HS: Köyhällä ei varaa unelmiin

Kolmio ei todellakaan ole pakollinen. Itsekin elin 9 vuotta itseäni kuusi vuotta nuoremman pikkuveljen kanssa samassa ikkunallisessa vaatehuoneessa.

Wuhuu, miten loistokasta elämää!

Todellakin ON pakollinen, mielestäni jokaisella lapsellakin on oikeus yksityisyyteen ja näin ollen omaan huoneeseen. Jos ei ole varaa sellaiseen, niin ei varmaan kannata tehdä lapsia. Jos minun pitäisi sijoittaa kaksi lastani vaatehuoneeseen, alkaisin vaikka huoraamaan, että saisin lapsilleni parempaa elintasoa.

 

[QUOTE="Vieras";29162928]Wuhuu, miten loistokasta elämää!

Todellakin ON pakollinen, mielestäni jokaisella lapsellakin on oikeus yksityisyyteen ja näin ollen omaan huoneeseen. Jos ei ole varaa sellaiseen, niin ei varmaan kannata tehdä lapsia. Jos minun pitäisi sijoittaa kaksi lastani vaatehuoneeseen, alkaisin vaikka huoraamaan, että saisin lapsilleni parempaa elintasoa.[/QUOTE]

Meillä ei ikinä tule olemaan kaikille lapsille omaa huonetta. En aio aloittaa huoraamista.

 

Täytyy nyt kuitenkin ottaa realismi käteen. Kaikki eivät ole talous-, organisointi-, suunnittelu- ynnä muilta kyvyiltään macgyvereiltä, jotka selviytyvät tilanteesta kuin tilanteesta. Myös kovin harva pystyy oikeasti näkemään kauaksi tulevaisuuteen. Ja kun viisainta onkin elää tässä ja nyt. Myös ihmisten henkinen kapasiteetti on erilainen ja sekin riippuu menneisyyden kokemuksista.
On niin helppo viisastella toisen elämällä.

 

Sairastaminen ei ole todellakaan syy läiminlyödä koko elämä. Jokainen teke oman valinnan tässä elämässä.

 

[QUOTE="Vieras";29162928]Wuhuu, miten loistokasta elämää!

Todellakin ON pakollinen, mielestäni jokaisella lapsellakin on oikeus yksityisyyteen ja näin ollen omaan huoneeseen. Jos ei ole varaa sellaiseen, niin ei varmaan kannata tehdä lapsia. Jos minun pitäisi sijoittaa kaksi lastani vaatehuoneeseen, alkaisin vaikka huoraamaan, että saisin lapsilleni parempaa elintasoa.[/QUOTE]

Pitäisikö seksin ostaminen ja myyminen laillistaa vai huomioida tuo asia toimeentulotuessa?

 

Tossa tekstissä on paljon sellasta mikä johtuu ihan omista valinnoista ja kyvyttömyydestä suunnitella raha-asioita. Jos menee noin huonoksi, niin miksei tee asialle jotain ennenkuin joutuu perintäkierteeseen? Miks asua asunnossa, johon ei ole varaa? Mä en ymmärrä. Teitysti, Suomessa köyhyys ei ole niin näkyvää kuin muissa maissa, että on juurikin katto pään päällä ja ruokaa (vaikka huonolaatuisempaa) saa kyllä, mutta luulisi nyt ihmisen osaavan hankkia asunnon johon on varaa. Vuokraa luulisi pitävän tärkeimpänä, että saa maksettua. Olen pahoillani, mutta minusta tuossa on paljon sellaisia asioita joihin omilla valinnoillaan olisi voinut ja voisi yhäkin vaikuttaa. Itse olen saanut 6 vuotta palkkaa josta ei todellakaan jää käteen edes 1500 euroa enkä silti koe olevani köyhä koska olen valinnut sellaisen asunnon johon minulla on varaa ja elän myöskin tulojeni mukaan, on minulla silti unelmia paremmasta ja suunnitelmia toteuttaa ne.

 

[QUOTE="vieras";29162867]Tiedätkös kun me keskituloisetkin joudumme miettimään, mihin meillä on varaa. Olisihan se kiva olla vaikka höpötieteen maisteri, mutta kun pitää ne laskutkin maksaa, niin ei ole varaa olla höpötieteen maisteri. Ja lasten lukumäärääkin joutuu miettimään. Asuinpaikkaansa. Asuntonsa kokoa ja varustetasoa. Ensin joutuu säästämään ja sitten vasta voi hankkia jotain muutakin kuin peruselämisen. Ihan tavallista arkea eikä mikään köyhien oma juttu. Sitä kutsutaan suunnitelmallisuudeksi ja elämän hallinnaksi.[/QUOTE]

Tottakai, niin mekin.

 

Nii-in, ja taustalla voi olla jotain mikä vaikuuttaisi siihen että sitä tukea vähennettäisiin vielä se 150e jolloin tulos olisi sen plus-miinus-nolla joten hyvä se on huudella jos tiedä miten hommat menee.

Mitä huutelua se on jos esittää selventävän kysymyksen aikaisempaan kommenttiin liittyen kun tosiasia on ettei tilanne ole tullut vastaan omalla kohdalla? Jos joku oli laskenut että 300 vuokranalennus tiputtaa tukia 150e niin mistähän ihmeestä mun olisi pitänyt päätellä että joku mystinen X-tekijä vie sen lopun 150e?

 

Hmm... olihan tuossa useampikin kohta mihin tarttua. Mutta sitä en kyllä käsitä - en rikkaan enkä köyhän perheessä - että tehdään lisää lapsia tilanteeseen jossa edellisen lapsen syntymä on vienyt koko homman kriisitasolle.

Meillä on 2 työssäkäyvää aikuista, lapsille ei ole omia huoneita eivätkä ole reppanat koskaan päässeet ulkomaille. Meilläkin 80 euroa kuussa leirikouluun olisi iso raha, samoin kuin 100 euroa viikossa ruokaan. En silti valita, valinnat ovat omia - katson että oma vajaa työaikani nyt lasten ollessa pieniä ajaa ulkomaanreissujen ohi, eli satsaamme mahdollisimman sujuvaan arkeen tässä kohtaa. Mihin voin valittaa?

 

On totta että jokainen tekee huonoja valintoja. Ero ihmisten välillä on varmaan siinä että kun tehdään huonoja valintoja niin toiset korjaavat valinnasta tulleet seuraamukset ja toiset eivät.

Täysin totta. On myös ihmisiä joilla olisi varaa korjata mokansa, mutta eivät silti sitä tee.

 

[QUOTE="Vieras";29162928]Wuhuu, miten loistokasta elämää!

Todellakin ON pakollinen, mielestäni jokaisella lapsellakin on oikeus yksityisyyteen ja näin ollen omaan huoneeseen. Jos ei ole varaa sellaiseen, niin ei varmaan kannata tehdä lapsia. Jos minun pitäisi sijoittaa kaksi lastani vaatehuoneeseen, alkaisin vaikka huoraamaan, että saisin lapsilleni parempaa elintasoa.[/QUOTE]

Yksityisyyttä oli kyllä tarjolla, kun oli metsiä ympärillä. Pihapihlaja oli omaa aluettani, jossa luin sarjiksia. Koin lapsuuteni olevan ihan hyvä puitteiltaan, toisaalta en erottunut esim. koulukavereista mitenkään tässä suhteessa.

 

Ihmistyyppiä, jonka onni on aina toisaalla. Rahaongelmiahan ei rahalla ratkaista vaan oman asenteen muutoksella. Mainitaan erikseen että lapsilla on yksi maksullinen harrastus jonka (oliko se sosiaalitoimisto) maksaa ulkopuolinen taho. No ahaa! Monella ei ole sitäkään, tervetuloa vaan maalle, jossa pitäisi saada taksi sinne harrastukseenkin, kun matkaa riittää. Moni on tyytyvväinen pienessä asunnossa, moni ei valita olevansa köyhä vaikka olisikin, moni kierrättää leluja tietämättä että se on hesariin kirjoittamisen arvoinen alentava seikka ihmisen elämässä.

Jos mä tuon kanssa samaan hissiin joutuisin, niin voi olla että käytäisiin melkoinen ripitys, jossa sanoisin ettei yhteiskunta, eikä kukaan muukaan vie sitlä ajattelukykyä, niihin unelmiin ja asenteisiin on varaa kaikilla, toisilla ei vaan ole siihen älliä. Sitä taas ei saa rahalla

nimimerkillä pidin perhettämme pitkään hyvätuloisena, mutta nähtävästi olemmekin hyvin pienituloisia köyhiä mitään ei olla tiedetty ja onnellisena eletty, unelmoiden ja nauttien elämästä.

 

Te ette nyt ymmärrä sitä että kun budjetti on noin pieni niin yksikin limääräinen juttu mikä pitää maksaa heti työntää budjetin raiteeltaan ja kun rahaa ei ole yhtään ylimäräistä niin sitä ei pysty korjaamaan. Sitä voi vain yrittää kompensoida siirtämällä summa tuon laskun hävikkiin tässä kuussa ja sitten tuohon tuohon laskuun seuraavassa kuussa kun edellisen kuun rästi pitää jo maksaa yms. Sitten kun tulee joku muu pakollinen juttu niin mitäs sitten...

Sossu ei välttämättä auta. Vuokra pitäisi maksaa aina kyllä. Mutta kun tiedän miten paljon tuonikäiset lapset maksavat niin tiedän kuinka tiukilla tuo mies on. Se ei todella ole aina oma valinta olla päästämättä laskuja ulosottoon. Joskun vaan ei ole varaa.

Köyhän kannattais jättää lapset tekemättä.

 

Mitä huutelua se on jos esittää selventävän kysymyksen aikaisempaan kommenttiin liittyen kun tosiasia on ettei tilanne ole tullut vastaan omalla kohdalla? Jos joku oli laskenut että 300 vuokranalennus tiputtaa tukia 150e niin mistähän ihmeestä mun olisi pitänyt päätellä että joku mystinen X-tekijä vie sen lopun 150e?

Ei voikaan päätellä, siinähän se onkin! Kun ei tiedetä faktoja niin ei kannata mennä sanomaan että kun muuttaisi pienempään asuntoon niin kaikki olisi korjattu (eikä tämä nyt koske sinua vaan noita jotka näin väittävät). Kun näin tilanne ei välttämättä ole. Mutta sitten taas saattaa olla ja ko mies vain ahneuttaan ja brassailunhaluaan asuu saunallisessa kolmiossa.

 

Tottakai, niin mekin.

Pitäisikö nyt keskituloistenkin alkaa itkemään ja kirjoittamaan valitusvirsiä, kun joutuu miettimään, mihin on varaa ja mihin ei?

 

Juu, kaiketi meilläkin ois nyt mahis siihen, että kaikille lapsille omat huoneet, mutta se meinais huomattavasti vähemmän aikaa yhdessä perheenä sekä stressitason nousua. Suu säkkiä myöten sitten vaan eli budjetoimalla ja valkkamalla tulotasolle sopiva kämppä tässä pärjätään.

 

[QUOTE="vieras";29162992]Pitäisikö nyt keskituloistenkin alkaa itkemään ja kirjoittamaan valitusvirsiä, kun joutuu miettimään, mihin on varaa ja mihin ei?[/QUOTE]

Niin, missä menee se raja taloudellisesti, missä voi taas unelmoida? Kaikki voi unelmoida, mutta läheskään kaikki ei saa niitä unelmiaan, ainakaan heti. Siksi pitääkin osata unelmoida realistisesti osittain.

 

[QUOTE="vieras";29162982]Köyhän kannattais jättää lapset tekemättä.[/QUOTE]

Näinhän se menee. Tämä on tälläisenä toteamuksena täysi totuus.

 

[QUOTE="vieras";29162992]Pitäisikö nyt keskituloistenkin alkaa itkemään ja kirjoittamaan valitusvirsiä, kun joutuu miettimään, mihin on varaa ja mihin ei?[/QUOTE]

Monihan niin tekee vaikka varaa olisi kymmenen kertaa enemmän kuin köyhällä. Monen kekituloisen lapsi valittaa kun ei ole omaa tablettia/läppäriä/älypuhelinta. Moni vanhempi voivottelee ettei ole niihin varaa.

 

[QUOTE="heh";29163001]Niin, missä menee se raja taloudellisesti, missä voi taas unelmoida? Kaikki voi unelmoida, mutta läheskään kaikki ei saa niitä unelmiaan, ainakaan heti. Siksi pitääkin osata unelmoida realistisesti osittain. [/QUOTE]

Eli käyhät saa unelmoida vain ilmaisista asioista koska unelmien on oltava realistisia, mutta silti ei saa sanoa ettei ole unelmiinsa varaa.

 

"Eniten rahaa kuluu vuokraan. Koti on kolmio, jossa on oma sauna, parveke ja kaunis sisustus. Sellainen, että kun kaveri tuli käymään, hän ihmetteli ääneen, onko Mathias köyhä lainkaan, koska koti on niin nätti."

"Parin kuukauden vuokrat ovat rästissä. Vuokraan tarkoitetut rahat on käytetty vanhoihin vuokrarästeihin ja puhelinlaskuihin. Ulosottoviraston maksut ovat osa Mathiaksen kuukausibudjettia. Luottotiedot ovat menneet ajat sitten."

"Nyt pitää jännittää, tuleeko postiluukusta häätöilmoitus."

Jotenkin minua hävettäis kirjoittaa tällaisia juttuja lehteen omalla nimellä. Kovasti kerskuillaan siitä nätistä, ylisuuresta ja kalliista kämpästä, ja samalla vingutaan miten ei oo rahaa ja vuokrarahatkin on mennyt muihin menoihin.
Miten joku ei voi tajuta että kannattais ehkä muuttaa halvempaan kämppään? Se ei ehkä ole nätti eikä siinä ehkä ole saunaa, mutta ei tarttis ainakaan vinkua ihan niin paljoa tuosta köyhyydestä.

Itselläni on ihan hirveästi kirppareilta ja lahjoina saatuja huonekaluja, kirjoja ja vaatteita, enkä edes koe olevani köyhä. Tosin itsellänikin jää palkkaa käteen vain 1600€, enkä edes saa tukia. Pitäisiköhän itsekin alkaa valittamaan miten kurjaa elämä on?

Yrittääköhän tämä tyyppi olla vähän turhan paljon varakkaampi kuin mitä oikeasti on. Tai tajuaakohan hän itse sitä?

 

[QUOTE="määmää";29162976]Ihmistyyppiä, jonka onni on aina toisaalla. Rahaongelmiahan ei rahalla ratkaista vaan oman asenteen muutoksella. Mainitaan erikseen että lapsilla on yksi maksullinen harrastus jonka (oliko se sosiaalitoimisto) maksaa ulkopuolinen taho. No ahaa! Monella ei ole sitäkään, tervetuloa vaan maalle, jossa pitäisi saada taksi sinne harrastukseenkin, kun matkaa riittää. Moni on tyytyvväinen pienessä asunnossa, moni ei valita olevansa köyhä vaikka olisikin, moni kierrättää leluja tietämättä että se on hesariin kirjoittamisen arvoinen alentava seikka ihmisen elämässä.

Jos mä tuon kanssa samaan hissiin joutuisin, niin voi olla että käytäisiin melkoinen ripitys, jossa sanoisin ettei yhteiskunta, eikä kukaan muukaan vie sitlä ajattelukykyä, niihin unelmiin ja asenteisiin on varaa kaikilla, toisilla ei vaan ole siihen älliä. Sitä taas ei saa rahalla

nimimerkillä pidin perhettämme pitkään hyvätuloisena, mutta nähtävästi olemmekin hyvin pienituloisia köyhiä mitään ei olla tiedetty ja onnellisena eletty, unelmoiden ja nauttien elämästä.[/QUOTE]

Mitäs me näille ihmisille tehdään? Sanotaan että ole hiljaa ja lakkaa valittamasta, kaikki on vain ja ainoastaan omaa syytäsi. Olisit pärjännyt jos olisit saanut älliä enemmän ja vähemmän masennustaipumusta syntymässäsi niin sinullakin olisi mahdollisuus.

 

Eli käyhät saa unelmoida vain ilmaisista asioista koska unelmien on oltava realistisia, mutta silti ei saa sanoa ettei ole unelmiinsa varaa.

Ei. Miksi köyhän unelmien pitäisi olla ilmaisia? Ne voivat olla edullisia unelmia. Saa sitä unelmoida vaikka kartanoista ja omista suihkukoneista, mutta ei pidä nitistä jos niitä ei heti just tänään saa. En ymmärrä miksi köyhä ei voisi unelmoida realistisesti jostain sellaisesta, minkä voi saavuttaa ajan ja vaivan kanssa?
Minä, ehkä keskituloisen asteikon paremmalla puolella unelmoin usein asioista joita en voi ikinä saada. Mutta ne unelmat, jotka ovat realistisia, ovat jatkuvassa kehityksessä päässä ja teoissa. Ei niitä unelmoimalla saavuta.

 

Eli käyhät saa unelmoida vain ilmaisista asioista koska unelmien on oltava realistisia, mutta silti ei saa sanoa ettei ole unelmiinsa varaa.

Minulla ei ole tarpeeksi varallisuutta, älyä, taitoa taikka sinnikkyyttä saavuttaakseni kaikki unelmani. Elämä on kompromisseja ja jotkut joutuvat tekemään kompromisseja enemmän.

 

"Eniten rahaa kuluu vuokraan. Koti on kolmio, jossa on oma sauna, parveke ja kaunis sisustus. Sellainen, että kun kaveri tuli käymään, hän ihmetteli ääneen, onko Mathias köyhä lainkaan, koska koti on niin nätti."

"Parin kuukauden vuokrat ovat rästissä. Vuokraan tarkoitetut rahat on käytetty vanhoihin vuokrarästeihin ja puhelinlaskuihin. Ulosottoviraston maksut ovat osa Mathiaksen kuukausibudjettia. Luottotiedot ovat menneet ajat sitten."

"Nyt pitää jännittää, tuleeko postiluukusta häätöilmoitus."

Jotenkin minua hävettäis kirjoittaa tällaisia juttuja lehteen omalla nimellä. Kovasti kerskuillaan siitä nätistä, ylisuuresta ja kalliista kämpästä, ja samalla vingutaan miten ei oo rahaa ja vuokrarahatkin on mennyt muihin menoihin.
Miten joku ei voi tajuta että kannattais ehkä muuttaa halvempaan kämppään? Se ei ehkä ole nätti eikä siinä ehkä ole saunaa, mutta ei tarttis ainakaan vinkua ihan niin paljoa tuosta köyhyydestä.

Itselläni on ihan hirveästi kirppareilta ja lahjoina saatuja huonekaluja, kirjoja ja vaatteita, enkä edes koe olevani köyhä. Tosin itsellänikin jää palkkaa käteen vain 1600€, enkä edes saa tukia. Pitäisiköhän itsekin alkaa valittamaan miten kurjaa elämä on?

Yrittääköhän tämä tyyppi olla vähän turhan paljon varakkaampi kuin mitä oikeasti on. Tai tajuaakohan hän itse sitä?

Onko elämäsi muutenkin varrannollinen tämän ihmisen kanssa perheen kaikkine tuloineen, menoineen ja hankaluuksineen, vai vain tulojen osalta?