Helmimasut 2009 ~HELMIKUUSSA!!~

Huh huh onpas täällä ollu känkkisaamuja :eek: Saanen liittyä joukkoon :kieh: Me käytiin eilen tekees käynti TAYSiin... Ainakin huomaamaan että ne on lisänny parkkipaikkoja synnärin eteen jos ei muuta :kieh: :kieh: :kieh: Koko päivän oli ihan kamala olo, kestosupistuksia ympäri alakroppaa ja vessassa tuli oltua koko päivä. No nyt kotona odotellaan vesien menoa kuten lääkäri ilmotti. Sano että kyllä se sieltä syntyy, syntyykö minä päivänä niin sitä ei tiietä :headwall: Paikat on pehmeenä, auki reilulle kahelle sormelle ja kanavaa kätilön mukaan ei ollenkaa, lääkärin mukaan noin sentti. Nii ja lääkäriki sano että tunnet varmaa itekkii että pää on ihan alhaalla.. Aijjaa tunnen vai :kieh:

Joo tsemppistä kaikille, mä meen esikon kanssa päikkäreille :snotty:

Nii ja mulle on tullu n. 10 kiloa ja matkaa TAYSiin on noin 20 min tai vähä vähemmän.
 
Pitäiskö munki valitaa? :p No vähän ees. Esikoinen heräs viime yönä AINASKI sata kertaa tukkosen nenän takia. Kaikenlisäksi heräsi tuntia aiemmin kuin normisti, eli kasilta. Oon aikas poissa pelistä, mut onneks se meni just päikkäreille ja mä kohta perässä... |O

Mut omassa olossa ei muuten valittamista: ei kipua, särkyä tai jomotusta. Jaksamista niiden kanssa painiville!

Meillä sairaalamatka on lyhyt. Kävellen 5min., autolla ehkä 1,5min. :D Hyvä niin, kun esikoisen synnyttyä kätilöt varoittelivat, että jos joskus kakkonen tulee niin voipi tulla nopiaa. Esikoisen synnytys kesti 3h40min, et jos uudelleensynnyttjällä puolittuu... :whistle: No eipä aikaa tuhraannu sit ainakaan sairaalaan matkustamiseen.

Aurinkoista päivää kaikille, kaikista jomotuksista huolimatta! :flower:
 
Toukan kanssa oon samaa mieltä siitä, että eiköhän pidetä tämä palsta sellaisena paikkana jossa saa avautua ja valittaa ihan rauhassa. Missä sitten jos ei täällä, kun täällä on sentään hyvät mahdollisuudet saada vertaistukea.

Pakko kyllä sen verran sanoa, että en ehkä jaksa enää sympata niitä, joilla on jo viikot 37+2-tai-jotain eikä enää kestä odottaa... Kun itsellä on jo la takana.

Gradun ja lopputyön tekijöille tsemppiä! Mä aloitin gradun tekemisen esikoista odottaessa, mutta tein satunnaisesti töitäkin ja keskenhän se jäi pahasti. Loput tein sitten äippälomalla ja kyllä manasin, kun oli kaikki vauvan päikkäriajat käytettävä gradun tekemiseen. Eipä ollut liikaa omaa aikaa eikä siitä kauheesti voinut nukkumisellekaan lohkaista. Toivottavasti teillä on hyvällä mallilla..
 
Painoarvoista piti vielä kirjoitella, eli mä sain pojun arvioksi rv 35+jotain, että olisi noin 3200g ja arvio tehtiin ultran + käsituntuman perusteella. Ja ultrassa 36+4 saatiin arvioksi 3100g. Sitten kun poika syntyi 37+0 niin kätilö pyysi arvaamaan pojan painoa ennen virallista punnitusta ja siinäkin vielä kätilökin sanoi, että vähän reilu 3 kg on ja lopputulos oli 2835g. Eli noissa arvioissa on tosi paljon heittoa, vaikka ne tekisi kokenut lääkäri ja vielä ultran kanssa. Toivottavasti Matma tästä on yhtään sinulle apua, kun se painoasia on niin paljon sinua mietityttänyt :hug:

Täällä kanssa "hyvin" nukuttu yö takana. Poika heräsi 1½ tunnin välein syömään ja lisäksi tiuhoista vaipanvaihdoista huolimatta kasteli sänkynsä 2 kertaa :D Eipä voi kuin nauraa! Mutta tulipa todettua, että sellainen muovitettu frotee on aika kova juttu suojaamaan patjaa :whistle:

Niisku ( joka ei selkeästikään osaa olla palstalta pois vaikka nyytti kainalossa ) ja poika :heart:
 
Vielä on lukemiset toooosi kesken mutt piti kommentoida heti ku luin muakin vaivannutta... eli Pixie ja muut, olemme kaikki yhtä sydämellisesti tervetulleita tälle palstalle kuin aina ennenkin! Kieltämättä muakin alkoi vaivaamaan se ainut negatiivinen kommentti mikä täällä on koettu ja aloin miettimään, että mitä sitä nyt uskaltaa kirjoittaa ettei ärsyttäis toisia :ashamed: Mutta tosiaan se oli AINUT koko melkeen 9kk taipaleen aikana, joten eiköhän jatketa samalla tapaa ku ennenkin :heart: Jokainen kertokoon tuntemuksensa juuri sellaisena kun ne kokee, eihän niitä ole kaikkien pakko lukea =)

Ja Seranzu, mä huomaan kans tulevan vähän "perässä" ku la 27.2. Luen muitten oireita ja mietin ett hmmmm, mulla ei olekaan tuollaista ollut....kuluu viikko tai kaks ja oireet ilmestyy ;) Mukavaa tietää jo etukäteen mitä VOI olla edessä =)

Toukka: nyt polille mars!!

Ja onnea vauvautuneet :flower: Olikos se Tiitteriäinen ku sai vauvan 30.1.?? Mun esikoinen on syntynyt samana päivänä ja on aivan ihana empaattinen, iloinen vesimies-poika :heart: :heart: Hyvänä päivänä synnytit :D Ja tuon hyvän päivän takia mun pitää nyt mennä jatkamaan synttäripuuhia.... on tulossa illalla 11 kpl 9-vuotiaita juhlimaan :)

UÄ 36+4
 
Täällä taas synnytetään kuudetta päivää :LOL: Viimeyön onneksi sain nukkua melkeen kokonaan, muutaman kerran heräsin!

Milla: et oo tosissas, voiko tää olo kestää 2 viikkoo :eek:

Lillip: Piti jo aiemmin onnitella, että ihanaa kun saitte neidin kotiin :hug: (tajusin tänkin viimeyönä, etten muistanut sanoa :saint: ) Onkohan mul enää muuta elämää kun tää palsta :LOL:

Neuvolassa käyty. Siellä kaikki ok. Nyt siis rv 37+4. painoa oli tullut viikossa 200g. yhteensä tullut 2kg100g tän raskauden aikana. sf-mitta menee edelleen alakäyrällä, oli nyt nipinnapin 30cm. Maha kuulemma pieni...

-kyrsä ja nappula 37+4
 
pur
TIITTERÄINEN ONNEA

SOIKKU joo unohdinkin sua kans lohdutella, pari viikkoasitte oli kertyny 20kg |O , eihän se mikään hassun hauska juttu ole, ja sen jälkeen en ole edes kuunneellu nlssä tai lääkärissä mitä lie ovat puhuneet aiheeseen liittyen =)


KYRSÄLLE, LENTIKSELLE JA KAIKILLE MUILLEKKIN VOIMIA, onneks tässä kuitenkin teilläkkin jo loppu häämöttää
 
Onnittelut kaikille vauvan saaneille :heart:

Meikäläinen on jo toista viikkoa flunssassa, karsee räkätauti. Makuaistikin on menny jotenkin sekaisin tästä, kaikki maistuu tosi pahalle. Tosin ihan hyvä, eipähän tuu syötyä herkkuja ;) Viime viikolla kävin synnytystapa-arviossa ja siellä selvisi että kohdun ulkosuu oli auki sormelle ja kanava lyhentynyt pariin senttiin, painoarvio oli vauvalla 3,3 kg (rv 37). Yritin tingata lääkäriltä että voiko tuosta nyt sitten ennustaa mitään, niin ei. Eli voi syntyä tällä viikolla tai sitten parin viikon päästä.. mutta sellaistahan tää viimehetkien odottelu on :) Osaatteko te sanoa kokemuksista, voiko tuosta ennustaa mitään? Supistuksia mulla ei ole, tai sitten en vaan tajua niitä (liekö se mahdollista..). Toivon vaan, että sais tän nuhan nyt pois, vois olla aika ikävää synnyttää tällaisessa "tukostilassa" ;)

Tänne tulee niin vauhdilla tekstiä, etten muista yhtään mitä piti kommentoida :) Mutta hyvä vaan, onpahan mitä lukea kun itsekin täällä jatkuvasti seikkailen :)

Jaksamista kaikille odottajille :)

Jonniina 37+6
 
Päiviä taas.

Sitä on nyt sit herätty ja "yöunille" menty 06:30 :whistle:
Oli taas kivasti tullu tekstii tänne :)

Sairaalaan meilt on matkaa n. 5km. Huolestuttaa vaa täs kaikken eniten se et, sitku synnytys alkaa, mil mie sinne sairaalaa menen |O

Paradies: Meil on kans yks ja sama asento nykysin. Tunnen itteni ihan lahnaks makkarin puolel. :ashamed:

Känkkäränkkää on kyllä täälläkin. Takana yks puhumaton viikonloppu ukkelille :snotty: Eilen sit sain suuni auki ja miehellekki tuli puhuttuu :whistle:

Taidan pukassa päälle ja mennä köpötellä kauppaa ja sit ruuan tekoo :) (tuntuu kyl et on aina ruokaa tekees, ku täält palastalt katoan :LOL: )

Tyttö-nen & vaavi
 
Voi hitto, tää sit hävitti mun kaikki tekstit :'(

Voin kans ilmoittautua joukkoon joilla on känkkäpäivä tänään, jotenkin vaan semmonen kärsimätön olo koko ajan. Paljon olis kaikkee tekemistä, mutta saa oikein ottaa niskasta kiinni itseään että saa aloitetuks. Piti tehdä vielä tapettihommia ennen kun mies lähtee iltavuoroon, mutta aamupäivä menikin niin äkkiä ettei ehditty aloittamaan ja nyt mua ärsyttää kun olohuoneessa kaikki remonttivehkeet leväällään tapetointipöytiä myöden :eek:

Sairaalamatkasta, mulla olis Taysiin n. 20 min matka, mutta oon menossa Vammalan (nyk. Sastamala) aluesairaalaan synnyttään ja sinne on n.35 min ajomatka.

Painosta, mulla on tullut yhteensä n. 10 kg, mutta kauheesti ei sais tullakaan koska on jo muutenkin ylipainoo valmiiks :eek:

Voimia kaikille nyt loppurutistukseen, kohta helpottaa :heart:
 
Heipä vaan! :wave: vai ollaan täällä kireällä päällä :D itse en tällä kertaa kuulu joukkoonne, ainoastaan tuskastun tän odotuksen suhteen...

Kaksikielisyys on minusta aivan mahtava asia. Kunpa voisin itsekkin sellaisen ympäristön lapselleni luoda, niin ei tulisi sitten lapsesta yhtä tampioo kielien suhteen kun äidistään, joka ei osaa englantia pätkääkään, ruotsista puhumattakaan. No onneksi on isä joka osaa tuon englannin ja mummo joka taitaa ruotsin(kin) :D Muutenkin taidan olla sivistyksessä kaukana muista, lähinnä BB-Anniina tasolla. "ai siis onks amerikka niinkuin eurooppa? mä luulin et se on maa :eek: " :LOL: Tällänen mä olen, ja miettikää, olen kohta 21 vee :D huh, en paljasta enempää, niin ette kuvittele millasen tollon kasvatukseen tuleva vauva joutuu :p

Oon varmaan jossain vaiheessa pudonnu kärryiltä vai edelleenkö puhutaan nyt siitä Emsan kommentista? En ole kokenut että KUKAAN olisi sanonut mitään väärää päinvastoin, kerroin miehelleni miten ihanaa tämä palstailu on kun on monen monta erilaista, ikäistä ja useamman lapsen vanhempia, joilta saa tietoa, neuvoa ja tukea. Tää on niin huippu mesta! :heart: Kiitokset kaikille helmimammoille!!! :hug: :flower:

No nytpä on lähdettävä jatkamaan hommia, mutta palaillaan :wave:

Jospi ja Papuliina 38+3

Muoks. vielä... Painoa kaikkiaan n. 7kg ja sairaalaan matkaa n. 3-4 km, noin 10min. ilman ruuhkaa...
 
Kyrsä, joo tosiaan pari viikkoo suppaillu epäsäännöllisen säännöllisesti. Just ku alkaa olla supistusten väli sellanen et vois lähtee synnärille niin ne loppuu ku seinään. Mahanahka on jo ihan hellänä kiristelyistä, et vauvan liikkeet sattuu väliin ihan kauheesti. Selkää jomottaa ym muuta "mukavaa". Mutta jospa tämä tästä.. pakkohan tämän Joskus on loppua ja saadaan vauvat syliin :heart:
 
Neuvolassa käyty aamulla.
Vauva oli nyt viime viikon käynnistä laskeutunu ja kiinnittyny.
Paino vaan lisääntyy(16kg)
Kaik oli ok ja sf kasvanu 35:een

kiinnittymisestä syntymiseen en muista yhtää mite ennen on menny mut tänää neukkutäti sano et noin 2 vk kiinnittymisest syntyy mut sit taas ei päde sekää kaikkiin jos ollenkaan.

Matkaa TYKS:iin on noin 25km/30min.

JeJa 37+4
 
pur
TATUKA Meillä on tommonen tunnin hurautus sairaalaa kanssa ja varsinki mies tuntuu olevan asiasta varsin huolissaan. Kysyttiin viimeks kun käytiin tota. Meille vastattiin näin: kun oikeita supistuksi on tullut n.5min välein pari tuntia niin voitais alkaa lähtee kun ei se ensisynnyttäjällä koskaan niin nopeetaa ole. Vähän mua jäi se arveluttaa kun mun käsityksen mukaan sitähän kun ei voi tietää miten nopeeta se kelläkin on. Kun olin vuosia sitten kaverin ensisynnytyksessä tukihenkilönä, siitä kun sillä meni vedet kotona oli lapsi maailmassa kuuden tunnin päästä ja mitään supistuksia ei tullu ennen ku ihan loppussa. Jätin nää kyl kertomatta ihan miehen mielenterveyden vuoksi ja ajattelin pitää meidän ohjeustusta hyvänä tietona ja kuittenki mennä sit ihan fiiliksen mukaan. Meinaan jos supparit on niin kivuliaita ku mitä täällä kotona on muutamat ollu, en todellakaan tiedä miten niistä siinä tilanteessa selviän, toki koitan parhaani mukaan selvitä.

PIXIE mua et ainakaan ärsytä ja eikä site kannata tässä elämässä kauheesti energiaa tuhlata siihen mitä muut ajattelee. Itse sen tietää mitkä omat tarkotusperät on ja kun ei niissä mitään vikaa ole niin mitä siinä sitten. Siis en ainakaan oo sun tarkostus perissä huomannu mitään pahaa. Beesaan tässä asiassa muutenki LENTOEMOA

PARADIES Mulla ois kyllä halujakin mut asennot jää meillä kans aika suppeks kun mua sattuu siis emättimeen aika moneen kohtaan. Aika vähäälle on jääny mut kerran viikkon pariinkuitenki ku mieli tekee ja sit se kuitenki on niin pirun hankalaa
:/

TOUKKA: EHDOTTOMASTI KANNATAN
 
pur
jA SIITTEN OMAA NAPAA Eilen lääkäri totes on paikat alkunu pehmenee, JEE. Vähempi jee ja jotenki nolookin on nyt puhjennu kondylooma mille ei mitään tehä raskauden ja imetyksen aikana. Eilen täällä siitä nimettömänä keskustelin ja sen verran parempi mieli tuli kun on ilmeisesti suht yleistä et puhkee odotusaikana kukkaan tuo ja sit saattaa kuitenki synnytyksen jälkee hävitä itestään, et ei ny tarviis vuotta tän kaa elää. Jostain syystä tän aikan nolona kuitenki tunnen, ei oo aikasemmin todettu tämmöstä, mut ajattelin jakaa ihan jos jollain muullakin on tämmöstä niin saa ehkä vähä helpotusta. Mä en tämmösestä oo tienny.
Mun osalta tää aamu oli aivan ihana. Aamuaurinko kylvetti makkarin ihan liekkeihin ja vähän roihus sit vällyjenki alla :D. Ja käytiin yhessä pitkästä aikaa reippailemassa ja suppareita hakemassa. Tulihan niitä, niinku nyt on melkee koko raskauden ajan tullu liikkeessä, nyt kyl erilaista niinku pyörivää kipua ja sit kovana millon missäkin. Melkee kaikki kivut kyl sit loppuu heti levossa mulla. Mut siis mul on täää aamupv ollu tosi aurinkoinen ja meinaan jatkaa siit nauttimista kun mullakin on tota känkkistä viimeaikoina ollu ihan riittämiin.

Aurinkoista päivää kaikille
Pur ja Pieni 37+1
 
Kiitos Niisku! :hug: Kaikki taitaa olla saanu aika lailla tarpeeksi tuosta mun tuskailuista vauvan koon suhteen. Kiva saada rohkaisevaa kommenttia!

Tänään perhekahvilassa oli jotain juttua tuosta, kun ihmettelivät, että siellä vielä olen ja tuumasivat, että mun maha ei näytä mitenkään isolle. Enpä tiiä, mutta kaikki tuki on kyllä tervetullutta...

Hyvä muuten saada vähän muistutusta siitä, mikä odottaa, kun olomuoto vihdoin muuttuu. On vähän totuttelemista siihen valvomiseen ja muuhun, mä kun en ole nyt missään vaiheessa nukkunut mitenkään mahdottoman huonosti. Ihana olis saada vauva jo kainaloon, mutta ehtiihän sitä vielä, vaikka pitäis pari ylimääräistä viikkoa odottaa. Jos nyt ottais varastoon vähän omaa aikaa...

Ja jonkun teidän innoittamana olen nyt sitten vaihtanut taktiikkaa ja kehitellyt kaikenlaista menoa. Viikonloppu on vielä auki, mutta perjantaihin asti olis sovittu kaverien tapaamista ja muuta. Että jos tässä jouttuu vielä kauan odottamaan, niin on sitten ainakin jotain mukavaa tekemistä. Ihan niinkin rajua ajatusta tässä harkitsen, josko lähtisin sittenkin perjantaina Helsinkiin juhlimaan vanhan hyvän ystävän lääkäriksi valmistujaisia. Siellä olis paljon vanhoja tuttuja yläasteajoilta, joita olis ihan huippua nähdä. Enpä taida saada toteutettua tätä visiota, mutta eikö se olis jo varma tapa saada vauva syntymään?

Sairaalaan matkaa on n. 50 km. Sekin tuntuu paljolta, joten sympatiat niille joilla on vielä tuntuvasti enemmän matkaa. Hurjan pitkältä tuntuu istua se matka autossa kun olo on tuskainen.

Painoa on tullut nyt n. 9 kg, puolet vähemmän kuin esikoisesta, ja nekin jäi melkein kaikki synnärille silloin. Oli turvotusta aika reippaasti.

Yksi tuttu (hoikka) kolmen lapsen äiti just kertoi lihoneensa yhteensä 100 kg raskausaikoinaan. Nyt nuorin on vuoden eikä kyllä uskoisi äidillä olleen ylimääräistä...
Että sikäli mun mielestä on turha murehtia niitä kiloja.
 
Tätä tekstin määrää :) Tänään kaikki näyttää kyllä olevan enemmän tai vähemmän paskamaisella tuulella.

Bourriquet, siskon perheessä on sama tilanne kuin teillä. Molemmat puhuu omaa äidinkieltään lapselle ja yhteistä kolmatta kieltä (noh mies on kaksikielinen ja se on sen "kakkonen") sitten keskenään kotona. Ruokapöydässä niitä on hauska seurata, kun vaihtavat jatkuvasti kieltä, jos puhuvat lapselle. Lapsella sattuu kyllä olemaan tämä kolmas kieli myös päiväkodin kieli ja siksi siitä on tullut vahvin. Kaippa jotkut suosittelee, että kolmannen kanssa hetken odottais, mutta hyvin se näyttää sujuvan. Suomessa tytöllä on aksentti, mutta eipä se mitään haittaa. Ollaan tuumattu, että eihän Tarjakaan osaa sanoa R ja on kuitenkin presidentiksi asti itsensä saanut, joten ehkä se ei ole niitä elämän suuria kompastuskiviä :D
Naru, mä ihailen TAAS sun gradunkirjoitusmotivaatiotasi... Nostan kyllä hattua. Me muut taidetaan vaan suunnitella omiamme... On muuten omituista, ettei teidän poika pääse ruotsinkielisessä kunnassa ruotsinkieliseen päiväkotiin! Sitten mäksätetään, kun ei väestö ole kaksikielistä... Onpas idioottimaista toimintaa. Noh ei se munkaan ruotsi muutama vuosi sitten jag heteriä kummempaa ollut, mutta Ruotsiin muutto oli semmoinen kielikylpy, että äkkiä sitä oppi!
Toukka, peesaan muita. Pakota ne ottamaan sut sinne sairaalaan, toi alkaa kuulostaan ihan hirveältä.
Käytiin just neuvolassa ja paino on noussut täällä 3kg viim kahden viikon aikana :LOL: Onneksi olen aika pitkä ja kilot ei vielä hirveästi näy (muuta kuin ahterissa). Turvotusta on kyllä nyt sen verran, että jos painais neulalla kylkeen niin varmaan vettä vaan suihkuais...
Kohdunkauloista sun muista en tiedä mitään, kun en edelleenkään ole yhtään lääkäriä nähnyt raskauden aikana eikä täällä kätilöt törki. Katsovat kuulemma, jos tarttee... Olis kiva tietää, että onko MITÄÄN tsänssejä synnytykseen lähiaikoina...

Mä menen siivoamaan jotain tai hyppimään tasajalkaa. Joko nesteet tai lapsi on saatava liikkeelle.
 
Must on ihan hassua että tänää on se päivä millo esikoinen lähti syntymään :eek: Ja mä oon koko ajan tuijottanu sitä päivää kun kaikki sanoo että varmaan tääki tulee etuaikaan. Tosin tästä olo on viimeset 2 viikkoa ollu tukala mitä siitä ei ehtiny missään vaiheessa oleen. Ihan hyvin se ois voinu mennä yli, nyt tuntuu että ennemmin se kun tää toinen. Mutta jos "vanhat merkit" pitäis paikkaansa ni ens yönä menis vedet ja sitä seuraavana syntyis vauva. Ei taida kyl pitää kun tän päivän olo ei vastaa sitä oloa mikä sillo oli edellisenä päivänä.. Eilinen ois vastannu kyllä :kieh:
 
Neuvolassa käyty vaihteeksi ja pari kertaa labrassa ja lääkärillä... Tulehdusarvot oli hieman noussut, mutta ilmeisesti tämä on kuitenkin virusperäinen tauti, keuhkot vinkuu kivasti ja tuntuu ettei henki kulje välillä... Kyllähän tuo lääkäri antibioottiakin tarjosi, mutten halunnut ottaa vain varmuuden vuoksi, vaan menen loppuviikosta sitten uudelleen lääkäriin, jos ei tämä hengenahdistus ym. ala noilla pelkillä avaavilla lääkkeillä helpottaa. Sitä paitsi jos tää nyt sitten on virustauti, niin ei ne siihen autakaan ja ei tee kauheasti mieli syödä nyt turhaan mitään lääkkeitä.

Tuo meidän 5v alkaa olla jo vähän enempi "elävien" kirjoissa, lämpöä enää 37,3 ja jaksanut tänään pitkästä aikaa olla pystyssä ja touhuta suht normaalisti. Et jospa se tästä... Mies nyt on puolikuollut tuon tautinsa kera... Supistelemaan pistää vaan tämä yskiminen turhan napakasti välillä. Kunhan pysyisi nyt tuo vauveli vielä vähän aikaa mahassa - olkoon sitten sen satakiloinen syntyessään, mutta nyt en jaksaisi millään ajatella synnytystä näissä limarohinoissa.

Neuvolassa sitten sai kuulla taas tuosta painon laskusta. Mä en oikeasti voi sille mitään, että vaikka syön miten hyvin, mulla tässä lopussa laskee paino (kuten viime kerrallakin). Nyt tippunut 6 päivässä -300g, kaiken kaikkiaan tullut joku 6 kg koko raskauden aikana. Mutta sitä sitten sanoin terkkarillekin, että ei se vauva näytä siitä kärsivän, kun sf-mitta (37 cm) menee kaikkien käyrien yläpuolella ja selvästikään ei ole mikään pieni vauva tämäkään... No torstaina sitten äippäpolille, jos ne nyt jotain kokoarviota pystyy tekemään vielä (pää vaan on niin älyttömän alhaalla, että saapa nähdä, miten sen ultraaminen enää onnistuu).

Verenpaineet oli 92/60 ja hemoglobiinia ei tällä kertaa katsottu, kun se viimeksi oli ihan ok (viimein noussut sinne 126 mg/l). Tarjonta rt ja kiinnittynyt, kuten ollut jo pitkään. Kiinnittynythän tämä vauva on ollut jo neilisen viikkoa, että pahanilmanlintu täällä vinkuu, ettei se välttämättä tarkoita yhtään mitään ;) Mutta mä ihan mielelläni päästän kyllä teidät muut synnärille mua ennen ja yritän täällä saada itseäni vähän parempaan kuntoon näiden tautien puolesta, niin olisi sitten ehkä enempi voimia synnyttämistä ajatellenkin... Vaikka vähän hirvittää se ylihuominen käynti siellä polilla, jos ovatkin kovasti sitä mieltä, että pitäisi koon puolesta alkaa jo käynnistellä: kunhan saisi nyt itsensä sitä ennen kuntoon...

Känkkäränkkää täälläkin havaittavissa... Johtuisikohan ainakin osittain siitä, että itsellä olo kuin tiejyrän alle jääneellä (mahtaisikohan se tuntua tältä...), mieskin on sitten niin kipeä niin kipeä ja jonkun nuo ipanat pitää jaksaa hoitaa... No mutta päivä kerrallaan, niin ehkä se vielä iloksi muuttuu :)

Joko joko-puheluista: Mulle tuli ekat puhelut jo viime viikolla, että vielähän tässä ehtii niihinkin hermostua, jos monta viikkoa vielä menee... Ihan kuin ihmiset luulisi, että me varmaan unohdetaan sitten ilmoittaa, kun on vaavi maailmassa...

Lumienkeli79 ja "Oskari" 38+6
 
jonniina: Kyselit tuosta kohdunsuun tilanteesta, että voiko ennakoida synnytystä. Mä nyt kirjaan tähän mun aiemmat kokemukset kohdunsuun tilanteesta ja syntymästä:

Esikoisesta: rv 35+5 Kohdunsuu kiinni, pehmeä, kaulan pituus 1cm. Poju syntyi rv 39+0

Kakkosesta: rv 37+3 Kohdunsuu pehmeä, auki 1cm, kaulan pituus 2,5cm. Tyttö syntyi rv 39+2.

Kolmosesta: rv 35+3 Kohdunsuu pehmeä, ulkosuu sormelle auki, kaulan pituus 2cm. Poika syntyi 38+3.

Tästä nelosesta oli rv 36+4 kohdunsuu pehmeä, 2 sormelle auki, kaulaa ei enää jäljellä ja siitä on nyt tasan viikko |O
 
Huh, hetken ruokalepoa ja sitten imuri kauniiseen (Lue:turvonneeseen) käteen ;)

Hitsi ku olis kiva kommentoida teidän juttuja, mut tässä vaiheessa oon unohtanu jo kaikki :ashamed: Mutta tasan tarkkaan kaikki luen ja elän mukana :hug:

Kehtaanko nyt tunnustaa, että mulla oikein hyvä päivä menossa :) Ihanaa tuo aurinkoinen ilma ja suht hyvin oon nukkunu ja.... ja hyvä mieli siitäki, ett olen saanut aikaiseksi järjestää esikon synttäreille ohjelmaa :) Ihan eri järjestää synttäreitä ku on äippälomalla, päivät pitkät aikaa touhuta.

Niin ja itse asias odotuksen suhteenkin on menossa jotenkin rauhallisempi vaihe. Viime viikon äippäpolikäynnistä se alkoi, ku todettiin että paikat pehmenneet mutta EI MUUTA. Aloin suhtautua odotukseen eri tavalla enkä oo joka hetki kärppänä ;) seurailemassa tuntemuksia. Oikeestaan nyt mietin miten hölmö olin ku suppareiden ja muiden vaivojen takia elättelin toivos synnytyksestä jo tammi-helmikuun vaihteessa!! :eek: Pyh, kaks ekaaki menny yli (41+5 ja 41+4 käynnistämällä) että tuskin tämänkään vielä muutamaan viikkoon syntyy... Ja kun nää viikotki tuntuu menevän niin nopsaan, että kohta ollaan lasketussa päivässä :saint: Hehee, huomenna mä ehkä jo tuun valittamaan miten kyllästynyt olen tähän odotukseen ja norsuoloon :kieh: Mielialat kans vähän vaihtelee... :whistle:

Isyyslomaa meillä ei muuten isukki pidä alkuun ku pari päivää. On uudessa työpaikassa koeajalla ja saamassa jonkinasteista työnjohtajan virkaa, niin ei oo varaa nyt paljoo olla poissa... Pitää sitten kesällä loput ku ei oo muuten kesälomaa. Katsotaan miten se malttaa sit siellä töissä :LOL: On niin innoissaan että... :heart: :heart:

Meillä sairaalaan matkaa vajaa tunti, joten ajoissa meinaan lähteä. Antoivathan toivetta siitä, että jos vähääkään on kohdunsuulla tapahtunut, voivat antaa lisävauhtia ;)

Iik, 9veet tulee 1½ tunnin päästä....hommiin!!!
 
Mullakin on tänään kiva päivä, on ollut niin kaunis auringonpaiste ja hyvä olo. Älkäähän nyt ihastelko mun gradurutistuksia, se on roikkunut jo vaikka kuinka kauan ja nyt vasta saan mitään aikaiseksi kun on tällainen pikku pakko ja aikaraja (tiedän tasan tarkkaan, että kun vauva syntyy, gradu jää taas lepoon). Mutta kieltämättä olen kyllä ahkerana ollut viime kuukaudet. On jopa mahdollista, että saan sen valmiiksi ajoissa, jee :D !

Mulla on torstaina neuvolalääkäriaika, sitten saa kuulla taas painoasioita ja muuta. Kiinnostaa kyllä, mitä nää tietokoneella istumisen aiheuttaman kipeät supistukset on saaneet aikaan kohdunsuulla, toivottavasti ei mitään. Mulla on näköjään ihan päinvastaiset fiilikset kuin monilla muilla täällä, en tosiaan toivo mitään suppareita enkä halua vielä lapsen syntyvän :p . Mutta eipä siinä auta omat toiveet, sitten se syntyy kun syntyy...

Naru
 
Voi apua millanen päivä mulla on meneillään... Aattelin että ulkoilu esikoisen kanssa voisi piristää kun yleensä tuun hyvälle tuulelle siitä kun sekin on iloinen. Vein tytön Rossoon syömään, leikkihuoneelle ja sit vielä kirjastoon. Mut ei mikään auta. Oon ihan maassa. Just ku ajattelin et tarvitsisin olkapäätä niin mun kaksosveli käveli kaupungilla vastaan. Se pelästy ihan hirveesti kun vaan halasin sitä ja itkin. Nyt odotan täällä et mies tulis töistä rauhottaan mua. :'( Mulla oli viimeks tosi paha synnytyksen jälkeinen masennus ja sitä tää varmaan taas enteilee. Pelottaa ihan hirveesti. Tiiän et tää johtuu varmaan tosta univelasta ja noista hormoneista mut tuntuu et koko maailma kaatuu päälle. :eek:
 
pur
PIXIE :hug: :hug: Kuule oothan muistanu lisätä ruokavalioon ja lisänä niitä ÖLJYJÄ ja ihan oikeesti sitä tummaa suklaata kehiin jos sulla jo ennestään on tieto taipuksista hormonaalisiin voimakkaisiin reaktioihin. Kokemusta mulla ei oo et siitä en voi puhua, mut suhtaudun tosi vakavasti to masisjuttun ja sehän on ihan tutkittu juttu on nimenomaan hormonaalinen asia tuo. Älä vaan ainakaan syylisyyttä siitä ala kantaa, jos sulla on paha olo niin sitten on. Se minkä varmaan voi tehä (masennuksesta on kokemusta) on kaivella asioista ainakin tietosella tasolla niitä hyviä juttuja vaik ei siltä tuntus ni ne on ihan hyvä tiedostaa, hyväksyä paha olo ja onneks sullakin on jo kokemus et se aikanaan menee ohi, tartu siihen kokemukseen heikoimpina hetkinä jos muuta et keksi. Mut öljyillä olis tutkitusti nyt kans iso vaikutus aivojen ja hormoonien toiminnan kannalta. Ei oo tarkotus saarnata, koitan ihan tuka. Toivottavasti auttaa yhtään. :hug:
 

Yhteistyössä