Enhän minä malta pysyä täältä poissa, kun jännitän kaikkien teidän puolesta
Murunmamille tsemppiä, toivotaan että kaikki menee kuitenkin hienosti vauvan pienestä koosta huolimatta. Paljon on tosiaan pieniä vauvoja syntynyt, mutta syyt varmaan kaikilla vähän erilaiset, joten toisista tarvii lääkäreiden olla huolissaan ja toisista ei.
Voi jane, toivotaan todella, että sun ei tartte enää poksua! Jospa se siitä lähtisi ihan yhtäkkiä yllättäin käynnistymään Ja mitä tuohon peräruiskeeseen tulee, niin se oli kyllä mullakin odotettu hetki SUURI helpotus!
Täällä on arki lähtenyt rullaamaan tosi hienosti, isommat lapset on olleet tosi ihania apulaisia ja pikkuinen nukkuu niin paljon, että aikaa on jäänyt hyvin myös isommille. Yöt tosin on aika katkonaisia, mutta nyt kun mies on "isyyslomalla" koko kuun, niin pystyn ottamaan hyvin päikkäreitä. Nukuttiin Nooan kanssa 3 tunnin päikkärit äsken Hirmu pitkiä pätkiä hän nukkuu, tullut vissiin siskoonsa, joka nukkui pari eka kuukautta noin 20-22 tuntia vuorokaudessa. Itselle pitää muistutella, että tässä ollaan vielä toipilaita, eikä touhuta liikaa. Unohtuu tuo haava esim. ylösnoustessa, kun ei kerran kipuja ole.
Vauvan möyrimistä masussa tulee takuuvarmasti pian ikävä. Nyt kyn ollaan paljon tissillä ja muutenkin vauva paljon sylissä/lähellä, se ei vielä iske. Mutta kun vauvan aika poissa äidin "sylistä" pitenee, niin sitten se ikävöinti mulla yleensä alkaa. Tämä kun oli viimeinen lapsi, sterilisaatio tehtiin siis sektion yhteydessä, niin tällä kertaa se voi iskeä sitten aika pahasti. Mutta saa nähdä. Tästä meidän perheestä on kuítenkin niin sellainen "täydellinen" olo tällä hetkellä, että en tiedä iskeekö vauvakuume enää.
Jaahas, jospa sitä vähän siivoilis ja pelais vaikka tuon keskimmäisen kanssa jotain, kun hän ei päässyt tänään kerhoon kuumeen takia. On tää nyt vielä helppoa, mutta eiköhän se arjen todellisuus iske päälle viimeistään maaliskuussa, kun mies lähtee töihin
Commander
Murunmamille tsemppiä, toivotaan että kaikki menee kuitenkin hienosti vauvan pienestä koosta huolimatta. Paljon on tosiaan pieniä vauvoja syntynyt, mutta syyt varmaan kaikilla vähän erilaiset, joten toisista tarvii lääkäreiden olla huolissaan ja toisista ei.
Voi jane, toivotaan todella, että sun ei tartte enää poksua! Jospa se siitä lähtisi ihan yhtäkkiä yllättäin käynnistymään Ja mitä tuohon peräruiskeeseen tulee, niin se oli kyllä mullakin odotettu hetki SUURI helpotus!
Täällä on arki lähtenyt rullaamaan tosi hienosti, isommat lapset on olleet tosi ihania apulaisia ja pikkuinen nukkuu niin paljon, että aikaa on jäänyt hyvin myös isommille. Yöt tosin on aika katkonaisia, mutta nyt kun mies on "isyyslomalla" koko kuun, niin pystyn ottamaan hyvin päikkäreitä. Nukuttiin Nooan kanssa 3 tunnin päikkärit äsken Hirmu pitkiä pätkiä hän nukkuu, tullut vissiin siskoonsa, joka nukkui pari eka kuukautta noin 20-22 tuntia vuorokaudessa. Itselle pitää muistutella, että tässä ollaan vielä toipilaita, eikä touhuta liikaa. Unohtuu tuo haava esim. ylösnoustessa, kun ei kerran kipuja ole.
Vauvan möyrimistä masussa tulee takuuvarmasti pian ikävä. Nyt kyn ollaan paljon tissillä ja muutenkin vauva paljon sylissä/lähellä, se ei vielä iske. Mutta kun vauvan aika poissa äidin "sylistä" pitenee, niin sitten se ikävöinti mulla yleensä alkaa. Tämä kun oli viimeinen lapsi, sterilisaatio tehtiin siis sektion yhteydessä, niin tällä kertaa se voi iskeä sitten aika pahasti. Mutta saa nähdä. Tästä meidän perheestä on kuítenkin niin sellainen "täydellinen" olo tällä hetkellä, että en tiedä iskeekö vauvakuume enää.
Jaahas, jospa sitä vähän siivoilis ja pelais vaikka tuon keskimmäisen kanssa jotain, kun hän ei päässyt tänään kerhoon kuumeen takia. On tää nyt vielä helppoa, mutta eiköhän se arjen todellisuus iske päälle viimeistään maaliskuussa, kun mies lähtee töihin
Commander