Mirabelille onnittelut pojasta! Enää ei pysy laskuissa kuinka monta niitä pikkuisia onkaan jo syntynyt! =)
Täällä jatkuvat edelleen supistukset harvakseltaan, mutta polttelevaa kipua, paineen tunnetta jne on jo reippaasti mukana, että josko se pikkuinen sieltä pois yrittäisi. Viikkoja on vaan vielä niin "vähän" että ei nyt ihan vielä olisi pakko. Liikkuminen on mulle jo yhtä tuskaa, enkä jaksa edes seisaallaan olla kuin hetken aikaa, sitten alkaa joko supistelemaan tai särkemään selkää tms. Huoh. Ja noiden lapsukaisten kanssa puuhailu on siis tällä hetkellä todellakin kivaa, juu juu... Ja koska äiti ei jaksa, ovat lapset sitten tietenkin superhankalia, kaikesta riidellään ja kiukutellaan muuten vaan. Ja itkua riittää tässä talossa. Ja itse olen tietenkin väsynyt ja herkkä hermostumaan tästä kaikesta "turhasta" kiukuttelusta, ei siis mitenkään miellyttävää kenellekään. Mies sentään onneksi yrittää kaikkensa helpottaa oloani, mutta työpäivänsä ovat pitkiä, ja enitenhän lapset tietenkin kiukuttelevat silloin kun mulla ei kertakaikkiaan ole täällä ketään auttamassa.
Eilen oli
neuvolakäynti, kaikki ok, joskin verenpaine joka oli jo 3 viikkoa sitten nousussa päin, oli siellä korkeammalla edelleen. Ei nyt vieläkään mitään kamalia arvoja, mutta siihen nähden että koko raskauden ajan on ollut n. 103/70, on tuo nykyinen 116/82 kuitenkin enemmän. Ja päätä särkee myös taas. Huoh. Painoa oli tullut tällä kertaa 400g/viikko, eli reippaasti sitäkin, joka taatusti on lähes kaikki turvotusta, edellisellä kerralla painoa ei ollut tullut yhtään lisää, eli vaihtelee kovin tämäkin näköjään. Hemoglobiini oli 120, sitä ei oltukaan mitattu kuin viimeeksi sokerirasituksen yhteydessä viikolla 27+3, jolloin oli 127. Ei siis mitenkään kamalasti ole alaspäin mennyt. Lisärautaa en ole varsinaisesti ottanut koko raskauden aikana, ainoastaan tuota multitabsin raskaus -vitamiinia. Kohdunpohjan korkeus oli ihan kestettävissä lukemissa, 33cm, menee siinä keskikäyrän ja yläkäyrän puolivälissä siis. Vauva on edelleen pää alaspäin, hieno homma, tosin terveydenhoitaja ihmetteli silti vauvan asentoa hyvän aikaa, pää kyllä tuntui tosiaan selvästi olevan alhaalla, hyvinkin alhaalla, mutta muu kroppa olikin sitten tosi hassussa asennossa. Vauva on niin kiemuralla kuin olla vaan voi, ressukka, taitaa olla pitkä tyyppi, joka ei meinaa vaan enää mahtua tuonne kohtuun kunnolla. Selkä on selvästi vasemmalla puolella, mutta peppu tuntuu ylhäällä, lähes oikealla, melkoisen notkeaa.
Turvotuksesta muuten, ananas tosiaan on hyvä nesteenpoistaja, samoin greippi, vihreä tee, mansikka ja kurkku. Tosin, eipä tämä kaikki turvotus noilla konsteilla silti ole kadonnut, mutta on kuitenkin vähäisempää kuin kuopuksen aikaan, jolloin turvotus olikin kyllä todella pahaa...
Eilen sain vihdoin ostettua materiaalia ensisängyn pehmusteita varten, kunhan saan kankaan pestyä ja kuivattua, alkaakin sitten ompelu-urakka.
Ostin nimittäin lopulta materiaaliksi Hemtexin valkoisen pussilakanan, jossa on ihania vanhanaikaisia kangasnappeja koristeena, ja meinaan nyt ne jotenkin ympätä mukaan tuohon kopan vuoraukseenkin.
Rottinkisängyn kanssa noista taitaa tulla varsin suloinen kokonaisuus. Ja sitten se vauva siellä nukkumassa kruunaakin söpöyden täydellisesti. :heart:
Huh! Tässä kirjoitellessani (sohvalla) kuopus nukahti vihdoin viereeni päiväunille! (ei niitä tavallisesti nuku lainkaan), ja rauha alkaa laskeutua taloon, voi kun tuo 6v nukkuisi sekin, kaipaisin nimittäin torkkuja itsekin, jos vaikka auttaisi tähän pääkipuunkin,migreeniä tämä ei ole, vaan jotain ihan muuta.
Uupunut Bliss ja pikkuinen 36+2