Niiskulainen: Itekin asun täällä pääkaupunkiseudulla, ja ollaan monasti harkittu miehen kanssa muuttoa pohjosemmaksi. Mutta pienenä stoppina siinä on just toi, että kaikki sukulaiset ja ystävät asuu täällä etelässä.
Mutta varmasti saat kavereita, jos kuitenkin perhekahviloissa olet käynyt jne. Ja onneks meillä on aina tää netti
Ja Iitu, heti bongasin että on 3 TUNNIN päikkärit nukuttu, oih autuutta, miksei meilläkin.
Poika siirty nyt ainakin hetkeksi yksiin päiväuniin, eikä ne pidentynyt yhtään. Epätoivosesti yritän aamupäivällä nukuttaa, mutta kun väkisin kampeaa ittensä rattaista ylös. Sisällä ei millään suostu nukkumaan (missäs muilla muuten nukutaan päikkärit?), joten nyt sit on tosiaan yhdet 30-40min päikkärit päivässä :/
Noista leikeistä sen verran, että kaikki mitä pystyy työntämään, on meillä aika pop. kaikki laatikot, tuolit yms siirtyy pojan toimeta jatkuvasti ympäri asuntoa. Ja kengät pitää aina levittää pitkin eteistä. Imuri on myös ihan ehdoton juttu, niinkuin tanssiminen ja "laulaminenkin". Sekä itsensä ja äidin kutittelu, räpsää sormilla ja hokee kotikotikoti:a
Ja tuosta kun täällä ei enää niin ole ihmisiä. Varmaan on taaperot vienyt ajan niin ettei paljon kerkiä surffailla. Huvittaa, kun raskausaikana oisin voinut kaiket päivät kirjotella täällä, mutta kone ja yhteys oli niin onneton ettei hermo kestänyt, ja nyt taas kun on parempi kone ja yhteys, niin ei ole aikaa ja kykyä olla täällä.
Niin, ja meillä on pojalla myös ihan järjetön eroahdistus. Jos mä olen metrinkin päässä hänestä, niin jo alkaa itku. Mutta olenkin lukenut, että se voi joillain tulla tosi voimakkaana täs yhden vuoden tietämillä.
