Hoitamaton masennus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja trv
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

trv

Vieras
Onko kuinka vaarallista jos masennuksen "Jättää hoitamatta", eikä esim aloita lääkitystä kun lääkäri sitä ehdottaa? Uusiiko sairaus, paheneeko, vai mitä? Onko kellään kokemusta? Tiedän että täällä on paljon keskusteltu masennuksesta, ja toivoisin asiallisia vastauksia...
 
joskushan masennus saattaa mennä ajan kanssa itsestään pois,mun kaverilla kävi niin mutta aikaa meni useampi vuosi ja taisi kerta viikkoon käydä juttelemassa jollekin.Mulla itsellä taas lääkitys ollut useamman kerran kun on alkanut uusimaan aina noin vuoden jälkeen lääkityksen lopetuksesta.
 
Suosittelen lämpimästi että otat itseäsi niskasta kiinni ja alat hoitamaan masennustasi. Se voi paheta tai voihan olla että menee ohikin, mutta kannattaako siitä ottaa selvää. Ihmisille jotka elävät kanssasi, masennuksesi voi olla todella rankkaa joten niin kuin jo sanoin suosittelen että hoidat itsesi kuntoon. Minulla on vuosien masennustausta ja olen itselleni kiitollinen että olen hoitanut itseäni ja mennyt hoitoon. Kyllä se masennus silti nykyäänkin näyttää rumaa päätään kun jostain kurkistaa, mutta osaan ehkä hallita sen nykyisin paremmin. Sitäpaitsi masennus voi olla tappava tauti.. Eli vielä kerran, ei kannata jättää hoitamatta!
 
No mulla ei ole kuin lievä, ja jotenkin lääkityksen aloittaminen ahdistaa. Tuntuu että antaa "periksi" ja pelottaa sivuvaikutukset. Mulla tämä liittyy myös työuupumukseen, ja mietin vain että pelkkä sairasloma ei tunnu auttavan mitään.
 
Kyllä masennus kannattaa hoitaa, samoin kuin muutkin sairaudet. Masennus voi pahentua (muuttua esim. psykoottistasoiseksi), kroonistua jne... Mitä aikaisemmin puuttuu asiaan, sitä parempi.
 
Parasta apua ovat läheiset ihmist, joiden kanssa voit puhua asioista niin kuin asiat oikeasti ovat! Jos sellaista ihmistä ei ole lähipiirissäsi niin ehdottomasti sitten ammattilaisen kanssa. Puhua ja purkaa pitää muuten asiat vaan kasvavat ja paisuvat pienessä mielessä ja saavat aivan liialliset mittasuhteet. Tulokset voivat olla surulliset ilman apua pitkittyneessä masennuksessa. Lääkitys voi kulkea rinnalla terapian kanssa tarvittaessa. Pelkkä lääkitys ei poista masennusta...
 
No mulla ei ole kuin lievä, ja jotenkin lääkityksen aloittaminen ahdistaa. Tuntuu että antaa "periksi" ja pelottaa sivuvaikutukset. Mulla tämä liittyy myös työuupumukseen, ja mietin vain että pelkkä sairasloma ei tunnu auttavan mitään.

mutta vaikuttaisi ehkä siltä yrität liikaa ajattelet että sun pitää pysytä kaikkeen (viitaten tuohon työuupumukseen ja "periksi antamiseen"). Ehkä se "periksi antaminen" saattaisi nyt olla parasta mitä voit itsellesi tehdä. Saisit rentoutua, opettelisit hyväksymään itsesi. Jos nyt sivuutat masennusoireet, ja saatat päätyä tosi huonoon kuntoon, ja myöhemmin saatat katua sitä aikaa joka meni hukkaan kun kärsit masennuksesta.
 
Masennus ja työuupumus ovat kaksi eri asiaa!!!!! Jos tuntuu, että toinen ajaa toiseen niin olisiko korkea aika hakea apua? Vai niputatko kaksi asia yhteen? Joko tai, apua kannattaa hakea ammattilaiselta. Liikkeelle voi lähteä terveyskeskuksesta.
 
Mun kokemus on että voi parantua myös itsestään. Itse oon ollu yli kymmenen vuotta sitten masentunut, en syönyt lääkkeitä enkä käynyt hoidossa, paranin siitä itse. Tosin paranemiseen meni yli puoli vuotta. Avain paranemiseen oli se että lakkasin vaatimasta itseltäni liikoja. Lääkärit muuten turhaan pelottelee sillä psykoosilla, todellisuudessa tosi harva joutuu mihinkään psykoosiin, jos ei sitten suvussa oo taipumusta.
 
Masennus on hoitamattomana hengenvaarallinen sairaus, vähän niinkuin syöpä tai vastaava. Ja vaikka siihen ei kuolisikaan niin kyllä se elämän kelkasta jättää koko sairauden ajaksi. Menee ns. elämä pilalle. Eli hoitoon vaan ja napit naamariin, ei se ole mitään "periksi antamista" niinkuin kuvittelet. Vaadit itseltäsi liikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näetty ja koettu;23885488:
Ihmiset ovat selvinneet masennuksesta ennekin, vaikka lääkitystä ei siihen ollut.

Masennusta voi hoitaa muullakin tavalla kun lääkityksellä.
Ennen ei ollu tosiaan lääkkeitä masennukseen, mutta masennus on useimiten luonollinen reaktio epäluonnolliseen tapahtumaan, jonkunlainen PTSD-reaktio (esim. Eija Palosaari Kriisistä elämään). Ennen sai reagoida. Oli esim. luonnollista surra läheisen kuolemaa, ei tarvinnu mennä hakeman sairasloma ja diagnoosia lääkäriltä, vaan vainaja oli arkussa kotipiirissä ja koko kuolema lähempänä ihmisiä, sitä sai käsitellä.
Ennen hoidettiin vaiston varassa masennuksen syytä, tänään ei edes kysytä sitä, vaan aloitetaan lääkitys.

Mun mielstä masennus pitää hoitaa, se voi hoitamattomana johtaa vaikka mihin, mutta lääkityksen ei koskaan pitäisi olla ensisjainen hoitokeino, joskus se vaan on välttämätöntä, että pystyy vastaanottamaan muun hoidon. masennus on kuitenkin tila, josta toipumisesa tärkeintä on oma asene ja päätös toipua. Mulla hoidettiin 7 vuotta pitkittynyttä masennusta niin, että mä vaan odotin että se lääkäri parantaa mut, vasta kun suostuin itse mukaan prosessiin toivuin.
 

Yhteistyössä