// Helmivauvat 2015 - elokuu //

Tervetuloa pinoon, vauvako! Ja onnea onnistuneista hoidoista !

Mukavia ultrakuulumisia Jepa81 ja Hippu*, onnea :flower:!

Rouva Kampiakseli, todellakin suosittelen pestäviä tissinsuojia, tuntuvat paljon mukavammilta kuin kertakäyttöiset. Niihin ei jää nänni inhasti kiinni. Toisin kuin tänään sokerirasituksessa mulla jäi oikean jalan reisi kiinni odotusaulan nahkaiseen penkkiin, että kuului todellinen *smack*-ääni ja sen päälle minun yhtä äänekäs "ai s**tana"-karjaisu, niin että muita labrassa istuskelijoita rupes ihan naurattamaan. Ikinä ei oo noin kipeesti nahka jumittunut nahkaan kiinni, mutta nyt tuli sekin koettua.

Onko tässä pinossa muuten jotenkin tosi paljon terveysalan ihmisiä :O? Hammaslääkärin puudutteistakin löytyi tuosta noin vain tietoa!

Mulla ois taas tänään pesispeli, ihan hirveesti kehtuuttaa mennä, mutta kaipa se on mentävä. Taitaa osaltani olla kauden viimeinen. Jospa mun suunnitelma vihdoin onnistuis ja saan kopitettua itseni pois juoksemasta, kun ei siitä mitään tule.

Ja huomenna töihin piiiiiitkästä aikaa, hui!

väpä ja sokerirasitettu joku 13 + 5

 

Neuvolalääkäri ohi, kaikki kunnossa. =) Sykekin löytyi (150), tosin hetken ehdin jännätä kun lääkäri ei kunnolla saanut kuuluviin, joten jouduin kävelemään toiseen huoneeseen, missä terveydenhoitaja onneksi sai kuuluviin sekä istukkavirtauksen että sydänäänet. Muuten oli ihan mukava kokemus, ei sattunut yhtään sisätutkimus.

Pyysin itselleni kilpirauhasarvojen mittaamiseen lähetteen, koska olin jo ennen raskautta harkinnut meneväni epämääräisten oireilujen takia.

Rv 13+2

 

Oon niin väsyksissä etten jaksa muuta tehdä kuin kirjoittaa, että ihania ultrakuulumisia, tervetuloa uudet ja pecanpie aivan mahtavia uutisia, onnea ja tervetuloa takaisin :flower:

 

Neuvolalääkäri oli tänään. Lääkäri yritti törkeän kauan etsiä sydänääniä, vaan eipä löytynyt. Neuvoi käymään terkkarilla uudelleen kun rakko täynnä tai odottaa ensi torstaihin kun np-ultra on että saan selvyyden onko ketään kotona. Noh, hänen käytös oli todella kummaa, Tiedättekö kun ihmisen katse kertoo enemmän kuin puhe. Menin totaalisesti paniikkiin, soitin miehelle kun on työreissussa ja itkin silmät päästäni. Hän käski soittaa yksityisen ultra - ajan, että päästään näkemään onko vauva elossa. Minähän tein työtä käskettyä ja saatiin aika jo tälle päivälle.
Marssin ultraan sillä asenteella että kesken on mennyt, mutta sieltä pikkuinen heti vilkuttaa minulle että elossa ollaan! Ja ai kuinka vauhdikas ja tomera vauveli siellä olikaan! Niskaturvotus oli 1.2mm, ja vatsalaukku sekä muut olivat oikeilla paikoilla. Kysyin samalla joko pallit näkyy (minulla siis 3 lasta kaikki poikia) ja niin siellä ultraaja meinas että pallit näkyisi. Toki näillä viikoilla tytönkin sukupuolielimet voivat olla turvoksissa ja pyysi tulemaan viikolla 20 takas niin tarkistetaan uudelleen.
Muoks: laskettuaika täsmälleen sama kuin eka ultrassa eli nyt olis 11+5, sen mukaan oon elänytkin, kun hedelmöittymispäivä on tiedossa.

 

Kilpirauhaslääkitystä ei saatu vielä kohdilleen. Joudun tuplaamaan annostuksen. :|

Rv 13+

 

Mussukkanuppunen:
Mulla kävi vähän sama noiden sydänäänien kanssa. Ei löytäny terveydenhoitaja niitä viikolla 11+4... Etsi omasta mielestään koko vatsan dopplerilla ja mitään ei löytynyt. Ei puhunut edes istukan äänistä mitään. Noh paniikki siinä iski. Kotona itkin ja seuraavana päivänä pääsin onneksi sairaalalle np-ultraan. Siellä se pieni heilui ja viikkoja todettiin 11+5 sijaan tasan 12+
Sydänääniä ei löydetty ilmeisesti takana olevan kohdun ja edessä olevan istukan vuoksi.
Mulla neuvolalääkäri vasta viikolla 17+. Saas nähdä haluanko edes koko doppler-säätöä. Tuleeko taas turha paniikki Kiva että myös sinä selvisit säikähdyksellä!

hennanennu 13+

 

Huh, pikkasen kuumat paikat mussukkanuppusella tänään. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Tosissaan noissa viikoissa kun on vasta päästy kaksnumeroisten puolelle, niin on varmasti haastavaa neuvolavehkeillä(kin) saada niitä ääniä kuuluviin. Mullakin etsittiin tovi ja viikkoja oli sentään jo 14+. Onneksi on ultralaitteet, joilla helliä huolestunutta mieltä!

Äitini muuten kertoi joku aika sitten, että ei 70-luvulla ollut vielä mitään ultralaitteita, ainakaan normaalikäytössä (miten ihmeessä silloinkin on selvitty... Hyvin kai kuitenkin ) ja kun hän sitten yllättäen tajusi olevansa raskaana ja odottavansa minua, niin epäsäännöllisten menkkojen takia ei ollut mitään hajua kuinka pitkällä raskaus voisi olla. Lääkärissä käsikopelolla gyne sitten sanoi, että noin puolessa välissä mennään ja laskettu aika olisi lähellä juhannusta '77. Ja niinhän siinä kävi. Ja nyt meillä on kotidopplerit ja kaikki saatavilla! Vähän on eri ajat.

Tänään alkoi joogakurssi, ja kyllähän se taas hyvää tekee. Käyn vaan sellaisessa äiti-vauva-ryhmässä, jossa muut vauvat ovat vielä liikkumattomia ja tuo meidän pikku turminaattori kävi varastelemassa kaikkien muiden tutteja ja leluja, joten ihan kaikkia liikkeitä en vaan ehtinyt tehdä loppuun asti, mutta ihmeesti se keskittyminen edes hetkeksi auttaa. Nyt siihen on jo oppinut, kun on melkein vuoden käynyt, että silloin kun lapsi ei tarvitse juuri minua niin voin hetkeksi kääntyä sisään päin ja keskittyä liikkeeseen ja hengitykseen. Loppurentoutuksen aikana ohjaaja piti "vauvaani" sylissä, johon typy ihmeesti rauhoittuikin kun ohjaaja luetteli rentoutettavia ruumiinosia yksi kerrallaan. Toimii, jaksoin vielä lenkittää koirankin päivällä kun oli niin energisoitunut olo

 

Facebookista joku kyseli niin on salainen ryhmä eli muut ei näe

 

Täältä hieman huonompia uutisia :/ Meillä tuli miehen kanssa ero, eli nyt sitten odotellaan tätä pikkuista esikoisen kanssa kahdestaan :/
Äidiltäni löydettiin myös kasvain rinnasta, tiistaina saadaan tietää onko syöpä :/ ja samana päivänä esikko täyttää 1v... äidiltäni aikaisemmin keväällä jo löydetty syöpäsoluja vatsasta, mutta niiden lähdettä ei ole vielä saatu selville, pahaa pelkään että nyt löytyi
Täällä nyt porukoillani tämä vklp ja ensi viikolla jatkuisi operaatio kodinlaitto että olisi lauantaina siistiä synttärijuhlia varten... saa nähdä mitä niistäkin tulee, kun exäni siskot minut haukkuivat jo lyttyyn...

Sitten oireista kyselisin, onko kenelläkään muulla vatsa ihan kuralla? Tää on ihan järkkyä!!! Joko ruoka oksennetaan pihslle tai sitten tulee toista kautta :/ oon nyt kesän aikana laihtunut näiden takia noin 4kiloa... tosin vatsassa se ei näy kun pömpöttää aivan kuin viimesillään olis, ei tätä saa enää ees peiteltyä :/

Llinndda ja pienoinen 13+4

 

Llinda, voimia vaikeaan tilanteeseen! todella kurjaa että ero tuli. :hug: toivottavasti sulla on muuta tukiverkostoa olemassa. Voimia koko perheelle ja etenkin äidillesi taistoon! Pitäkää toivoa yllä niin kauan kuin sitä on! Aina on mahdollista että osoittautuu vaarattomaksi patiksi. Tuosta vatsan kuralla olosta niin mulla tulee kohtauksittain. Pitää muutamia päiviä ummessa ja purkautuu sitten kivuliaasti kuralla. Ärsyttävä ongelma. :S

Ph ja ututyttö, jooga kuulostais kyl ihanalta. Harmi kun meillä päin ei tänä vuonna järjestetä äitiysjoogaa ollenkaan. Viime vuonna oli, mutta tänä vuonna kaveri ei kuulemma kerkeä pitämään.

Kaneli88, miten yövuorot meni lopulta?

Mussukkanuppunen, onneksi kaikki oli hyvin! Varmasti pieni paniikki ehtinyt iskeä. :S

väpä, ai kauhee! varmaan on pikkasen naurattanu muita siellä labrassa. joo mie edellisissä imetyksissä käytin niitä kertissuojia ja nännit valukin sitten verta välillä ja olin kipeet niin mietin et helpottaisko noi kestosuojat sitä ongelmaa.

Sadana, toivotaan että saat arvot kohilleen!

ON: pari päivää kokeiltu taas töissä oloa ja koko lantio tuntuu kuin olisi tulessa. Ja sit on ollu noita rytmihäiriöitä ja tykyttely kohtauksia jolloin pulssi 115-130. Onko kellään muulla ollu sydän ongelmia? Tyypin potkut vahvistuu päivä päivältä. melkosen vilkas kaveri. :heart:

Kampiakseli ja heebo rv 14+3

 

Moikka tosi pitkästä aikaa!

Vietin kesäloman niin ahkerasti reissaten, että tuli täällä palstalla pyörittyä tosi vähän. Nyt olen urakalla lukenut teidän juttuja, että pääsen ajantasalle

Ultrassa käytiin 21.7. Ja siellä kaikki oli oikein hyvin. En enää muista lukuja, mutta kirkkaasti mentiin seuloista läpi. Jouduin sitten seuraavalla viikolla käydä ultrassa uudestaan, kun lääkäri oli sanonut, että minulta pitäisi katsoa virtaukset edellisen raskauden ongelmien takia. Ilmeisesti nt-ultraaja oli kätilö, eikä lääkäri. Rakenneultran tekee minulle myös lääkäri ( ilmeisesti Tampereella yleensä ultraa kätilö?). Se on 15.9. reilu kuukausi pitää jaksaa odottaa . Virtaukset olivat nyt kunnossa. Ensi viikolla on neuvolalääkäri, jolta kyllä vaadin lähetteen äitipolille. Molemmat ultraajat ja myös yksityinen lääkäri ovat sanoneet, että tätä pitäisi loppuraskaudesta seurata äitipolilla.

Vuodoista on ollut puhetta. Minullakin on tosiaan vuotanut silloin tällöin nyt kesäloman aikan tuli taas. Ultrassa sanoivat, että istukka on alhaalla, eli otaksun niiden johtuvan siitä.

Hankinnoista oli puhetta. Meillä on suurin osa esikoisen vaatteista tallella, en ole niitä raaskinut hävittää, vaikka ensi kuussa täyttää neljä. Hirveä halu on kuitenkin pieniä vaatteita ostaa. Tykkään käydä kirppiksillä ja jotakin pientä sieltä on tarttunut jo mukaan. Ajattelin käydä esikoisen vaatteet läpi sitten kun tietää kumpi on tulossa. Jos luvataan tyttöä niin sitten lähtee poikavaatteet kirpparille. Täytyy nyt siihen asti yrittää hillitä tuota ostelua. Yleisesti tykkään kyllä unisex-värisistä vaatteista, joten niitä kyllä ennestäänkin löytyy. Meillä on ollut vaunuina ja rattaina Quinnyt, joihin olen kyllä ollut tyytyväinen. Vaunukoppa on hyvässä kunnossa, mutta runko alkaa olla tiensä päässä, käytettynä kun ostettiin. Ajattelimme ostaa siis uuden vastaavan.

Vuokrattavasta vaavisängystä joku kyseli. Meidän piti jo esikoiselle se vuokrata, mutta 60-luvun päästävedettävän pinniksen saikin niin pieneksi, että kävi hyvin ensisängystä. Nyt ajattelin, että tuo olisi ihanan kevyt ja siro pienehkössä asunnossa liikuteltavuus myös hyvä ominaisuus. Jos saisimme uuden isomman kodin keväällä niin sitten voisi siirtyä pinnasänkyyn. Tarkoitus olisi laittaa ensivuoden alkupuolella asunto myyntiin.

Kerrottin esikoiselle viime viikolla vauvasta. Ensireaktio oli tiuskaisu, että ei siellä mitään vauvaa ole. Mutta hetki kun juteltiin, hän ihan itse oivalsi, että sittenhän minulle tulee kotiin kaveri.

Minäkin olen muuten tuntenut jo ainakin viikon ajan liikkeitä. Esikoisesta tunsin myös todella aikaisin, paljon aiemmin kuin ensikertalaiset yleensä. On se vaan ihmeellistä että siellä joku möyrii

Tulipas pitkä stoori, mutta on siitä edelliskerrasta aikaakin. Aurinkoista viikonloppua!

Rva_Koo 14+4

MUOKS: Lindalle hurjasti voimia ja tsemppiä kurjassa tilanteessa ja äidillesi myös!

 

Hei. Olen uusi kirjoittelija näillä sivuilla.
Raskausviikolla 14.laskettuaika olis 6.2 naistenklinikalla ja jännittää...

 

Heips tännekin!

Dopplerin ostin viikolla, ja sain kuin sainkin eilen äänet kuulumaan, kahteen kertaan oikein, isäntä halusi kanssa kuulla illalla :heart:

Ultra minulla olisi ensi viikon torstaina, ikuisuus vielä odotettavana :attn:

ON:
Täällä pahoinvointi on ja pysyy, toisinaan parempia päiviä, mutta huonompia myös samassa suhteessa:| Tänään pahoinvointi yllätti, koska viime yön unet jäi vähälle, aamulla piti lähteä aikaisin kanan hakureissulle. Reissu meni hyvin, mutta kotiin pääsyn jälkeen olenkin pötkötellyt sohvalla. Päiväunet helpottivat hieman oloa =) Pieniä alavatsa jomotuksia/kipuiluja olen huomannut olevan välillä, varmaankin kohdun kasvuun liittyvää.

Manta81 rv 11+0 POKS!

 

Llinnddalle voimia tilanteeseesi! :hug:

Täällä tosiaan selvittiin vuodoista, eikä ole nyt tullut lisää. Viikon päästä neuvola, niin sielä vois ottaa puheeksi nuo tulehdukset.

(.) Pahoinvointi on välillä ihan älytöntä, oksennusta ei kuitenkaan ole tullut joka päivä. Närästää ja se pahentaa vielä kuvotusta entisestään. Välillä auttaa, jos pystyy röyhtäisemään, mutta se ei aina onnistu. Onkos muilla oksentaminen vaikeaa? Mulla tuntuu usein jäävän yökkäämiseksi, ihan kuin kaikki tavara jäis jonnekkin ruokatorveen. Sitten kun tulee ylös asti, niin tuntuu, että se jämähtää nieluun ja tukehtuu... :stick: Koko alku vuoden olin vähän väliä flunssassa ja kaulan rauhaset ja nielu turvuksissa, joten olisko siitä nyt vielä kuitenkin jotain jäljellä...?
Nukkuminenkin tuntuu olevan vaikeaa. Alku yö menee ihan ok, mutta aamuyöstä neljän jälkeen alkaa heräily ja väsymys on välillä kova.

Liivinsuojat mulla oli esikoisen aikaan kerttiksiä ja niistä joku merkki (ehkä ainu??) sopi, mutta joku muu oli taas älyttömän kova ja inhottavan tuntuinen. Pestäviä vois nyt kokeilla, kestääkö ne hyvin vuotamatta tai päästämättä läpi??

Liikkeitä ei taida mulla vielä tuntua... Jossain vaiheessa oli jotain siihen suuntaan viittaavia tuntemuksia, mutta nyt ei ole muutamaan päivään mitään tuntunut. Kovasti odotan liikkeiden tuntemista, niin olis jotenkin vielä varmempi olo ja tuntuis todelliselta koko raskaus.

Joku kyseli terveydenhuollossa työskentelevistä?? No, mä olen apteekissa farmaseuttina.

Tänään lähdenkin ajoissa nukkumaan! öitä!

Pihlaja15 ja sintti 12+3

 

Yövuorot meni niin että ekassa aloin yrjöömään klo 05 ja lähin kotiin klo 06. Urheasti menin seuraavaan yövuoroon, jossa ykä tuli kylään jo klo 02 ja lähin kotiin 03.30. Että ei hirveän hehkeesti mennyt. Pari päivää lepäsin kotiin ja tänään oli iltavuoro joka meni ihan mukavasti. En saanut muuta alas kuin porkkanoita ja nektariineja, mutta nyt sain ihan lämpimän aterian syötyä kotona. Sitten olis ilta, aamu, aamu edessä. Mies lähtee ens yönä reiluksi viikoksi lappiin, joten mie huolehdin sitten näistä karvakavereista yksin. Äitini tulee onneksi avuksi. Paha olo tulee aina välillä voimakkaana.

Pihla15 ootko kokeillut närästykseen noita käsikauppalääkkeitä rennietä tai muita? Jos ne ei auta, niin suosittelen lämpimästi lääkärissä käyntiä. Itse sain omepratzol reseptin ja närästyksen hävisi. Tiedän mitä helvettiä se närästys voi pahimmillaan olla. Itse kärsin välillä todella voimakkaasti refluksista.

Terveysalan ammattilaisista täältä löytyy yks sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja joka työskentelee vastasyntyneiden ja keskosten tehovalvontaosastolla.

Llinndda Toisaaltaan on elintärkeää, että löytyisi se syöpäkasvain, että sitä syöpää voitaisiin alkaa hoitamaan. Ei ne syöpäsolut sinne ole yksin eksynyt Voimia tilanteeseen!

Hyvä vinkki toi kesto rinnansuojat! Ei ollut tullut mieleenkään, että semmoisiakin on.

Kaneli&Öttiäinen 13+2

 

Ensinnäkin, Linnddalle kovasti voimia ja jaksamista!!

Viimeisiä lomapäiviä viedään. Oikein ahdistaa ajatus maanantain kuuden herätys ja se työpino joks minua siellä odottaa! Olen myös hoitoalalla, tosin teen siistinpää sisähommaa vastaanotonhoitajana. Minulle ei sijaista otettu, joten neljän viikon työt odottaa! =/

Pippurihäntä: Tämä on varmasti viimeinen lapsi joka meille tulee! Minun kroppa on kuin kuusikymppisen näiden raskauksien ja lepohoidon ansiosta. Ylipainoa on kiitettävästi kertynyt, tosin kaikkien välissä olen saanut tiputettua painoa. Kiloja tullut raskauksissa paljon liikkumattomuuden ja raskausdiabeteksen takia. Selkä on aivan väärä, lonkat paukkuu ja vatsantoiminta on mitä on. Ei ole kivaa kärsiä ummetuksesta kun lankojen kanssa ei ponnistaa saa.

Keskiviikkona oli nt-ultra. Pikkuisella oli kaikki hyvin, niskaturvotus 1,32. Hereillä oli vauveli koko ajan mutta käänsi meille selkänsä koko ajan eikä kätilö meinannut saada mittoja millään On se vaan niin ihmeellistä katsella pientä elämänalkua! <3

Torstaina kävin sokerirasituksessa. Kesäloma, pitkät matkat, huoltoasema ruoka ja helteellä himoitsemäni jäätelä näkyi tuloksessa. Muuten olivat hyviä, mutta paastoarvo oli juuri rajalla. Eli ensi viikolla haen mittarin ja kotiseuranta alkaa. Tosin, nyt kun on kotona pystyn tarkkailemaan hiilareitani ja sokerin vähentäminen on ollut helppoa kun kaikesta tulee ällö olo.. paitsi siitä perhanan jäätelöstä!

Tämä väsymys saisi vain jo loppua! Nukkumaan siis..

Rv 13+1

 

Kerrottiin tänään miehen lapsille raskaudesta. Lapset asuvat luonamme. Nuorimmalle oli vaikeinta uskoa, että puhumme totta. Vanhempi oli iloinen. Yllättävän rauhallisesti kuitenkin asian ottivat, ei ollut niin iso ja ihmeellinen asia, kuin olisin osannut odottaa.

Miehen exä, lasten äiti, sen sijaan valitettavasti käyttäytyi odotusten lailla, ja heti muodollisen onnentoivotuksen jälkeen totesi, ettemme voi enää vauvan tulon jälkeen hoitaa hyvin hänen lapsiaan... Tämän takia olimme miettineet tarkoin, jaksammeko kertoa lapsille vielä, kun silloin on kerrottava miehen exällekin. Tuntuu raskaalta tuollainen reaktio, vaikka sitä osasikin odottaa.

Olen kateellinen niille, jotka tuntevat jo vauvan liikkeet. Minä kun en tunne mitään....

Rv 13+4

 

Llinndda: Voimia vaikeiden aikojen keskelle :hug:

Kampiakseli: Mulla on ollut heti alkuraskaudessa lisälyöntejä, mutta sittemmin en ole enää niitä huomannut kovin usein. Väsyneenä ja rasittuneena niitä tulee selvästi enemmän. Ja stressaantuneena...

Liikkeet: Mulla tuntui ekat tutut tytinät tosissaan melkein pari viikkoa sitten, mutta en voi sanoa, että viikkoon olisin kauheasti mitään huomannut. On siis ihan tuurista kiinni, että sattuu vauva ja äiti oikeaan asentoon näillä viikoilla mulinoiden tuntumiseksi. Eilen väittäisin, että jätskin syömisen jälkeen sohvalla alkoi hienoinen ravistelu, mutta kyllä se vaan on vielä niin hentoista, että kunnon liikkeitä saa odotella vielä useamman viikon.

Liivinsuojat: Mulla ollut sekä kertiksiä että kahdenlaisia pestäviä. Molemmissa on puolensa, pestävät ovat ohuempia ja istuvat paremmin. Toisaalta niitä joutuu vaihtamaan niin usein kuitenkin, että aina tuntuu, että ovat lopussa ja sitten joutuu ottaan kertiksiä pesujen välissä. Öh, en kyllä odota sitä aikaa, kun mihinkään et voi lähteä normaalirintsikoilla... Ekaa imetin 11kk, tämä toka vieroittui kokonaan itse 8,5kk iässä. Kolmas menköön taas omalla painollaan, pulloa ja tissiä sekaisin vaan, kunhan imuote s aadaan alussa toimimaan. Puol vuotta niille suojille nyt kuitenkin ainakin on käyttöä eli joutuu varmaan hankkimaan parit uudet pestävätkin.

Muuttopakkauspuuhat saatu täällä alkuun ja hyvin on jaksanut, vointi kun on lähestulkoon normaali! Eilen alkoi vähän ellottaa iltasella, mutta olikin aika rankka päivä takana. Nyt aamulla olisi kyllä väsyttänyt enemmänkin, mutta niin tuo nahkamakkara vaan herättää joka päivä samaan aikaan Kasvukipuja ja ns. venymiskipuja vatsan sivuilla on nyt myös taas ilmassa, mutta kyllä on niin pientä tämä kaikki, että tyytyväinen saa olla. Elokuun lopussa neuvolalääkäri ja sitten odotellaankin sitä rakenneultraa.

Leppoisaa sunnuntaita,
PH rv14+6

 

Ei täälläkään tunnu liikkeitä vielä. Niitä odotellessa!

Mulla neuvolassa n rv 12+6 sanottiin kun sydänääniä kuunneltiin ettei saa pelästyä jos mijään ei kuulu!

Dopplerista: mulle se ei tuottanut lisästressiä. Kun tiesi ettei välttämättä mitään kuulu pitkiin aikoihin. Ja nyt en oo kuunnellu aikoihin sykkeitä.
Jos tosiaan tietää jo että stressaa jos ääniä ei kuulu niin hyvä jättää kauppaan vaan!

Refluxi/närästys
Kannattaa testata närästykseen gaviskonea, 30 min rnnen tai jälkeen ruokailun, josko se helpottais. Se tekee vatsaan suojaavan kalvon.
Itselle on todettu refluxi tähystyksellä 8v sitten. 4v olin jatkuvalla reseptilääkityksellä, eikä ruokavalio-ohjeistus helpottanut lainkaan.
Muun sairauden takia (johon lääkäreiltä ei löytynyt pienintäkään helpotusta, vaikutti pahasti työntekoon ja normaalielämiseen) päätin jättää sokerit ja viljat pois 4v sitten enkä sen jälkeen ole refluxista kärsinyt. En tarvinnut lääkkeitä en kärsinyt närästyksestä. Kun oksensin alussa 7x päivässä olin varma että vatsanpoltteet tulee olemaan kauheat. Mutta mitä vielä. Ei polttanut ei närästänyt.
Aijon olla maailman onnellisin jos selviä raskaudesta ilman refluxoireita. Refluxi ylräensä pahenee raskauden aikana, toivon että vältyn tälyä kohtalolta.

Mörri ja pörri Rv 14+4

 

Hei, täällä uusi odottaja. Voi päivittää listalle: 27.2. / Heini-79 / 35 / 2. lapsi / JS.

Laskettu aika on 27.2. mutta uskon, että menee maaliskuulle. Esikoinenkin meni 2 viikkoa yli lasketun ajan. Tämä toinen lapsi on todella odotettu. Yritettiin 2 vuotta. Päästiin Naistenklinikalle lapsettomuustutkimuksiin. Ovuloin joka kuukausi ainakin testien mukaan. Mitään vikaa ei tutkimuksissa löydetty mistään. Klinikalla käskettiin vain jatkaa yrittämistä, vaikka itse tunsin, että ei tästä mitään tule. Lopulta saatiin Clomifenit ja tärppäsi heti.

Olen pelännyt keskenmenoa todella paljon ja hiukan epäuskoinen olo koko ajan, koska tämä lähti käyntiin niin yllättäen tuolla lääkkeellä. Varhaisultrassa kaikki oli ok ja ankan näköisen otuksen sydän löi. Esikoisen odotuksesta on 7 vuotta aikaa ja olen ihan unohtanut miltä tuntuu olla raskaana.

Tässä raskaudessa on pari tavoitetta. Esikoisen kohdalla minun paino nousi lähes 20 kg. Nyt ymmärrän paremmin, että ei tarvitse syödä kahden edestä ja lopettaa liikkumista. Synnytys meni ihan pieleen ekan kanssa. Epiduraali hävitti supistukset ja lapsi syntyi imukupilla, menetin paljon verta ja istukka ei irronnut. Näin lapsen pikaisesti ennen kuin minut nukutettiin ja jouduin istukan käsinirroitukseen. Lapsi syntyi puoli 1 yöllä ja näin hänet ekan kerran seuraava aamuna klo 10. Siinä oli isällä kiva yö kahdestaan esikoisen kanssa. Tämän toisen kohdalla lähden ainakin siitä, että yritetään synnyttää ilman vahvoja lääkkeitä.

Kovasti olisi toiveissa tyttö. Esikoinen oli tyttö ja meillä on säästössä 6 vuoden ajalta kaikki hänen pinkit housut ja mekot ja kengät.

Reilun viiikon päästä on seuraava ultra. Täällä Espoossa uudelleensynnyttäjälle on neuvolakäyntejä aika vähän. Viikolla 8 kävin ekan kerran ja toinen kerta olisi joskus viikolla 20. Viikolla 16 voi käydä, jos haluaa.

Olo on nyt lähinnä väsynyt. Voin nukkua 3 tunnin päiväunet ja 12 tunnin yöunet. En ole pystynyt nukkumaan vasemmalla kyljellä ollenkaan. En tiedä miksi. Lisäksi äitiysvaatteita oli pakko alkaa käyttämään jo todella varhain. Kaikki normaalit vaatteet tuntui vatsan kohdalta liian kireältä.

Lisätään vielä lopuksi, että olen ollut toukokuusta lähtien lomautettuna, joten aika leppoisasti tässä on aika mennyt kotosalla. Syyskuussa pitäisi palata töihin, jos on enää olemassa työpaikkaa mihin palata.

Heini rv 11+3

 

Heips kaikille!
Tervetuloa kaikki uudet!

rva Koo: sanottiinko sulle, että ei seksiä? Siis sen istukan takia? Mulle ei neuvottu mitään ja nyt onkin vähän sellanen hassu fiilis, et uskaltaako vai ei...
Mulla vuoto on vähentynyt, ei oo moneen päivään ollut mitään.

Llinndalla: Tosi kurja juttu toi ero. Voimia sinulle ja äidillesi. Toivottavasti selviätte säikähdykselle. :heart:

Mä luulen, et mä tunsin tänään ekat liikkeet. Sellanen ihan hentonen heilahdus kohdun kohdilla. Ihan hassu fiilis!

Nyt mustikka mettään ja anopin kissoja ruokkimaan.

Heilanga ja jästi 14+2

 

Moi! Täälläkin ilmoitautuisi joukkoon mukaan uusi odottaja! voi lisätä listaan 7.2 / kastehelmi 89/ 25v / 2.lapsi / JS

Olen sivuta seurannut teidän juttuja jo pidempään, mutta päätin odottaa ekaan ultraan ennen kuin hyppään kyytiin.. Ultra oli 30.7 joten onhan siitä jo pari viikkoa.. Siellä onneksi näkyi viikkojaan vastaava pieni touhottaja joka melskasi menemään! Ollut suhteettoamn oireeton raskaus, joten oli mahtava saada konkreettinen todiste siitä että tää on totta.. Tulin niin helposti raskaaksi jo heti toisella yrityskerralla ja paria pientä kuvotusta ja suuurta väsymystä lukuunttamatta ei juuri mitään oireita ole ollut..

Meidän esikoinen täytti kesäkuussa 2v ja nyt jännityksellä ootellaan pikkusisarusta maailmaan, meidän tyttö rakastaa vauvoja ja haluisi kaikki aina ottaa syliin ja paijata, eikä ole onneksi kovin musasukkaista tyyppiä (kopkop) vaan äitikin saa pitää muiden vauvoja sylissä Esikoinen syntyi reilu 2 vkoa etuajassa, joten voisin kuvitella että tämä nykyinenkin maha-asukki saattaisi putkahtaa jo tammikuun lopussa, mutta senhän näkee sitten! Neuvolakäyntejä tosiaan erittäin vähän täällä espoossa, kun ei ole ensisynnyttäjä!

mites se facebook-ryhmä, miten siihen pääsi osalliseksi?

t: kastehelmi ja vielä nimetön 14+1

 

heilanga:
Mulla myös istukka alhaalla kohdunsuulla. Kysyin seksistä ja sanottiin että ei vaikuta asiaan. Mulla ei kyllä vuotoja ole ollut... Tiedä sitten.

13+3

 

Hei kaikille! Liittyisin myös vihdoin seuraanne:

23.2. / Möykkyliini / 37 v. / 1. lapsi / K-PKS

Olen seurannut teidän keskustelujanne jo kesäkuun alusta asti, mutta en itse ole uskaltanut liittyä vielä aiemmin. On vaan ollut niin uskomatonta, että vihdoinkin olen raskaana. Tätä ihmettä on odotettu vuosien ajan. Lisäksi tämä raskaus sai alkunsa työstressin ollessa pahimmillaan ja vetäessäni maratoonitreenejä. Ihan uskomatonta! Raskaus on tähän mennessä ollut suht oireeton. Väsymys on tosin ollut hermeettistä, ja päiväunet (tai monetkin päiväunet) on pakko nukkua joka päivä. Olen ollut sairaslomalla työuupumuksen vuoksi kesäkuun puolesta välistä, joten olen onneksi saanut levätä. Mies onkin ihmetellyt, miten kukaan voi nukkua yhtä paljon kuin minä. Lisäksi rintoja on aristanut siihen malliin, että rakas harrastus juoksu on joutunut jäämään tauolle. Pientä öklötystä on esiintynyt vain liian nälkäisenä tai liikaa syöneenä.

Varhaisultrassa käytiin rv 6+4, jossa näkyi kohdussa pieni möykky ja sydämenlyönnit. Silmiin kohosivat kyyneleet, kun ultraaja onnitteli ja kutsui minua äidiksi. Sitten rv 10 rintojen aristus väheni, ja olin ihan varma, ettei pikkuinen ole enää jaksanut mukana. Sitä tuli itkettyä jo moneen kertaan. Viime torstaina oli sitten vihdoin nt-ultra, jota odotettiin jännittyneinä paniikinsekaisin tuntein. Kyyneleet kohosivat jo silmiin, kun yritin valmistautua huonoihin uutisiin. Mutta mitä vielä - ruudulta meitä moikkasi hikkaileva ihanuus! :heart: Ultraajan mukaan kaikki näytti olevan kunnossa, mutta verikokeiden tuloksia joutuu jännittämään vielä ainakin ensi viikon lopulle asti…

Olen niin onnellinen, että vihdoin olen raskaana ja olen nauttinut kaikista raskauden mukanaan tuomista muutoksista täysin siemauksin epävarmuudesta huolimatta. Läheisille ei vielä olla kerrottu tästä ihmeestä, odotetaan vielä niitä verikokeiden tuloksia. Mielelleni kyllä kertoisin vaikka heti, sillä turvonnutta mahaa alkaa olla vaikea piilotella - varsinkin iltaisin!

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

t. Möykkyliini ja Pikku-Möykky 11+6

 

Kivaa kun tulee vieläkin lisää uusia!
Heippa vaan ja tervetuloa!

Mä tulin vaan raportoimaan, että tänään on tuntunut enemmän tömpsyjä kohdunseudulta kuin aikoihin, ihanaa pikku mukellusta, ihan liikutus tulee kun miettii sitä pientä ihmettä tuolla kasvamassa <3 Oh.