Helmimasut 2009 ~HELMIKUUSSA!!~

Uskomatonta, muutama päivä nettipimennossa ja taas näin paljon tullut tekstiä!!! Pikaisesti lukasin läpi, mutta enhän taas muista mitä piti kommentoida.

Onnittelut kuitenkin vauvan saaneille!!!

Täällä asuttu uudessa asunnossa viime viikonlopusta asti. Osa tavaroista vielä laatikoissa, osa vanhalla asunnolla ja paljon hommia tekemättä (remppahommat jää siis myöhemmäksi suosiolla). Ei tunnu edes oudolta, eli taitaa olla oikea koti meille.

La meni tossa sunnuntaina eli viikkoja 40 ja risat.... Tänään neuvolassa sanoi että hyvissä valmiuksissa mutta ei muuta merkkejä kyllä ole. Paino oli hieman pudonnut (monta päivää vetännyt roskaruokaa kylläkin :snotty: ), muuten kaikki ok. Kävelin yhteensä monta kilometriä vetäen esikoista stigan kanssa, vähän pisti lopussa puhisemaan ja muutaman supistuksen tunsin. Mies on taas tämän viikon koulutuksessa, toivottavasti synnytys ajoittuu viikonlopulle, paitsi harvoin näitä toiveita kuunnellaan. Niin ja viikon tullut kyllä niitä sukkapuikkovihlasuja joita en esikoisesta kyllä muista tunteneeni ja oikea reisi on vetännyt välillä todella kipeäksi.

Oli pelkkää omaa napaa, mutta tosissaan niin paljon ootte kirjoittanut ettei vaan muista! Vointeja kaikille!

 

Pixie :hug:

Höpsötys: lämpimät onnittelut!!!! :heart: :flower:

 

Nyt tulee omaanapaa, anteeksi...

Mie vietin viimeyön sairaalassa, tänään laittovat kotiin :kieh:
Mulla meni fiilikset koko odotukseen ja varsinki synnäriin, tai no yks lääkärihän siellä vaan oli ilkeä, mutta sai minut tuntemaan maailman typerimmäksi ja epäonnistuneimmaksi odottajaksi :snotty:

Maanantaina neuvolassa tulin maininneeksi että käsiä ja jalkoja, myös kämmeniä ja jalkapohjia kutittaa, illalla/yöllä etenkin + päänsärky. Verenpaine oli vähän koholla, siihen nähden mitä mulla normaalisti on ollut. Lähete koksiin samantien.
Päivystävä lääkäri tutki, totesi että kohdunsuu on auki parille sormelle ja heitti että synnytys voitaisiin ehkä tiistaina käynnistää puhkaisemalla kalvot.
Hän otti huomioon siinä vauvan koon ( ei saatu nytkään painoarviota, pää niin alhaalla ettei saanut mittaa, mutta kuitenkin on arviolta "vähän isompi" ) . Mun olon, supistukset yms. Verikokeeseen laitto kutinan takia. Olinpa yön osastolla. Aamulla tuli pelottavan pätevä ylilääkäri kierrollansa tekemään päätöksen. Verikokeissa ei mitään häikkää, kotiin.
Jäin suu auki huoneeseen ja itkin...
Lääkäri ei kysynyt mitään, ei tutkinut mitään.
Aamulla ennen lääkärin käyntiä otettiin sydänääni ja supistuskäyrää jonne peräti 2 supistusta piirtyi 20 min. aikana.
Hoitajalle sanoin että eikö se lääkäri vois kattoa vielä ton kohdunsuun tilanteen kun eilen toinen lääkäri sanoi sitä ja tätä... Ei kuulunut lääkäriä, hoitaja tuli vaan sanomaan että voi lähteä kotiin. Lääkäri ei kuulema "katsonut tarpeelliseksi" tutkia minua.
Voitte arvata kuinka vihainen ja pettynyt yms. olin!!!
Ja miksi en osannut pitää puoliani! Kai minulla olis ollu oikeus sanoa jotain, vaan kun en sanonut.
Täällä sitä taas epäsäännöllisten supistuksien ja sen perhanan kutinan kans ihmetellään kotona :headwall:
Pää on kipeä, mutta nyt se on varmaan itkusta kipeä.
Ette usko, tai ehkä uskottekin, miten voi olla typerä olo!!! Ne varmaan pitää mua siellä synnärillä idiotti hysteerikkona. :'(

Onneksi miehellä on loppuviikko vapaata töistä! Ja se osaa lohdutta ja antaa mun olla rauhassa sopivassa määrin. "Pakotti" mut tonne ulos aurinkoiseen pakkassäähän lenkillekin että mie rakastan sitä :heart:

Tietenki ihan loistavaa ettei ole mitään häikkää maksa-arvoissa, tosin joku "oleellinen" tulos saadaan vasta huomenna/ylihuomenna, soittavat jos siinä jotain. Mutta ketuttaa tuo, kun oli jo niin lähellä ja se että lääkärit kumoaa toistensa sanomiset!! ja se ettei tänään voinu edes vilkasta paikkoja!!

huh, kiitos että sain avautua tänne. Rupeen lukee teidän kuulumisia ajankanssa

 

Höpsötys ONNEA!!! :flower: Niin ihanan kuuloinen tarina!!! Samaa toivotaan meille kaikille!

Tuulikki73 ja muut ,täällä kans yks kiireetön. Kaikkea remppaa ja muuttoa vielä ja niinku jo kirjotinkin kait tänään että kuitenkin max pari viikkoa enää tätä OMAA aikaa, pitää kerkii nukkuu ja lepää ja hemmottelee itseä, jotta jaksaa sitten antaa vaaville kaikkensa =)
Kiva kuulla ettei ole ainoa tai jotenki epänormaali kun pääsääntösesti porukka haluis nyytin pihalle.

Glow No hyvä nyt ainakin ettei ole mitään häikkää, vaikka ikäväähän se on kun ajattelee lähtevänsä kotiin vaavi kainalossa ja sitten tylysti passittavat kotiin odottelemaan.

hm ja nöksy 39+4

 

HÖPSÖTYKSELLE PAAALJON ONNEA :heart: :heart: :heart: :heart:

 

Glow voin vain kuvitella miltä susta on tuntunut... Muuten mun tuttuni lähetettiin NELJÄ kertaa synnäriltä kotiin.... Ja juuri sellaista, että yks lääkäri sano toista ja sit seuraava lääkäri toista ja laittoi kotiin. Yliaikainen oli hällä reilu kaks vko, kun sitten viimein syntyi...

Meillä on ihan varmasti ainakin kaksi helmivauvaa... =) En malttaisi millään odottaa, kuulla ketkä ovat saaneet omansa... :attn:

 

Ja pixielle iso :hug: Minäkin olen lukenut noiden omega-3-öljyjen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta raskaudenjälkeiseen masennukseen, toivottavasti tällä kertaa säästyt siltä. Toisaalta tiedät, että siitäkin selviää ja osaat pyytää apua heti, jos hälyttäviä oireita ilmaantuu. Mutta ilmeisesti lienee yleistä tämä loppuraskauden aikainen väsymys ja itkeskely.

Itsekin itkin tänä aamuna miehelle kurjaa oloa ja tätä turvonnutta ulkomuotoa. :'( Tuntuu kauhealta, kun kävelen eteenpäin ikään kuin mulla olisi jokin liikuntavamma, on vain niin hankala ja tuskallista kävellä.

Glow:lle myös :hug: On se kumma, kun joillakin lääkäreillä ei kertakaikkiaan ole mitään empatian tajua. Olisivat ruvenneet kirurgeiksi, niin olisivat tekemisissä vain tajuttomien potilaitten kanssa :kieh: Tai patologeiksi, niin ei tosiaan tarvitsisi puhua ja huolehtia tuosta hoitosuhteen sosiaalisesta puolesta, joka ainakin omasta mielestäni on usein hoitosuhteessa puoli ruokaa.

Tänään oli sitten vipa ultra! Tällä kertaa ultralääkäri oli nainen. Potra tyttö siellä kasvaa, tänään painoarvio n. 3600g (37+2) ja kun Italiassa keskimääräinen syntymäpaino on 3200g, niin saimme sitten merkinnän "normaalirajojen yläpuolella". Eli noiden gynekologien arviot yli 4kg syntymäpainosta LA:na saivat vahvistusta tästä ultrasta, tosin lääkärin mukaan mitä isompi vauva on, sitä vaikeampi on antaa tarkkaa painoarviota.

Joka tapauksessa tämän lääkärin mielestä mulle pitäisi tehdä sektio jo tällä viikolla selän vuoksi. Kun ei tilanne ainakaan parane tytön yhä kasvaessa. No, huomenna on gynen vastaanotto, katsotaan mitä hän sanoo. Mä en vaan ole kauhean innoissani sektioon menossa näin aikaisin, kun just luin, että ennen rv39 tehty sektio lisää lapsen hengitysvaikeuksien riskiä. Eli kyllä mä ainakin jaksan täällä vielä irvistellä viikon tai pari, jos se vaan vähentää komplikaatioiden riskiä. Tosin tämän ultralääkärin mukaan vauveli on siis ihan täysin valmis syntymään ja ollut jo pari viikkoa. Istukka alkaa kalkkeutua, mutta kaikki virtaukset olivat hyviä, niin että niiden puolesta voisi vauva pysyä yhä jonkin aikaa sisällä. Napanuorakin oli kuulemma pitkä.

Onko muuten teille koskaan kommentoitu vauvan hiustilannetta ultrassa? Nimittäin oli hassua, kun tämä lääkäri yhtäkkiä huudahti, että onpa tytöllä tukkaa En edes tiennyt, että tukka voi näkyä ultrassa, mutta tämä jopa laski, että se on nyt n. 2cm pituinen.

Halit kaikille sitä tarvitseville! :hug:

Tv. Selkämäsänä-Lentis ja hiuspehko 37+2 :heart:

 

kiitos
Tosiaan, nythän on "vasta" rv 39+0, mutta kiukuttaa toi sairaalaan meininki!
Nyt on ehkäpä sitä limatulppaa täälläki bongailtu. Sairaalassa aamulla pari kertaa vessareissulla jäi paperiin semmoista veristä limaa, joo ällöä, sori
Siitäkin sanoin hoitajalle, vaan eipä ottanu kuuleviin korviinsa :headwall: ihan vaan niinku kyselläkseni et oiskohan se...

Lukaisin tuossa tekstejä, aika monella ollu tänään kiukkupäivä, alkaa varmaan pinna kiristyy monella ku LA lähestyy tai on jo mennyt!

Mun tekis mieli hautautua peiton alle ja nousta sieltä vasta ku synnyttää pääsee. Toki sekin on totta että nyt pitäisikin lepäillä, vielä kun voi... mutta miksipä sitä ei voi lepäillä vauva kainalossa sitten myös?

 

Höpsötys Paljon onnea vaavista! :flower:

Pixie ja Glow isot :hug: teil molemmil!! Ja tietenkin kaikille muillekkin!!

Mä tääl vaan käyn ain vierailulla!! :wave:

Tyyppien äippä ja Miro 2vko 1vrk

 

Keltamo, onnea uuteen kotiin. :flower:

Mä kuulun kanssa niihin joilla ei mikään kiire synnyttämään. siis mun puolesta vauva saa kasvaa ja kehittyä masussa vielä. Mutta ainoo miksi sit toivoo jo pian synnyttävänsä on se kun näitä särkyjä on, joka askel sattuu niin sitä välillä miettii kuinka ihanaa olisikaan taas kävellä normaaliin tapaan ilman särkyjä...

Viime yö oli taas huono |O kolmen jälkeen en oo nukkunut silmäystäkään. |O Eli mukava päivä varmaan tulossa kun eipä tässä kahden lapsen kanssa päikkäreillekkään ehdi. ja nyt kun ei sitä autoa niin ei pääse tuulettumaan perhekerhoonkaan.. :/ No ei muuta kun aamukahvi kitaan ja positiivisella mielellä eteenpäin. =)

Mukavaa päivää kaikille :heart:

sadee80 37+3 :heart:

 

Huomenta ja merkkausta tähän väliin

Yäki tuli nukuttuu hyvin. En muistaakseni heränny kertaakaan mut ennen 7 oon joutunu herää ku muksut alko mesoo jo sillo.

Tänää on sellane päivä ettei oo mitää menoo. Jos sais aikaseks pestä vauvan vaattei ja pakkais sairaalakassin. Äitiyspakkaus on edelleen avaamat(siis oon vilkassu kyl sisäl), neki tarttis pestä. Kaik ostetut vauvan tavarat on edelleen avaamat paketeissaan mut en viitti avata niit ees ettei pölyty.

Turvaistuin tarttis kyl ottaa paketist pois ja laittaa paikoilleen ettei sit ala sitä tekee ku sairaalast lähetään. Tollast jalustallist ei ollu sillo ku muksut oli vauvoi ni ei tiä yhtää mite se laitetaan ja toimii.

Illal ois kuopuksen kouluun ilmoittautuminen :/ tommone ylivilkas piäni poju kouluun. Ei varmaa koulumatkal päädy ees kouluun ja tuskin pysyy ees koulun pihal

Aamupala kutsuu...
JeJa 37+5

 

Glow :hug: empatiat niin sun puolella, voin vain kuvitella ketutuksen määrää!! Meillä TYKSis yhtä ihana ylilääkäri ja NIIN käynnistämistä vastaan ettei kukaan :kieh: Mulla on seuraava aika äippäpolilla viikolla 41 ja luulenpa ett aika varattiin just ylilääkärille (ku siel olin viimeksikin) ett kotiin tullaan vielä silloinkin.... :/ Sulla odotellaan vielä sappihappovastauksia, ne on noista kokeista kuulemma tärkeimmät. Mulla maksa-arvot ihan lievästi koholla, mutta sappihapot norm. Viikon päästä viel kontrolliverikokeet.

Tsemppiä ja voimia kaikille turhautuneille :heart: :hug: Jos käviski yhtä ihanasti ku Höpsötykselle, että se on menoa sitten ihan yllättäen...

UÄ 36+5 vasta......

 

Pixie :hug: Toivottavasti tänään on parempi päivä!
Mulla oli esikoisen odotusaika melko alavireistä aikaa ja mietin, miten käy synnytyksen jälkeen. Mulla meni kuitenkin vähitellen parempaan suuntaan, vaikka vauvakin oli kaikkea muuta kuin helppo, ja univelkaa kertyi.. Nyt on mennyt henkisesti paljon paremmin, mutta muistissa on vielä hyvin ne tuntemukset. Toivottavasti sun olos helpottaa.

Ja vaikka on tähän asti pää pysyny aika hyvin kasassa, niin nyt alkaa kyllä ratkeilla.
Kai te ootte samaa mieltä, että nyt on oikeus vaatia mieheltä ekstrapaljon sympatiaa ja huomiota? Mä olen meillä yleensä aina sovittelemassa ja huolehtimassa, että molemmilla säilyy hyvä mieli. Nyt musta ei todellakaan ole siihen. Eilen oli vähän riidanpoikaista joka paisui (mähän sen tietysti paisutin).. Piti taas itkutellakin ihan kunnolla. Lopulta mua ei harmittanut enää juurikaan se, mistä riita lähti, vaan se, että mun ollessa tässä tilassa se ei ottanut asiakseen mun fiiliksen parantamista. Sanoinkin, että on liikaa vaadittu, että mä olisin nyt henkisesti vahvempi ja että olis sen tehtävä lohdutella nyt. Mutta ei se taida osata... Mielellään lakaisis aina erimielisyydet maton alle niin kuin sen kotona on tehty. Ei sovi mulle! No joo. Tässä nyt vaan olis ihan tarpeeksi tekemistä itsensä kanssa ilman mitään riitojakaan. Toivottavasti jää viimeiseksi ennen vauvan syntymää.

Pitkiä päiviä ja supistusten heikkoutta tuskaileva Matma 40+2.

 

Maksa-arvoihin liittyen piti vaan jakaa kun kuulin sellaisen jutun siskolta, että sen ollessa synnärillä viime keväänä sen viereisessä huoneessa oli jo 6 viikkoa ollut raskaana oleva nainen, jolla oli maksa-arvoissa häikkää. Nyt kuuli toiselta synnäritutulta, että ne arvot olikin ollut yhtäkkiä yllättäen kunnossa. Kaikki otetut kokeet oli lähetetty tarkistukseen Helsinkiin ja lopputulos oli, että kaikki arvot olikin ollu kunnossa koko ajan. Sairaalan laitteissa oli ollu vikaa. Ja kolme lasta oli tällä äidillä ennestään ja raukka oli maannut siellä sairaalassa viikkotolkulla. Kaikkea sitä voikin sattua...

 

Matma, :hug: Mielestäni olisi todella fiksua mieheltä tajuta, ettei naisella ole tässä tilanteessa energiaa olla se pitkäpinnainen, toisaalta miesten on usein vaikea asettua naisen asemaan, eivät he aina ilkeyksissään ole niin tolloja, ovatpahan vaan miehiä

Jospille piti kommentoimani, että eipä taida kuule vauva mitään kielineroa äidikseen kaivata Taitaa arvostaa enemmän lämpöä ja läheisyyttä kuin tohtorintutkintoa

Kyllä se lapsi oppii niitä kieliä koulussakin, jos ei mies sattuisi olemaan italialainen, niin en kyllä itse mitään erityisiä kielikylpyjä edes lapselle haluaisi. Kieliä oppii hyvin aikuisenakin, jos vain riittää motivaatiota. Itse olen oppinut sekä italian että espanjan yli 20-vuotiaana, ja olen opettanut sekä italiaa että englantia aikuisille, ja pidän tärkeimpänä asiana kielten oppimisessa motivaatiota. Mutta tosiaan vauva haluaa sinun kuulla puhuvan omaa äidinkieltäsi, koska sillä kielellä ne tunteet parhaiten saa ilmaistua.

Jos taas jotenkin haluaa tukea lapsen kielellistä kehitystä (ja tutkimusten mukaan myös koulumenestystä), niin sitten kannattaa lukea ihan suomeksi kirjoja lapselle ääneen. Ei siis mitään vaikeita älykkökirjoja vaan ihan kirjastosta lainattavia helppoja ja hauskoja kuva- ja lastenkirjoja. Kirjoja voi esitellä ja lukea jo alle 1-vuotiaalle, vaikka ei vauva niistä vielä kauheasti tajuaisi, niin tottuupa just kirjoihin.

Se on hyvä tapa vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä sidettä ja tosiaan tukea lapsen kehitystä. Sitä paitsi monissa lastenkirjoissa käsitellään lisäksi hauskallakin tavalla sellaisia "hyödyllisiä" aiheita kuten pimeän- tai koulupelkoa tai uuden sisaruksen syntymää jne. ja sellaiset aiheet voivat auttaa lasta paljonkin työstämään omia tunteitaan. Ihan varttitunti päivässä ääneen lukua on parantanut kummasti lasten koulumenestystä tutkimusten mukaan.

Tv. Lastenkirjallisuuden ystävä Lentis ja kullanmuru 37+3 :heart:

 

glow :hug:

merkkiä aamuun
tänne ei kuulu mitään leikkimään sitä kai on lähettävä. evvk just nyt...

labello ja mytty 39+3

 

Höpsötys: Suuret onnittelut :flower: :hug:

Glow: :hug: Tiedän todella tuon tunteen kun toinen lupaa toista ja toinen toista ja lopulta kukaan ei tunne tarpeelliseksi tutkia :|

Lentis: Hui, jo tällä viikolla suunnitteivat Wau! Jännää!!!

Mä kävin eilen piiiiiitkästä aikaa mun ysätävän kanssa ravintolassa syömässä :heart: Oli ihanaa seuraa ja hyvää ruokaa. Olo parani kummasti Vielä kun supistukset joko loppuis tai alkais kunnolla. Mutta tätä hetkeähän mä olen odottanut koko raskausajan. Siis sitä, että saa elää siinä jännityksessä, ettei ikinä tiedä, mitä tapahtuu 2 tunnin päästä tai huomenna... Kun lähtö voi tulla koska vaan. Tätä mä tosiaan olen odottanut ja nyt en osaa siitäkään nauttia, pitäs vaan yrittää ja ottaa odottamiseen hieman positiivisempi asenne!!!

-kyrsä ja nappula 37+5

 

Hip hei vaan täältä: nyt se kuume paholainen iski sitten minuunkin... 37,6 vasta, mutta mulla on normaalilämpö yleensä 35,9-36,5 välillä, niin tuon tunnen kyllä jo olossani... Tämä huono äiti vei sitten tuon nuoremman lapsen tänään päiväkotiin, jospa saisi tänään edes vähän levättyä... Tuo 5v on tänään vielä kotona toipumassa, kun oli eilen vielä vähän lämpöä (hieman päälle 37), mutta kunnossa olevalta hänkin alkaa jo vaikuttaa ja ruokakin alkoi eilen jo maistua. Me vanhemmat vaan täällä riudutaan taudin kourissa

Joopa joo, ja huomenna olisi se äippäpoliaikakin, saapa nähdä miten sinne jaksaa mennä, jos tämä olo tästä kovin vielä heikkenee. Mutta yrittäkäähän muut mahakkaat - ja tietty te vauvelin jo onnellisesti saaneet pysyä terveinä!! Ei ole yhtään kiva sairastaa ja yskiä keuhkonsa pihalla samalla peläten, milloin sitä joutuu näin rapakuntoisena tositoimiin...

Lumienkeli79 ja "Oskari" vielä onnellisesti masussa ja toivottavasti nyt vielä pysyykin hetken verran 39+0

 

Lentis, ihan samaa mieltä olen kirjojen lukemisesta! Nyt jo ihailen kirjastossa käydessäni lastenosastoa, että ihanaa päästä sieltä sitten pienelle lainailemaan kun vähän kasvaa. Ja jotain kirjoja (omia lapsuuden suosikkeja) oon jo ostellutkin. Jotenkin mua kiehtoo paljon enemmän lasten kirjat kuin lelut. Toivottavasti meidän lastakin kiinnostaa kirjat, olisi ihan kauheeta jos se ei jaksaisi yhtään keskittyä ja mä vaan väkisin tuputtaisin..
Tosta muuten tuli mieleen, kun mun miehelle ja sen kaksoissiskolle on luettu pienenä myös paljon (kuten siis mullekin) niin eiköhän nää sitten puhuneet kirjakieltä keskenään... Anoppi oli jo huolestunut, että onko niillä jotain vikana kun eivät puhu normaalisti, mutta oli sitten mennyt se vaihe ohi.

Labello :hug:

Ja Kyrsä, sulla tuntuu kyllä lähtö olevan nyt lähellä! d b

Kvartti ja Tao 39+1

 

lukemassa :wave:

 

Huomenta!

Täällä on perempi aamu meneillään. =) Kunnon yöunet teki tehtävänsä.

Glow: Voi ei miten v.mäinen lääkäri sulle on osunut. Jaksuja sinne myös! :hug: Ja muille niitä tarvitseville.

Lentis ja KÖ: Mä rakastan kans kirjoja ja oon lukenut tytölleki vauvasta asti. Oon ainaki toistaseks onnistunut siirtämään sen rakkauden sille, se nukkuu jopa kirja unileluna kainalossa. Ja tosiaan, alle vuoden ikäselle voi jo lukea, kun se oppi ryömimään joskus puolivuotiaana, se tykkäs hirveesti pehmokirjoista ja luukkukirjoista, ryömi aina olohuoneen pöydän alle niitä katselemaan. Ja lorukirjoja kun sille luki se nauraa hekotti ihan hullun lailla. =) Nyt mä odotan hirveesti sitä et parin vuoden päästä vois alkaa lukeen sille ihan romaaneja, Harry Potterit ja Hobitit odottaa jo hyllyssä rivissä. Mut juu, kannatan lapsille lukemista, se määrittelee hirveesti koulumenestystäkin isompana et miten on tottunut viihtymään kirjojen parissa. Einsteinkin sanoi jo aikoinaan et jos haluatte fiksuja lapsia, lukekaa heille kirjoja, jos haluatte oikein fiksuja lapsia, lukekaa heille paljon kirjoja!

Pixie ja Pikkiriikki 38+0 Poks!

 

MATMA :hug: Ei sun todellakaan tossa sun vaiheessa tarvi paljoo jaksaakkaa. Ihan hyvin voit pyytää ja vaatiakki mieheltäs mun mielestä vähän ekstraa.

LENTIS Ah mä niin odotan noita jaettuja hetkiä lapsen kanssa yhdessä lukiessa. Mulle äiti luki lapsena paljon ääneen ja opin tosi varhain itse lukemaan kun äitillä on kans lukihäiriö ja aina sormella seurasi mitä luki. Ei musta mitään lahjakasta tyyppi tullu paitsi taiteellisesti ehkä , mutta ne on tosi hyviä (ja harvoja hyviä muistoja) muistoja lapsuudesta. Siinä ainakin mä lapsena koin kovasti rauhaa ja yhdessä oloa ja tarinat oli aina niin kiehtovia et jopa tämmönen adhd pysähty aina niiden ajaksi.

GLOW :hug: Mä tiedän kans hyvin miltä se tuntuu kun huopnosti kohdellaan ja sit tuntee ittensä hetken ihan tyhmänä, mut huolehtiminen ei musta kyllä ole tyhmää ollenkaan.

KYRSÄ hyvä kun sait vähän hengähdystä

(.) Mulla on nyt viikon ajan suunnilleen tuntunu joka toinen pv ihan ku ois kipeeks tulos, samoin miehel, mut sit ei kuitenkaan kummallekkaan oo mitään oo tullu. Eilen oli normi olo ja tänä aamuna nyt taas on kyl jo klyyvari tukos, et josko sitä ny sit paukahtais. Täytyypä tässä mennä keittelee yrtiihoitoja jos sen tukoksen viel kerkeis liikkeelle saamaan.
Viime yönä tuli sit viimein niit suppareita levossakin, ei mitään kovin kivuliaita mutta unen seasta tiedostin suht tasasen välein viitisen kunnon kiristystä mahaan ja se paine oli jo ihan uudella tasolla. Aattelin vaan et hyvä hyvä, alkaahan se nyt sitten pikkuhiljaa tapahtua ja kääntelin kylkee.

Pur ja pikkiriikkinen 37+2

 

No nyt tämä toimii, pääsi lukemaan nuo 14sivua. Meni kyllä silmät sirrissä kun hirvee kiire olisi. Helsingin käräjäoikeudesta tuli ekoista asioista ex-kämppiksen johdosta päätöksiä ja ainakin 4000euroa on nyt joskus mulle tulossa takaisin siltä ihmiseltä ulosoton kautta. Puoli taakkaa pois kun ainakin se on nyt silleen ohi, et ei tartteis kun mennä tuonne omaan toimistoon täyttää paprua niin lähtis ulosotto etenemään.

:hug: teille joilla pinna kireenä ja tuollaisia ikäviä lääkäreitä ym. tullut vastaan. Ja onnittelut vauvautuneille ja halit niiskulle, luin tekstisi kokonaan ja olisin minäkin shokissa, onneksi miehesi ymmärsi olla ja pitää sinut koossa =)

Sokerit on ainakin vähän parempina pysyneet ettei joka kerta ole korkealla, mutta on arvoja siellä ja täällä koholla vaikka en syö suurinpiirtein kuin viilin ja salaatinlehden :kieh: 12.pvä on taas sinne polille meno ja tietää jo et ei ne kuitenkaan usko et oikeasti olen syönyt heidän ohjeiden mukaan ja en ole suklaata nyt syöny ennen eilistä(ja sokerit oli silloin hyvät yhden snickersin jälkeen). Kielikin ihan haavoilla ja kipeenä kun ei taida vitamiineja tulla tarpeeksi et pitää vissiin tässä käydä apoteekissa joku multivita ostaa nyt viel loppuajoille. Kun vaikka synnytykseen se tiukistelu loppuukin, en ihan heti taida kuitenkaan antaa myöten makeanriippuvuudelle ja maitohimolle(se oli pahin nostaja mulla, rasvaton maito) ettei tule sitä diabetestä niin aikaisin. Mutta muuten tähän pieneen ruokamäärään on jo tottunut ja maistuu se salaattikin ja vihannekset nyt tosi hyvälle

Neuvolassa kävin tänään, poika reipas möyrijä, rt2 eli peppu painaa oikeaa kylkiluuta, jalat sojottaa navan luona verenpaineet tosi hyvät, ei turvotusta, paino pudonnut 200g edellisestä(ruokavalio toimii siltä osin siis) ja sf oli 36 eli +1cm mutta maha on laskeutunut silleen et näyttää lötsähtäneeltä ilmapallolta mitä painovoima vetää alaspäin Ja hemppa noussut 120:stä 121:een olisi enemmänkin jos muistais ottaa joka päivä sen kapselin...
Mutta täällä asiat hyvin, liitoskivut ja närästys loppunut kuin seinään, ei ole väsymystä, vähän kiukkua mutta silleen leppoisa olo ja nyt ei tuo maha ahdista ja kun viime viikolla kohdunkaulassa ei muutoksia ollut sitten joulukuun niin ei sitä synnytystä enää odota tässä kuussa tapahtuvaksi. Toisaalta nyt hoitaja sanoi et nyt voi tapahtua ihan mitä vaan, se voi ensi viikolla olla jo vähän aukikin jne. etenkin kun masu on laskeutumaan päin. Mutta päivä kerrallaan, nyt on hyvä olla täällä meikätytön

Ihana lentis muuten se sinun ultraajan kommentti siitä tukasta ei ole täällä ainakaan sanottu mitään tukasta eikä 4D:ssä silloin tukkaa näkynyt yhtään... Hmm...

absa ja atso 37+2

 

Pixielle unohdin eilen lähettää tsemppihalit! Pidä itsestäsi huolta ja katso että läheisetkin pitävät. Eikös tilastollisesti joku 30% synnyttäneistä naisistä kärsi jonkin asteisesta masennuksesta. Se tarkoittaa aika suurta osaa meistäkin...
Joku kirjoitti ja ihmetteli sitä, miksi en ole nähnyt lääkäriä... Sitä minä olen ihmetellyt monesti, mutta kätilö (olen siis nähnyt pelkästään semmoista, samaa koko ajan. Ruotsissa ei tunneta terveydenhoitajia) sanoi lääkärin tutkivan vain "tarvittaessa". Muutaman kerran olen miettinyt, että pitäisiköhän keksiä jotain oireita päästäkseni tutkivattaksi
Jatketaan lääkäreistä... Glow, sympatiat sulle! Oli kyllä vmäinen tapaus. Hyvä esimerkki siitä, että ei sillä maisterin tutkinnolla (tässä tapauksessa ylilääkäri eli siis tohtorin hatulla) tehdä ihmisestä parempaa! Lääkikseenkin pitäisi olla muitakin sisäänpääsykriteerejä kuin koulumenestys. Sosiaaliset taidothan on todella tärkeet...
Mä ilmoittaudun kanssa kirjafriikiksi ja odotan, että pääsen vauvalle lukemaan kaikkia omia lapsuuden juttuja. Me ollaan pohdittu kaikkia Astrid Lindgrenin kirjoja. Itse kun olen tottunut lukemaan ne suomeksi ja kaikilla hahmoilla on mulle suomalaiset nimet. Toisaalta olis tyhmä lukea Ruotsissa asuvalle lapselle ruotsalaisia kirjoja suomeksi :/ Eli ehkä sitten niitä saa mies lukea alkuperäisellä kielellä... Mä varmaan luen jo ihan vastasyntyneelle omia kirjojani ihan vain kielen takia, jotta vauva kuulis suomea. Mitä sillä on väliä mitä luen ihan alussa, kun ei lapsi vielä ymmärrä sanoja. Kunhan kuulee suomea ja kielen rytmiä.. Pikku Pegasos ja sen lorut tulee kanssa olemaan hittikirja meillä. TOIVOTTAVASTI lapsesta tulee yhtä innokas lukija kuin äidistään...
Päätä särkee ja turvottaa.. Pitää muista ottaa kaikki vitamiinit ja rautaa varsinkin, kun hemppa oli laskenut 111. Kasvissyönti ei vaan riitä, vaan on näköjään pakko alkaa vetään lihaa.

 

Kiitos sympatioista ton miehen suhteen.

Ja halit niille, jotka kärvistelee kaiken muun lisäksi kipeenä. Yrittäkää huilia ja parannella ittenne ennen H-hetkeä. Mulla on vaan pientä flunssaa ja koko ajan toivon, että ei pahenisi, kun ei siihen synnytykseen nyt enää NIIN kauan voi mennä. Ei kiva ajatus, että pitäisi sairaana jaksaa synnyttää.

Lastenkirjojen ystävä täälläkin! Lastenkirjojen kääntämisestä tein itse asiassa gradunikin (tämän vaan mainitsen kun täällä oli niitä gradun tekijöitä) ja Fedja-sedät tuli esikoiselle tutuiksi masuaikana ja ihan pikkuisena. Melkoiset määrät noita kirjoja onkin jo kertynyt, mutta meidän pikkumiehellä (1 v 8 kk) ei vielä riitä kärsivällisyys tarinan kuuntelemiseen. Kirjoja "luetaan" eli kuvia katsellaan kyllä paljon. Alle vuoden ikäisenä ei ollut niistäkään pätkääkään kiinnostunut. Toivon, että saan kiinnostuksen kirjoihin siirrettyä lapsille. Ihana tuo Pixien tytön esimerkki!

Absa varmaan helpottaa kun saat vihdoin rahoja takaisin. Odotusaika kun voi olla muutenkin niin raskasta. Miten sä oot jaksanu noin ylipäätään? Kun oli puhetta tosta hormonien aiheuttamasta masennuksesta, niin mietin vaan, että sulla on kanssa kaikenlaista taakkaa ollut tähän päälle.

Tuo maitoasia on muuten aika jännä juttu. Esikoista odottaessa join PALJON maitoa ja neuvolassa siitä oli jossain vaiheessa puhetta eikä seillä yhtään sanottu, että ei ehkä kannattaisi. Kun sokereissa ei pitänyt olla vikaa, niin ruokailuasioihin ei puututtu. Kyselin joitain neuvoja ruokavaliosta, jota kannattaisi noudattaa, mutta mulla oli sellainen käsitys, että maito kuuluu osana terveelliseen ruokavalioon. Vasta jälkeenpäin luin, että rasvaton maito voikin olla tosi paha. Nyt en ole sitten juonut juurikaan maitoa, ja toivon, että se olisi pitänyt vauvan vähän pienempänä.

Taidan mennä huilimaan, kun pikkuherra nukkuu. Masun tyttönen tosin heräilee yleensä siinä vaiheessa kun näin ajattelen...