millä viikolla menette?

Mulle tuli juuri kutsu ja tasan 4 viikkoa ennen laskettua aikaa on tapaaminen. Mitäs siellä oikein ihmetellään? Itse sain kutsun koska edellinen syntyi sektiolla.

 

Synnytystapa-arvio - oliko joku muukin menossa täällä? Millä viikolla menette?

Mulle tuli juuri kutsu ja tasan 4 viikkoa ennen laskettua aikaa on tapaaminen. Mitäs siellä oikein ihmetellään? Itse sain kutsun koska edellinen syntyi sektiolla.

Pikaiseen piipahdan Sapfolle vastaamassa..

Mulla kanssa edessa arvio. arvioivat just section takia tulevan synnytystavan.
Siis lääkäri käy läpi edellisen synnytyksen, syyn sectiolle. Ja sitten kokoarvio mahtuuko syntymään, tarjonta onko ok jne.. Aika kattavasti koittavat arvioida onko alatie mahdollinen..

Mulla ei vissiin neuvola vielä laittanutkaan sitä lähetettä, kirjas vaan viimeksi ylös että pitääkin muistaa sitten laitta.. :|
Toivottavasti ehtii hyvin..

Itsellä tullut nyt "ahdistus" siitä viime kertaisesta hepatoosista, jos uusiikin.. Siinä menee sitten se mahdollisuus alatiehen lopullisesti.. :'( :'(
toinen mikä huolettaa on ihan tyhmä juttu, mutta.. Meidän neidillä on synttärit 13.4 ja nyt siis la 9.4. jos äiti onkin sairaalassa synttäreillä eikä olekaan mukana leipomassa kissakakkua.. :'( :'(
Siis on jo kohta pari kuukautta puhunut tulevista synttäreistään ja varmistellut että äiti on leipomassa kakkua.. Tähän asti jotenkin ajatellut että juu totta kai olen, vasta tajusin että en ehkä olekaan.. :'(
No ehkäpä kaikki selvinnee.. Huoh..

Nyt loppuhin kotihommiin.. Koitan taas jossain vaiheessa ehtiä paremmin kirjoittelemaan "päivän aiheista.." =)

 

Heissan!

Ehdinpäs pitkästä aikaa kirjottelemaan.
Valitettavasti en muista kaikkeen kommentoida, koska täällä on jo niiiiin paljon tekstiä ja te ette ole mitään lyhytsanaisia naisia

Tervetuloa uusille!
:hug: sairastelijoille ja kipuilijoille

(.) Olo vaihtelee hyvin paljon. Tänään on ollut todella hyvä päivä, vaikka pelkäsinkin hieman mitä tästä tulee, koska mies palasi töihin 2 viikon jälkeen. Nyt siis päivät pojan kanssa..
Viime viikolla tuli keskiviikkona todella kipeät supistukset. Sellaiset, joista olisin niiden jatkuessa jo tarvinnut kivunlievitystä. Olivat sellaisia, joita pojasta oli sairaalassa ollessa (synnytys alkoi siis hitaasti viimeksi). Sen jälkeen ei ole tullut. Muuten vaan supistelee todella paljon. Aina kyykistely, nostelu (poika ei ole enää mikään vauvan painoinen), lumityöt aiheuttaa harkkareita, jotka kyllä alkavat olemaan ihottavia.
Sitten uusi vaiva: ylävatsakipu ajoittain, ei koko ajan. Onko kellään muulla? Semmonen puristava tunne aivan ylävatsalla. Eihän se kohtu nyt vielä niin korkealla ole..
Olen alkanut yhdistämään tissikivun ja supparit toisiinsa. Eli toinen aiheuttaa toisen. Olisko muilla mielipidettä tuollaiseen??

Sairaalassa olo on itselleni kauhistus. En tykännyt viimeksi yhtään. Olin siis toisen äidin kanssa samassa huoneessa 2 yötä ja kolmanneksi yöksi saimme perhehuoneen, josta kyllä nautimme miehen kanssa. Nyt haluaisinkin polikliinisen synnytyksen. Meidän sairaalassa siis isät saivat olla aamu 8:sta ilta 8:aan.

Kissaihminen on täällä. Meillä 3 kissaa.

Nyt ei kyllä irtoa enempää. Aivan liian paljon asioita, niin ei pysy mielessä

Greddy ja Piksu 26+5

 

Empuuu, ootkin saanut jo hyviä vastauksia tohon synnärillä olemiseen mutta tahdon silti kanssa vastata Meidän tyttö syntyi puoli yhden aikaan yöllä ja oltiin synnytyssalissa aamuviiteen asti. Mies lähti siitä suoraan kotiin nukkumaan kun oli työpäivän päätteeksi tullut sairaalaan. Meillä ei myöskään ollut perhehuonetta vaan ihan tavallinen jossa olin viikon verran. Menin sinne yöllä ja aamulla huonekaveri pääsi kotiin seitsemännen lapsensa kanssa Sitten olin yhden yön yksin ja sinä yönä esikoinen vietiinkin lastenteholle jossa oli neljä päivää. Sen ajan olin sitten ilman omaa vauvaani huonessa toisen äitin kanssa jolla oli vauva, se oli tosi kurjaa! Viimeisen päivän aamuna olikin huoneeseen tullut kaksi uutta äitiä, onneksi pääsin kotiin sitten päivää aiottua aiemmin ettei tarvinnut enää olla semmosessa tupaten täynnä olevassa huoneessa..

Meilläkin mies oli töissä vielä kun olimme sairaalassa, jäi isyyslomalle vasta sitten kun kotiuduttiin. Mies olisi saanut olla osastolla aamusta iltaan mutta lastenteholla sai vierailla vain neljän tunnin välein tunnin ajan. Omakaan olo ei aina vaan sallinut siellä käyntiä. Poppeliinilla oli samanlaisia kokemuksia lastentehosta ja omasta olosta :hug: Se oli kyllä kamalaa! Toivotaan että tällä kertaa menee paremmin.

Täälläkin on melkosen rauhallinen mahamönkiäinen :heart: Ihan erilailla tuntuu ja näkyy ku esikoisesta. Silloin istukka oli takana ja nyt se on edessä. Joinain päivinä on kyllä oikein saanut säikähtää kun ei mitään liikkeitä oo ollut tai sitten niitä ei vaan kerkiä huomaamaan omilta puuhiltaan. Toisaalta nyt muutamana päivänä liikkeet on tuntuneet jo paljon voimakkaammin, josko se siitä kun pikkuinen kasvaa ja tila vähenee

Mulla on talvivaatteena esikoisen kanssa ulkoillessa tommonen halpa miesten toppapuku jonka ostin, hintaa huimat 12? ja ulkonäkökin sen mukainen mutta kyllä sillä tarkenee, en raaskinut näitä paria kuukautta varten erikseen mitään ostella. Jaloissa lämmittää Eccon Gore-tex -talvikengät ja kyllä varpaat pysyy lämpimänä

Greddy, täällä kanssa kissaihminen :wave: Meillä asustaa kaksi kissaa.

Hankintoja on täälläkin vielä tekemättä. Telakallinen turvakaukalo on esikoisen ajoilta, yhditelmätkin on mutta ne vaatii korjausta. Nyt oonkin tapellut valmistajan kanssa varaosien saatavuudesta. Heidän mukaan ei enää oo saatavilla ja rattaat on ostettu 2007 uutena! Jotta saapa nähdä joutuuko vielä uudet yhdistelmät sitten hankkimaan |O Pieniä vaatteita pitäis hankkia kun esikoisen vaatteet annoin kaverille enkä oo saanut häneen minkäänlaista yhteyttä nyt.. Saapi siis nähdä tuleeko sitteri ja leikkimattokaan sieltä takaisin, hemmetti.

Yeb 27+2

 

Tervetuloa uudet :flower:

ihania masukuvia teillä :heart:

Huomenna ois joku sokerirasitus juttu enkä yhtään tiedä mikä se on? Mulla oli pissa puhdas, joten en tajua miksi sellainen tehdään...

Hyvät päivän jatkot kaikille :hug:

 

Synnytystapa-arvio kävin kuopuksen raskausaikana rv 36 arviossa. Koska edellisten jälkeen oli tullut kuvioon mukaan ms-tautiepäilys ja toisten lähteiden mukaan epiduraalia tai spinaalia ei silloin suositella ja toisten lähteiden mukaan taas ei ole väliä.

Silloin ultrattiin ja otettiin käyrää ja kyseltiin miten raskaus on mennyt. Mutta en saanut siitä irti oikein muutakuin uuden ajan koko kontrolliin kun vauva oli tulloin 3,5kg ja olisi tod.näk. ollut ehkä vähän päälle 4kg la:n tienolla, ehkä olisi käynnistetty rv39 tai ainakin itse päätin että jos koko kontrolliin olisin mennyt niin en olisi sieltä lähtenyt ilman vauvaa
Tai ainakin tarkasteltu hyvin tarkkaan mahtuuko alateitse syntymään vai ei.

Loppujen lopuksi toivon spinaalia tai epiduraalia ja kätilö nukkumatin kutsuikin joka sitten laittoikin kapulat rattaisiin ja sanoi ettei suosittele. Toki sen olisi tuikannut mutta sanoi että se on mun päätös ja saan itse "kärsiä" jälkiseuraumukset mikäli niitä tulee. Enkä siis päätynyt kumpaankaan.
Nukutuslääkäri sanoi että kaikenmoinen ylimääräinen sörkkiminen selkäydinkanavaan saattaa sysätä tuota ms-tautia eteenpäin ja hyvin tod.näk. tulisi pahenemiskausia synnytyksen jälkeen, vaikkakin mulla vasta epäilys kyseessä.

Supistukset ja tissikivut ihan järkeen käypää, jos ajattelee esim niin että ainakin sitten kun NE supistukset on käsillä niitä voi itse voimistaa hieromalla nännejä. Vielä en itselläni ole tätä yhteyttä huomannut enkä muista että edellisissäkään raskauksissa olisi ollut mutta voisin hyvinkin kuvitella että näin asia varmasti on.

Supistuksista unohdin viimeksi mainita, muistan kun esikoista odotin ja kyselin neuvolan tädiltä mistä sitten tietää kun on kyse oikeista supistuksista, ärsytti kun hän vastasi "kyllä sen sitten tietää". Mietin pääni puhki miten ensisynnyttäjä muka mitenkään voi tietää oikeesti milloin on tosi kyseessä, mutta kumma kyllä tiesin heti ensimmäisestä oikeasta supistuksesta että nyt on menoa.
Mulla ne supistukset alkaa selästä ja tulee aaltona eteenpäin ja voimakkuus oli aivan toista luokkaa. Harjoitussupparit vetää vaan mahan kovaksi ja silloin ei mulla ainakaan selässä ole mitään tuntemuksia.

Nyt miettimään perheelle päivällistä.

KiiajaVille

 

Tervetuloa uudet :flower:

ihania masukuvia teillä :heart:

Huomenna ois joku sokerirasitus juttu enkä yhtään tiedä mikä se on? Mulla oli pissa puhdas, joten en tajua miksi sellainen tehdään...

Hyvät päivän jatkot kaikille :hug:

Joillakin paikkakunnilla se tehdään kaikille, joissakin kuten esim meillä kun painoindeksi on yli 28, eli ylipainoisille odottajille, joillakin paikkakunnilla taas jos edellinen vauva on ollut syntyessään hyvin suurikokoinen tai raskausdiabetes.

Muista vaan olla syömättä 12t ennen sokerirasitusta, ja sen aikana. Varaa aikaa se 2tuntia vähintään. Labrassa ei myöskään saa liikkua joten odotushuoneeseen otat mukaan hyvän kirjan tai ristikoita tai valitset paikan läheltä telkkaria jos labrassa semmoinen on.

Sokerirasituksessa ensimmäisenä otetaan paastoarvo, kyynärtaipeesta kaikki verinäytteet.
Sen jälkeen saat juotavaksi glukoosilitkua ja sitten otetaan vielä 1t arvo ja 2t. Kolme verinäytettä yhteensä.

Ei se niin kamalaa ole, tämä on mulle nyt neljäs kerta ja kaikkihan on sinun ja ennenkaikkea vauvan hyvinvoinnin vuoksi.

 

Lastentehosta tayssissa meillä tyttö oli siellä huoneessa nro 1 eli jossa on kaikkein hyväkuntoisimpia vauvoja. Siellä olis saanut olla ilmeisesti aamusta iltaan, mutta tosiaan oma vointi ei ollut kovin kummoinen, joten pakko oli olla sieltä pois. Kauheeta oli olla 3 yötä ilman vauvaa kun vieruskaverilla siinä oli. Itkuhan siinä monta kertaa tuli :'( , varsinkin yöaikaan. Kaiken lisäksi se matka synnäriltä teholle on tosi pitkä, arvioisin että vajaa 500m. Ja kun omat jalat ei alkuun kantanut, niin ei kovin helppoa ollut. Mutta sieltä lastenteholta jäänyt kuitenkin ihan hyvät mielikuvat, mukavia hoitajia vaikkakaan imetyksen opetteluun en saanut siellä oikeastaan mitään apua. Onneksi silti lähti sujumaan vaikka oikeastaan vasta pe iltapäivällä imetin ensimmäistä kertaa ja tyttö syntyi ke klo 12.

jennuskaliini sokerirasitus tehdäään mm. jos bmi on yli 25 kun raskaus alkaa tai riippuen oman kunnan säädöksistä. Siinä pitää olla ensin 12h syömättä ja juomatta. Labrassa aamulla otetaan ns. nollaverinäyte ja juodaan 300ml laihan cokiksen makuista litkua. Mun mielestä se on ihan ok, menee alas, jotku taas ei voi sietää sitä. Sitten odotellaan labrassa ja otetaan 1h ja 2h päästä uudet verinäytteet. Sokerinsieto alkaa raskaana ollessa heikkenemään noin rv 27 lähtien, joten sen takia niitä seulotaan. Jos arvoissa on jotain häikkää niin saa raskausdiabetes"tuomion" ja hoitona on joko ruokavalio tai insuliinit (riippuen ihan miten arvot heittelee).
Lisää tietoa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/khp00076 ja http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=dia&p_artikkeli=dia01608

 

Tervetuloa uudet :flower:

ihania masukuvia teillä :heart:

Huomenna ois joku sokerirasitus juttu enkä yhtään tiedä mikä se on? Mulla oli pissa puhdas, joten en tajua miksi sellainen tehdään...

Hyvät päivän jatkot kaikille :hug:

Joillakin paikkakunnilla se tehdään kaikille, joissakin kuten esim meillä kun painoindeksi on yli 28, eli ylipainoisille odottajille, joillakin paikkakunnilla taas jos edellinen vauva on ollut syntyessään hyvin suurikokoinen tai raskausdiabetes.

Muista vaan olla syömättä 12t ennen sokerirasitusta, ja sen aikana. Varaa aikaa se 2tuntia vähintään. Labrassa ei myöskään saa liikkua joten odotushuoneeseen otat mukaan hyvän kirjan tai ristikoita tai valitset paikan läheltä telkkaria jos labrassa semmoinen on.

Sokerirasituksessa ensimmäisenä otetaan paastoarvo, kyynärtaipeesta kaikki verinäytteet.
Sen jälkeen saat juotavaksi glukoosilitkua ja sitten otetaan vielä 1t arvo ja 2t. Kolme verinäytettä yhteensä.

Ei se niin kamalaa ole, tämä on mulle nyt neljäs kerta ja kaikkihan on sinun ja ennenkaikkea vauvan hyvinvoinnin vuoksi.

Ylipainoisuuden rajahan on bmi 25, siksi itsekin sokerirasitukseen joudun. Ja vielä kun suvussa ollut diapetesta.

Muoks. Kirjoitin taas ennen kuin olin kaikkea lukenut, Poppeliini ehti ensin.

 

Sairaalassa olosta: Mut siirrettiin heti synnytyksen, kahvin ja suihkun jälkeen osastolle johon mies ei saanut yöllä tulla. Perhehuoneita ei ollut vapaana vaikka olisin sellaista kovasti kaivannut. Päiväsaikaan miehelle oli vapaa pääsy.
Mulla oli tosi hyvä tuuri siinä mielessä et pääsin samaan huoneeseen kaverini kanssa joka sai 3. ja 4. lapsensa kolme päivää aikaisemmin kuin minä esikoisen =)
Hänestä oli paljon seuraa ja turvaa vaikka hän pääsikin kotiin 3 päivää ennen minua. Poijan sokerit laski ja bilit nousi joten oltiin osastolla 5 päivää eikä oltais päästy silloinkaan kotiin jossei osasto olis ollut ihan täynnä (käytiin kotouttamisen jälkeen joka päivä sairaalassa verikokeilla).Ne viimeiset 3 päivää olikin sitten ihan hirveitä. Mulla oli niin kauhea koti-ikävä että ihan puolitosissani jo mietin "karkaamista".

Nyt kanssa vähän pelottaa tuo sairaala-aika koska en ole koskaan ollut pojasta erossa muutamaa tuntia kauempaa (poika 9 kk) ja kauhistuttaa että miten pärjään ilman häntä useamman päivän :'(
Joo tiedän, ihan naurettavaa mut kuitenkin.

 

Sokerirasituksesta: Itse olin sokerirasituksessa. Painoindeksi oli ennen raskautta 24, mutta edellisessä raskaudessa painoa tuli lisää 28 kg (pituus 150 cm) ja nyt näyttää että saman verran taitaa taas tulla eli runsas painon nousu on vissiin kanssa syy mennä rasitukseen ainakin täällä.

 

Tervetuloa uudet :flower:

ihania masukuvia teillä :heart:

Huomenna ois joku sokerirasitus juttu enkä yhtään tiedä mikä se on? Mulla oli pissa puhdas, joten en tajua miksi sellainen tehdään...

Hyvät päivän jatkot kaikille :hug:

Joillakin paikkakunnilla se tehdään kaikille, joissakin kuten esim meillä kun painoindeksi on yli 28, eli ylipainoisille odottajille, joillakin paikkakunnilla taas jos edellinen vauva on ollut syntyessään hyvin suurikokoinen tai raskausdiabetes.

Muista vaan olla syömättä 12t ennen sokerirasitusta, ja sen aikana. Varaa aikaa se 2tuntia vähintään. Labrassa ei myöskään saa liikkua joten odotushuoneeseen otat mukaan hyvän kirjan tai ristikoita tai valitset paikan läheltä telkkaria jos labrassa semmoinen on.

Sokerirasituksessa ensimmäisenä otetaan paastoarvo, kyynärtaipeesta kaikki verinäytteet.
Sen jälkeen saat juotavaksi glukoosilitkua ja sitten otetaan vielä 1t arvo ja 2t. Kolme verinäytettä yhteensä.

Ei se niin kamalaa ole, tämä on mulle nyt neljäs kerta ja kaikkihan on sinun ja ennenkaikkea vauvan hyvinvoinnin vuoksi.

Ylipainoisuuden rajahan on bmi 25, siksi itsekin sokerirasitukseen joudun. Ja vielä kun suvussa ollut diapetesta.

Muoks. Kirjoitin taas ennen kuin olin kaikkea lukenut, Poppeliini ehti ensin.

Näinhän se taisikin olla..

 

Sairaalassa olosta vielä - esikoisesta olimme Haikaranpesässä jossa perhehuone. Kun eka vauva syntyi ja oli ihan ulalla niin koin tarpeelliseksi että mies oli mukana ihmettelemässä. 3 yötä taisimme siellä olla ja olin kovin kipeä, vuosin kuin seula jne. Mies auttoi kovasti silloin olemalla 24h paikalla.

Kakkosesta olin pari yötä sairaalassa ja yksin koska mies oli esikoisen kanssa. Olin kahden hlön huoneessa ja koin aika vaikeaksi asian. Olen muutenkin huono nukkumaan ja vauvathan nyt tunnetusti itkee ja heräilee öisin. Vierustoveri nousi vaihtamaan vaippaa, kutsui hoitsua sun muuta. Mutta kaikista pahin juttu oli kun tartutti meitin vauvaan rs-viruksen (se siitä vastasyntyneen suojasta tauteja vastaan). Tämä vierustoveri oli synnyttänyt itse asiassa kk sitten ja oli takaisin osastolla vauvan kanssa koska vauva oli kovin kipeä (ja laittoivat sitten samaan huoneeseen vastasyntyneen kanssa!). Köhisi koko ajan. En tiennyt että oli rs-virusta mutta meidän vauva sai sen sitten ja olin Jorvissakin viikon sisällä uudestaan kun vauvamme sai happea ja imettiin räkää.

Mä menisin niin mielellään omaan rauhaan perhehuoneeseen mutta mies ei varsinkaan nyt pääse mukaan kun on kaksi lasta hoidettavana kotona :headwall: Tuo maalis-huhtikuu taitaa olla sitä ruuhkaisinta aikaa (varsinkin maaliskuu) joten lienee turha toivoa että sattumalta saisi olla yksin huoneessa..

HIKKAA minäkin olen odotellut mutta ainakaan vielä ei ole hikannut niin että olisin tuntenut.

 

Tervetuloa mukaan huhtikuisiin Niiskuneiti!

Synnärillä olosta OYSissa on lyhyet vierailuajat, samat koskee myös isää: ma-pe klo 17.30-19.00, viikonloppuisin 13.30-15.00 ja 17.30-19.00. Tuntui tosi lyhyeltä tuo aika minkä isä sai olla siellä! Me oltiin osastolla su-ma välisestä yöstä keskiviikkoon, joten silloin oli vielä ainoastaan tuo yksi vierailuaika eikä kahta kuten viikonloppusin. Aijon nytkin lähtä heti osastolta kotiin ku vaan päästävät. Pitää vaan toivoa että vauvalla ei oo keltasuutta tms, jonka takia pitää sit jäädä pidemmäksi aikaa.

Rintapumppu oli mulle ihan ehdoton! Rinnat valui maitoa pari - kolme kuukautta lähes koko ajan, ja maito tahtoi pakkautua rintoihin, kun vauva ei jaksanu imeä kaikkea. Seurauksena yksi paha rintatulehdus ja pari lievempää. Tilanne helpottu kun lypsin rinnat tyhjemmiksi. Tuli mieleen tässä sekin, että kannattaa hankkia/tehdä itse kestoliivinsuojia! Ihan mahtavia verrattuna kertakäyttöisiin, jotka tarttuu rintoihin kiinni valuvan maidon kuivuessa ja kuluuhan niitä ihan hirveästi! Mulla on jo iso kasa pestyjä kestosuojia odottamassa.

Eipäs tässä sit kummempia. Vauva liikkuu kovasti ja hikkailee muutamia kertoja päivässä. Supisteluja on ollu jonku verran, mutta tuo närästys! Argh.. ihan mielettömän ärsyttävää. Rennietä, piimää ja vissyä kuluu.
Mut nyt vois lähtä jätskin syöntiin. Pitäs tässä kyllä pikkuhiljaa alkaa syömään terveellisemmin tai palata ainaki normaaliin, tuo joulunaika on vähä semmosta mässäilyä ollu.

syysmama rv 27+4

 

Miehen veljen vaimo on sairaalassa :| heillä myöskin la huhtikuun lopussa.
Verenpaineet taivaissa ja lääkärit epäilee alkavaa raskausmyrkytystä. Saa kortisonia vahvistamaan vauvan keuhkoja toiveissa olisi että ei tarvitsisi käynnistää ennen rv 30, mutta sinnehän on vielä hirmun pitkä aika heillä.

Toivotaan parasta että vauva ja tuleva äiti voisi hyvin ja vauva saisi kasvaa vielä pitkään pitkään masussa.

Tämmöiset asiat taas pistää omat vaivat aivan omaan luokkaansa, lähes ö-mappiin. Ajatuksissa kyllä on kovasti.

Hän joutui sairaamaan jo uuden vuoden aattona ja pysyy nyt osastolla toistaiseksi.

 

Kaikki puhuu täällä siitä sokerirasituksesta ja täällä norjassa ei varmaan edes tiedetä mikä se on,että mulle sellasta ei tehdä voisinhan varmaan seuraavassa neuvolassa kysästä et oisko sellaseen mahdollista päästä,jospa sellanen tehdään jos tuoleva äiti niin haluaa,mutta epäilen ettei sellainen täällä ole mahdollista...joskus kyllä niin kyrpii tämä "kehitysmaa" :headwall:

 

Tänään tuli postissa lappu että saisi äitiyspakkauksen hakea :heart: =) haetaan tosin vasta torstaina, puolison työvuorojen ja loppiaisen vuoksi..
Tuli tuossa mieleen että onko täällä muita keillä ei ole autoa? Onko/meinaatteko hankkia silti turvakaukalon? Mietin että saako esim. taksilla mennä vauvan kanssa jos ei kaukaloa ole, esim. heti matka sairaalasta kotiin.
Kyllä minusta vähän tuntuisi ikävältä hankkia vain sen takia jos sattuu kulkemaan autolla sen todellakin varmasti vain muutaman kerran.
Entä tietääkö kukaan bussissa matkustamisesta siis joku express-bussi tms. saako niissä matkustaa ilman kaukaloa?
Jaaha puoliso lähti juuri yövuoroon, minulla on aikaa viimeistellä hänen äippäpakkauksensa <3


jastu ja vilperi 25+2

 

jastu Meillä ei ole autoa, ei edes ajokortteja kummallakaan. :wave: Turvakaukalo hommataan, tulee yhdistelmien mukana samassa paketissa. Mitään telakkaa me ei siihen hommata, joten saakohan sen vöillä kiinni autoon? Ilman kaukaloa en vauvan kanssa auton kyytiin mene enkä usko että vastuullinen taksikuski edes ottaa kaukalotonta vauvaa kyytiin. Mene ja tiedä...

 

emppuuu Kirjotitkos joskus että tilaatte vaunut netistä myös? Saako udella että mistä..?
Niin se on ihan totta kyllä että kai se kaukalo sitten pitäisi olla.. :/

 

jastu Tänne laitettiin jo tilaus http://www.bambinodirect.co.uk/index.asp? Britaxin Vigour 3+ vaunut. Tilauksen tiedoissa on jo viikon lukenut processing, saa nähdä milloin tilaus etenee. :kieh: Ei tässä onneksi vielä kiire ole.