Huomenta!
Palailtiin illalla reissusta. Täällähän on rupateltu ihan ansiokkaasti pässinpyhistä huolimatta.
Idylli, tervetuloa! :wave: Jeps, me ollaan julkisella hoidossa ja meillä on aikataulu menny suht nopeesti kun alkuun päästiin. Eli siis ensikäynti oli tammikuun lopussa, ja nyt on 3 inseminaatiota tehty. Neljänteenkin päästäisiin ennen kesää, jos välttämättä haluttaisiin, mutta todennäköisyys% raskautumiseen meille on sillä tavalla niin pieni (5 %, tämä kuultiin viime viikolla siis 3. inssissä), että henkisiä voimavaroja ja rahaa (hormonit) säästääksemme skippaamme sen ja jäämme odottelemaan syksyä ja ivf-hoitoa. Se tässä julkisella on huono puoli, kun on niin pitkä kesätauko ja isoja hoitoja tehdään ainakin meidän polilla silleen kahteen otteeseen/vuosi, keväällä ja syksyllä. Toisaalta tuo taukokin tulee tarpeeseen, on tää kevät ollu sen verran raskas. Meillä samantyyppinen tilanne, reilu vuosi sitten otettu asuntolaina eikä säästöön jää oikeestaan mitään. Mulla loppui just työt, ei oo jatkostakaan tietoa. Ei siis puhettakaan yksityiselle menosta. Meillä toisaalta siinä ei olis juurikaan järkeä, kun oman kaupungin sairaalassa on tuo fertipoli, mutta lähin yksityinen joka tekee ivf-hoitoja on naapurikaupungissa 130 km päässä. Hyvin ootte päässeet alkuun, eikun vaan tsemppiä ja kär-si-väl-li-syyt-tä! Sitä tää vaatii ja siinä mie oon aina ollu aika huono!
Babiesille pahoittelut kun nyt ei tärpännykään... Mutta oot kuitenkin tainnut jo selvitä pahimman pettymyksen yli..? Jospa tuo clomien annostuksen isontaminen nyt auttais tilannetta, kun nyt sitten et innostuis munimaan liikoja kerralla
. Hyvä, kun saitte anopillekin kerrottua tilanteesta. On se molemminpuolin ihan hyvä juttu, kun tietää tilanteen, niin helpommin välttyy aiheuttamasta pahaa mieltä sanomisilla ja kyselyillä.
Isla, joo tuo on jotenkin niin karseen kuuloista nykyään, että voivotellaan sukupuolta. Onhan toki itselläkin (ollut) tietyt toiveet lasten määrästä ja sukupuolista (<- heh, ihanku niitä ois useempikin vaihtoehto kuin kaksi
), mutta nyt ois niiiin superonnellinen siitä yhdestä pienestä nyytistä... Sie olet onneksi nyt hyvää matkaa menossa siihen suuntaan :heart: Toinen mikä ärsyttää ihmisten puheissa, että "aletaan
tekemään pikkukakkosta". Kertokaa mullekin, miten niitä
tehdään! Tai no, onhan mulla tämän puolen biologia jo hallussa aika pikkutarkastikin (kuten varmasti meillä kaikilla), mutta ihanku se ois tosiaan niin itsestäänselvää. Joo, mie ärsyynnyn välillä varmaan liian pienistäkin, mutta se vaan menee joskus niin. Mutta hirveesti hyviä vointeja teille sinne ja leppoisaa masunkasvattelua!
Nyppy joko on mies hoidettu kuntoon? Jospa se siun ovis kuitenkin tapahtui. Kuule kun miulla oli aika samantyyppinen tilanne just tässä kierrossa. Ja lääkärissähän nähtiin maanantaina, että siellä se munasolu pallottaa. Ja sitten illalla CB näytti negaa, mutta viivat oli siinä kyllä vahvat. Munis irtosi kuitenkin seuraavana päivänä juilinnoista päätellen (ja samantien limat loppui), keskiviikkona inssissä se oli jo siis irronnut, eli ovulaatio tapahtunut. Mie alan olla oikeesti vahvasti sitä mieltä, ettei ovistestit toimi miulla ainakaan aina niinku yleensä naisilla. Lääkäri taisikin mainita, että ne toimii n. 80-90% varmuudella oikein, eli "pikkusen" liioiteltu sitä varmuutta niissä ohjeissa. Mie kans vähän luulen, että miun vasen puoli ei ihan kunnolla jaksa tuottaa loppuun asti noita munasoluja kun oikee on aktiivisempi. JA just sen oikeen puolen aukiolostahan ei ollu 100% varmuutta. Mutta, eipä sillä liene niin väliä, kun ivf edessä joka tapauksessa.
ON: Reissu ystävien luo teki hyvää. Se pikkuinen 8kk tyttö oli niin valloittava ja suloinen, että sai väkisinkin hyvälle mielelle. Ristiriitaista olikin, kun toisaalta välillä tunsin ihan sietämätöntä tuskaa, kun katselin heidän touhujaan ja kun pikkuinen mönki miunkin syliin niin luottavaisena. Hyvä oli silti olla siellä, kun hekin tietävät tilanteemme ja ymmärsivät että miulla oli välillä paha olla. Eilen illalla sitten olikin kunnon parkuminen kotona. Mulla taas taitaa nuo luget tehdä temppujaan, kun on taas semmonen alavire päällä.
Täällä olikin tuolla aiemmin puhetta ivf:ään
joutumisesta vs.
pääsemisestä. Mie olen vain niin pettynyt siihen, ettei tulosta tullutkaan kevyemmillä hoidoilla. Heh, mikä sit on kevyttä ku miettii tämän kierron cocktailia (femar + menopur + pregnyl + luget
)? Mut siis, tottakai oisin halunnut raskaaksi mahdollisimman pian ja "helposti". Miun pitää nyt käsitellä tää asia loppuun asti, mutta kyllä alkaa mieli jo kääntyä niin päin, että sinne ivf:ään
päästään. Siksi toivonkin kesän menevän nopeesti tänä vuonna
. Ehkä siinä on kuitenkin mukana se lopullisuus, että sit jos ne hoidot ei tepsi, niin mikäs sitten eteen. Mie aion varata taas ajan meidän polin terapeutille. Miun vaan nyt pitää saada käsitellä tää vaihe kunnolla loppuun ja sit pääsis ehkä viettämään kesääkin kevyemmin mielin ja keräilemään voimia syksyyn. Eilisen parkumisen jälkeen mie
päätin, että kesän ajan mie keskityn ensi sijassa itsestäni huolehtimiseen, niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja parisuhdettakin pitää hoitaa. Laihduttaminenkin on ihan hyvässä vauhdissa, nyt on vuoden alusta lähtenyt 10 kg (BMI on silti vielä 28) ja asetin tavoitteeksi just Kalorilaskuriin, että 31.8. mennessä vielä n. 7 kg pois. Saa nähdä, onnistuuko grillailuineen ja jätskeineen.
opcorn: Auts mikä romaani tästä taas tuli!