HS: Köyhällä ei varaa unelmiin

Ilman unelmia ihminen ei elä. Kyse on enemmänkin siitä että köyhällä ei välttämättä ole varaa kaikkien unelmien toteuttamiseen. Otsikko on luovuttaneen ihmisen suusta.

Mun unelma ois saunallinen kolmio. Mulla ei sellaseen ois pääkaupunkiseudulla varaa, mutta mä en olekaan köyhä...

Keksitkö muuten itsekään yhtään hyvää syytä miksi hän ei sais halvempaan asuntoon tukia?

 

Kyllä mulla vähän ärtymys nousi tässä lukiessa.
Samoja kysymyksiä kuin ap:lla tuli mieleen.
Minulla tulotaso samaa kuin artikkelissa, miehelläni hiukan parempi. Meillä kolme lasta.
Ja huonekalut on kirpparilta, saatuja, tuunattuja jne. En nyt sen koe olevan merkki köyhyydestä.

 

Jotenkin jutusta saa kuvan hiukan avuttomasta ihmisestä, joka ei tiedä, mitä on todellinen köyhyys. Me elimme vuosia miehen + esikoisemme kanssa todella, todella köyhästi. Erinäisten seikkojen takia tulomme koostuivat parista pikku lähteestä + asumistuki päälle. Ihan alkujaan ei ollut juuri muuta kuin asumistuki ja aivan pikkuisen säästöjä "entisestä elämästä".

Kaupassa jouduimme usein valitsemaan vessapaperin ja jonkun muun tuotteen välillä. Ei ollut autoa. Vuokra (iso etelän kaupunki) oli 450 euroa. Asuimme keskustassa emmekä liikkuneet edes julkisilla. Paitsi kerran vuodessa.

Yli 1000 euron vuokra on täysin tarpeeton. Pääkaupunkiseudullakin on mahdollista asua selvästi halvemmalla.

Köyhyydestämme huolimatta - tai juuri sen takia? -meillä todella oli unelmia! Unelmia huolettomasta elämästä. Useiden vuosien kitkuttelin jälkeen pääsimme luokkaan pienituloiset. Voi sitä riemua! Samalla ilon ja kiitollisuuden tiellä olemme edelleen ja tulotkin ovat jälleen parantuneet ihan tässä parin, kolmen vuoden sisällä. Kiitollisuus ei taida koskaan kadota, sillä niin hyvin muistissa ovat ajat vuosien takaa. Tunnen itseni äveriääksi, kun voin ostaa kaupasta mitä vain edullista ruokaa ja lapsilla on sievät vaatteet.

 

Johtuuko Mathiaksen köyhyys sukupuolesta? Hänen kuukausitulonsa ovat ihan tavalliset työssäkäyvälle yksinhuoltajaäidille.

 

Mitä tuohon perhesuunnitteluun tulee niin kyllä minusta tuossa tilanteessa enempi ihmettelen, että onko katsottu olevan fyysisiä ja henkisiä resursseja tarpeeksi toiseen lapseen, kun ensimmäinenkin vei isän äärirajoille ja äiti sairastui vakavasti.

 

Tuo toisen lapsen tekeminen tuohon köyhyyteen oli ihan silkkaa tyhmyyttää. Pitää laskea moneenko lapseen on varaa.

 

Tuossa jutussahan oli just pointtina se, että tietyn tulotason piirissä olevilta ihmisiltä on "kielletty" opiskella vain alan mielenkiintoisuuden vuoksi. Samoin saunallinen kolmioon vähän pröystäilyä. Toista lasta ei olisi saanut tehdä. Kaikki ylimääräinen kirvoittaa ympärilläolevissa ihmisissä just nää kommentit mitä tämä koko ketju on täynnä :" ei olis ollut pakko sitä ja tätä kun ei ole varaa". Kirjoittaja kyllä tietää, että heillä on asiat ok ja vähemmälläkin pysyisi hengissä, ei hän väitäkään etteivät he pärjää. Hän toteaa, että köyhällä ei ole varaa unelmoida. Ja ilmeisesti se on totta, täälläkin ollaan sitä mieltä että toinen lapsi ja mielenkiintoinen yliopistokoulutus on sallittu vain ihmisillemjoilla on enemmän rahaa. Onneksi mies aikoo hammasta purren jatkaa koulutuksen loppuun, sehän on just sitä unelman toteentekemistä.

 

Joo onhan tuossa varmaan vaikea tilanne mutta meilläkin tulot asumistuen kanssa ovat juuri sen 1800e/kk, mies opiskelee ansiosidonnaisella ja itse olen kotihoidontuella, lapsia kaksi 2v8kk ja 1v. Vuokra ei tosin ole noin kallis vaikka tämän vuoden alussa valmistuneessa kerrostalossa asutaankin ja 4h+k+s (750e). Lapsilisät tulee tietenkin vielä tuohon päälle ja ihan hyvin pärjätään, muutama pieni osamaksu on ja esim. pitsaakin voidaan joskus ostaa tai kaupasta herkkuja. Ja ylimääräiseen on rahaa 50-100e laskuista riippuen, tosin säästetä ei juuri mitään kun käyttöäkin aina löytyy tuolle rahalle, vaikka ruokaan jos ei muuhun. Vuokra tai muukaan lasku ei ole jäänyt kertaakaan maksamatta. Ja meillekin on kolmas lapsi tulossa talvella, ei pelota. Mies valmistuu kesällä ja alallaan on työllisyystilanne ihan hyvä, itsekin menen töihin sitten kun lapset ovat vähän isompia (tai viimeinen lapsukainen). Kyllä sitä pienellä rahallakin pärjää ihan hyvin ja voi terveellisesti syödä ja laskut maksaa, tosin monella on varmasti vielä huonompi tilanne kuin meillä.

 

[QUOTE="Siis";29162668]Mun unelma ois saunallinen kolmio. Mulla ei sellaseen ois pääkaupunkiseudulla varaa, mutta mä en olekaan köyhä...

Keksitkö muuten itsekään yhtään hyvää syytä miksi hän ei sais halvempaan asuntoon tukia?[/QUOTE]

Laskin laskurilla sinnepäin-esimerkit. Kaksioon (700e vuokra) muuttaessaan tämä henkilö saisi todennäköisesti 150e vähemmän asumistukea. Eli jo pikaisella laskulla tuki väheni heti, ja kun me ei voida tietää mikä muu siihen vaikuttaa.

 

Olet oikeassa. Köyhällä ei ole varaa korjata tekemiään virheitä ja ne valitettavasti kumuloituvat vuosien saatossa.

Köyhälläkin olis kuitenkin varaa jättää ne virheet tekemättä. Mä en vaan jaksa käsittää, miksi huonosta perhesuunnittelusta, huonoista elämänvalinnoista yms pitäis yhteiskunnan olla aina vastuussa? Tottakai sairasta ja avun tarpeessa olevaa autetaan, mutta kyllä yksilöillä pitäisi vastuu omasta elämästään olla.
Vai onko köyhä=tyhmä? Ei minusta. Artikkelin kaveri ei iskenyt minussa sympatioita.

 

[QUOTE="Jeppis";29162710]Tuossa jutussahan oli just pointtina se, että tietyn tulotason piirissä olevilta ihmisiltä on "kielletty" opiskella vain alan mielenkiintoisuuden vuoksi. Samoin saunallinen kolmioon vähän pröystäilyä. Toista lasta ei olisi saanut tehdä. Kaikki ylimääräinen kirvoittaa ympärilläolevissa ihmisissä just nää kommentit mitä tämä koko ketju on täynnä :" ei olis ollut pakko sitä ja tätä kun ei ole varaa". Kirjoittaja kyllä tietää, että heillä on asiat ok ja vähemmälläkin pysyisi hengissä, ei hän väitäkään etteivät he pärjää. Hän toteaa, että köyhällä ei ole varaa unelmoida. Ja ilmeisesti se on totta, täälläkin ollaan sitä mieltä että toinen lapsi ja mielenkiintoinen yliopistokoulutus on sallittu vain ihmisillemjoilla on enemmän rahaa. Onneksi mies aikoo hammasta purren jatkaa koulutuksen loppuun, sehän on just sitä unelman toteentekemistä.[/QUOTE]
No jaa. Minä olen lähtöisin akateemisesta perheestä, mutta en silti voinut opiskella haluamaani alaa (arkeologiaa), koska sillä ei olisi itseään ja perhettään elättänyt. Toinen unelma-alani olisi ollut kuvataide, mutta yllätys yllätys, silläkään ei maksella laskuja ja osteta ruokaa. Jouduin valitsemaan teknisen alan ja nyt on varaa maksella laskut ja ostaa mieleinen asunto. Omakotitaloon ei edelleenkään ole varaa, kun on tullut hankittua lapsiakin.

 

[QUOTE="Siis";29162664]Kukaan ei pakota valitsemaan yliopistossa alaa, joka työllistää todella todella harvaa ja jossa työttömyysaste on kova. Jos sen kuitenkin valitsee, kannattaako itkeä siitä että muut opiskelijat ovat ruotsinkielisiä, ja kannattaako itkeä siitä että ala työllistää huonosti? Minä olen köyhästä perheestä, enkä ikinä olisi uskaltanut valita noin epävarmaa alaa, koska en olisi työllistynyt mihinkään. [/QUOTE]

Tätä hän varmaan tarkoitti sillä että ei ole varaa unelmiin.

 

Tuo toisen lapsen tekeminen tuohon köyhyyteen oli ihan silkkaa tyhmyyttää. Pitää laskea moneenko lapseen on varaa.

Ei köyhyys ollut ongelma vaan mielenterveys.

 

[QUOTE="Jeppis";29162710]Tuossa jutussahan oli just pointtina se, että tietyn tulotason piirissä olevilta ihmisiltä on "kielletty" opiskella vain alan mielenkiintoisuuden vuoksi. Samoin saunallinen kolmioon vähän pröystäilyä. Toista lasta ei olisi saanut tehdä. Kaikki ylimääräinen kirvoittaa ympärilläolevissa ihmisissä just nää kommentit mitä tämä koko ketju on täynnä :" ei olis ollut pakko sitä ja tätä kun ei ole varaa". Kirjoittaja kyllä tietää, että heillä on asiat ok ja vähemmälläkin pysyisi hengissä, ei hän väitäkään etteivät he pärjää. Hän toteaa, että köyhällä ei ole varaa unelmoida. Ja ilmeisesti se on totta, täälläkin ollaan sitä mieltä että toinen lapsi ja mielenkiintoinen yliopistokoulutus on sallittu vain ihmisillemjoilla on enemmän rahaa. Onneksi mies aikoo hammasta purren jatkaa koulutuksen loppuun, sehän on just sitä unelman toteentekemistä.[/QUOTE]

Kyllä mun mielestä ihmisen pitää elää varojensa mukaan. Jos haaveilee paremmasta, pitää sen eteen tehdä jotakin.

 

Kuten esimerkiksi millaisiin unelmiin?

Hän ei voi viedä lapsiaan ensi kesänä ulkomaille vaikka siitä haaveilisikin. Kaikki unelmat eivät voi olla realistisia.

 

Hän ei voi viedä lapsiaan ensi kesänä ulkomaille vaikka siitä haaveilisikin. Kaikki unelmat eivät voi olla realistisia.

Ei rikkaatkaan voi toteuttaa kaikkia unelmiaan. Minulla on paljon unelmia toteuttamatta, jopa niitä jotka voisi hankkia rahalla. Mutta tuollaisilla ulkomaanmatkoilla, urheiluautoilla yms. ei ole paljoakaan merkitystä onnellisuuden kannalta, vaikka niistä unelmoi.

 

Köyhälläkin olis kuitenkin varaa jättää ne virheet tekemättä. Mä en vaan jaksa käsittää, miksi huonosta perhesuunnittelusta, huonoista elämänvalinnoista yms pitäis yhteiskunnan olla aina vastuussa? Tottakai sairasta ja avun tarpeessa olevaa autetaan, mutta kyllä yksilöillä pitäisi vastuu omasta elämästään olla.
Vai onko köyhä=tyhmä? Ei minusta. Artikkelin kaveri ei iskenyt minussa sympatioita.

Miten yhteiskunta on tästä perheestä vastuussa velkojen tai muiden huonojen valintojen takia? Miten valitaan se perhe (joka ei kärsi huonosta pehesuunnittelusta mutta tarvitsee apua) jota autetaan, mutta sitten taas karsitaan ne huonosta perhesuunnittelusta kärsivät perheet pois?

 

Hän ei voi viedä lapsiaan ensi kesänä ulkomaille vaikka siitä haaveilisikin. Kaikki unelmat eivät voi olla realistisia.

Sekin oli naurettava syy. Ettei voi mennä Viroon kun ei oo passeihin varaa. Hah.
Pitää osata myös unelmoida fiksusti. Mä en usko, etteikö pienellä järjestelmällisyydellä ja säästöllä voi si käydä vaikka viikonloppulomalla jossain lähellä. Valittaminen on vaan niin paljon helpompaa.

 

Tätä hän varmaan tarkoitti sillä että ei ole varaa unelmiin.

Kenestä tahansa voi tulla köyhä, jos valitsee alan, mikä ei työllistä. Koskee myös hyvätuloisten vanhempien lapsia. Harva hyvätuloinenkaan aikuisia lapsiaan loputtomiin elättää vaan lähtökohta on, että aikuiset lapset elättävät ihan itse itsensä. Olisihan se mukava opiskella vaikka mitä mielenkiintoista, mutta ensin hankitaan ammatti, jolla eläminen ja nämä mielenkiintoiset opinnot rahoitetaan.

 

Mä oon sitä mieltä, että köyhän paikka ei ole Helsingissä. Jos siellä ei ole varaa asua, eikä ole töitäkään, miksei voi muuttaa pois? Siellä kaksiotkin maksaa tuplaten enemmän, kuin monessa paikassa kolmiot.

 

Hän on jo siinä tilanteessa että nyt ei ole mitään väliä. Hän on antanut periksi. Hän on elänyt tilanteessa kymmeniä vuosia.

Kukaan ei pysty elämään noin tiukalla eurobudjetilla vuosia ostamatta mitään ylimääräistä (ja tässä kohtaa jopa karkkipussi on se ylimääräinen juttu mikä saa budjetin pois tolaltaan).

Te ette tiedä kuinka se vaikuttaa mieleen. Sen takia ovat masentuneitakin ja se kun ei paranna asiaa, silloin kun elämänasenne on että antaa olla... Varmasti on ihmisiä jotka on varustettu niin lujalla mielenlaadulla että eivät hanki toista lasta, eivät osta lapsilleen eivätkä itselleen yhtään mitään muuta kuin ruokaa, eivät ikinä kapinoi vaan pysyvät bubjetissaan vuosia, yms. Mutta esim musta ei olisi siihen.

Blue,kiitos. Kirjoituksesi on niin totta joka sana. Juuri se että kun tilanne on jatkunut vuosia samanlaisena niin sitä todella antaa lopulta periksi. Ei vaan jaksa enään olla niin tiukilla ja mieli ei kestä joten edes jonkun pienen uuden jutun ostaminen kohottaa mielialaa ja siitä se raiteilta luisuminen alkaa. Minulle kävi lopulta näin myös vaikka olin vannonut että pidän tiukkaa linjaa,5 vuotta kestin kituuttamista sitten sorruin ostamaan jotakin tarpeellista mutta liian kallista budjettiini.

 

Ei rikkaatkaan voi toteuttaa kaikkia unelmiaan. Minulla on paljon unelmia toteuttamatta, jopa niitä jotka voisi hankkia rahalla. Mutta tuollaisilla ulkomaanmatkoilla, urheiluautoilla yms. ei ole paljoakaan merkitystä onnellisuuden kannalta, vaikka niistä unelmoi.

Mutta myönnät kuitenkin että hänellä ne pienemmätkin unelmat ovat isomman kiven takana kuin rikkaalla? Tää on taas tätä tomato-tomato-juttua mihin aina sorrut....

 

Miten yhteiskunta on tästä perheestä vastuussa velkojen tai muiden huonojen valintojen takia? Miten valitaan se perhe (joka ei kärsi huonosta pehesuunnittelusta mutta tarvitsee apua) jota autetaan, mutta sitten taas karsitaan ne huonosta perhesuunnittelusta kärsivät perheet pois?

Hän itse tuntui sitä vaativan, en väittänuyt, että näin olisi.
Enkä sano että se olisi helppoa. Minusta vaan yksilötasolla ihmisetn täytyisi tajuta että ovat ihan itse vastuussa omista valinnoistaan. Ehkei niitä vahinkoja ja huonoja päätöksiä tulis niin paljon?

 

[QUOTE="Jeppis";29162710]Tuossa jutussahan oli just pointtina se, että tietyn tulotason piirissä olevilta ihmisiltä on "kielletty" opiskella vain alan mielenkiintoisuuden vuoksi. Samoin saunallinen kolmioon vähän pröystäilyä. Toista lasta ei olisi saanut tehdä. Kaikki ylimääräinen kirvoittaa ympärilläolevissa ihmisissä just nää kommentit mitä tämä koko ketju on täynnä :" ei olis ollut pakko sitä ja tätä kun ei ole varaa". Kirjoittaja kyllä tietää, että heillä on asiat ok ja vähemmälläkin pysyisi hengissä, ei hän väitäkään etteivät he pärjää. Hän toteaa, että köyhällä ei ole varaa unelmoida. Ja ilmeisesti se on totta, täälläkin ollaan sitä mieltä että toinen lapsi ja mielenkiintoinen yliopistokoulutus on sallittu vain ihmisillemjoilla on enemmän rahaa. Onneksi mies aikoo hammasta purren jatkaa koulutuksen loppuun, sehän on just sitä unelman toteentekemistä.[/QUOTE]

Niin, jokainen tekee omat valinnat elämässään. Jotenkin tuntuu siltä että tuo yliopisto-opiskelu on ollut enneminkin kiinni itsetunnosta. Mitä noihin lapsiin tulee, niin mitä olisi tapahtunut jos he olisivat odottaneet toisen lapsen hankinnan kanssa vuoden tai kaksi? Olisi tullut maailmanloppu?

Aikoinaan kun mun mies oli yliopistossa (ei kuulu "yliopistosukuun") niin se teki kahta duunia opiskelujen lisäksi ja jos tuohon tilanteeseen olisi syntynyt toinen lapsi niin aivan varmasti se olisi vaikuttanut miehen jaksamiseen. Mutta kuten sanottu, jokainen meistä tekee omat valintansa

 

Hän ei voi viedä lapsiaan ensi kesänä ulkomaille vaikka siitä haaveilisikin. Kaikki unelmat eivät voi olla realistisia.

Lopettamalla tupakoinnin hän säästää mennen tullen passi- ja matkarahat ensi kesään mennessä Jälleen kyse valinnasta.