***Heinäkuun Onnenhiput 2011 Toukokuussa***

Käytiinpä sitten seisoskelemassa äippäpolilla turhaa. Ei mihinkään valmennukseen päästy, kun kaikki salit täynnä ja kaikki kätilöt käytössä. Lisäksi joku siellä oli unohtanu merkitä, että tänään olis koko valmennusta.. Nooh pari viikon päästä jos pääsis... Vissiin niitä lapsukaisia syntyy täällä ihan hyvin

Huomenna sittten neuvolasta hakemaan sairaslomalappusta ja sen jälkeen kelalle...

Merlina ja muru 30+5

 

Heipä hei!

Ihan ekaksi Kukkikselle ja perheelle todella paljon onnea prinsessasta! :hug:

Sitten neuvola kuulumisia

Viikot: 32+0
Paino: 61.0 (+323/viikko)
Paineet: 112/78
Tarjonta: Rt
Syke: 145
Sf: 28,5
Liikkeet: ++

Eilen tuli noita harjotus suppareita aivan koko päivän aamusta iltaan, ja se niiden aiheuttava paine oli jotain aivan käsittämätöntä. Mä makasin koko päivän sohvalla, mutta niitä tuli silti. Mainittin niistä tänään terkkarille ja terkkari käski seurailla niitä tänään, ja sano et jos niitä tulee tänään samanlailla, niin tarvis huomenna soittaa aamusta sitten lääkäri aikaa. Niitä tuli pari jopa siinä kun terkkari yritti tunnustella vauvaa. Sano vaan, että kyllä ne ihan supistuksia on, etten vaan kuvittele..
Noh. Niitä on sitten tullu tänäänki koko päivän. Aivan jatkuvalla syötöllä. Sängyssäkin kun yritin ottaa päikkäreitä, niin niitä tuli muutaman minuutin välein. Vähän alko jo jännittään, että pitäiskö kuitenkin synnärille soittaa, mutta sitten ne vähän laantu. Aion kuitenkin huomenna varata sen lääkäri ajan. Saa sitten nähdä, että onko noi supistukset tehny jotain vahinkoo..

Eipä tällä kertaa muuta.. meen taas pötköttään..

Emilien ja pikku prinsessa 32+0 :heart:

 

Emilien mulla kans noita suppareita tulee ihan koko ajan, ihan sama teenkö jotain vai makaanko vaan. Turhan mahan koskettelunhan terkkari kielsi jo pari viikkoa sitten, kun se kosketteluki aiheuttaa suppareita. Paikathan nuo onki saanu pehmentymään paljon.

 

Onko kenelläkään mulla turvotusta jaloissa? Mulla on jalat ihan kamalat!!! Nyt parin päivän aikana alkanut, sukista jää kamalat rannut ja nilkasta polveen asti ku painelee sormella, niin ihan jää valkoinen läikkä....Miten tämä nyt voi jo alkaa tämäkin vaiva????

Ai niin joo, äippäpakkaus saapui tänään postissa, vanha oli!

Minttu-82 ja Ilmari 27+5 :heart:

 

Oikein paljon onnea Kukkikselle pienestä prinsessasta!!! Onneksi kaikki meni hyvin ja pikkuinen oli saanut hyvin painoa. Paljon teidän koko perheelle voimia ja jaksamisia :heart:

Muumi ja pikkumies

 

Kiitos kaikille onnitteluista, olette ihania!

Nyt löytyy blogista synnytyskertomus, eka päivä ja myös kuva Eveliinasta Elämä kantaa

Jatkan kyllä täällä teidän kanssa vielä, varmaan tosin enemmän taka-alalla. Tsemppiä loppuraskauksiin ja jaksut makoilijoille! Itse vielä olen vähän heikossa hapessa, mutta nyt kumpikin täällä tsempataan, sekä neiti että äiti

Kukkis ja Eveliina 1pv.

ps. Enpä olisi uskonut alkuraskaudessa, että kun mulla oli laskettu aika tuolla keskellä kuuta ja odottajia muutenkin yli 100, että olisin ensimmäinen synnyttäjä. Näin se elämä joskus yllättää

 

Kukkis: Voi kuinka suloinen tyttö! :heart: Vielä kerran oikein paljon onnea! Ihanaa kun asiat meni näinkin hyvin! Olen niin onnellinen teidän puolesta!

Mulla olis sitten huomenna se kontrolliultraääni. Toivottavasti se istukka on noussut pois kohdunsuulta ja kohdunsuu pysynyt kiinni kipeistä supistuksista huolimatta. Vähän kyllä pelottaa, että tuleeko lepomääräys...
Onkohan niisku-rouva päässyt jo tositoimiin kun ei ole hänestä kuulunut...?
Neamma ja masukki 27+6, huomenna poksuu 28! :heart:

 

Ihana kuva kukkiksella Eveliinasta! Ihan hassua aatella, että vauva tuolla mahassa on oikeasti vauvan näkönen. En tiiä miten sitä on niin vaikeeta kuvitella ja mitä oon muka aatellu...

Turvotusta löytyy jonku verran. Pari viikkoa sittenhän oli jopa niin paljon, että kehräsluut ei näkyny. Mutta oon juonu vettä nyt sen n. 2 litraa päivässä niin arvelisin että se on auttanu vähentämään tuota turvotusta.

 

Turvotusta huomasin vähän tuossa parina päivänä mutta tänäänkään ei taas mitään. Riippuu ilmeisesti syömisistä ja kelistä ja jostain ihan muusta

Ootteko mammat huomannu herkistyneenne? Musta on ihan parin viime viikon aika tullu tosi herkkis ja kyynel on silmässä aina kun näen jotain söpöö tai ihanaa

Kukkiksella oli kyl niin suloisia kuvia <3 toivottavasti Eveliina kasvaa hyvää vauhtia ja pääsisi mahdollisimman pian kotiin

 

Ihastuttava tyttö Kukkiksella! Tukkaakin on paljon!

Merlina, mun on myös vaikea kuvitella, että omassa mahassa myllertää jo ihan vauvan
näköinen vauva

NiQ joo, mä oon ollut herkistyneenä jo muutamia kuukausia.
Välillä hävettää, kun itken liikutuksesta ties missä, esim. esikoisen vanhempainillassa.
Tai kaupassa, kun näen pieniä vauvanvaatteita.

 

Ihana kuva Eveliinasta, jaksamisia sinne kukkikselle ja koko perheelle!!

Nyt ei yhtään kiva olo, yök yök mistä tää pahaolo/oksetus olo oikein tuli??apua jos jotain vatsa pöpöö iskee, onko nyt liikkellä jotain??en muista et oisin mitään kummallista syönyt ja tää oli yks toinen ilta ja sama juttu. Vatsa on pinkee enkä tiedä supistaako mua vai puskeeko vaavi takapuoltaan mun navasta ulos nyt mentävä heittää ittensä vuoteeseen, palataan mammat.

 

Kukkikselle paljon, paljon onnea ihanasta pienestä tytöstä <3 Kauniilta näytätte molemmat!

 

Mä olen herkistelly täällä tuota suloista kukkiksen tyttöä :heart:
Aivan ylisulonen,joten onnittelut vielä tätäkin kautta :heart:

Koskahan syntyy seuraava heinäkuinen
Tietenkin toivon että kaikkien vauvat saisivat yksiöissään olla mahd pitkään mutta niinkuin on nähty,aina ei mene asiat niinkuin suunnitellaan.

Ja juu,muutenkin on taas herkät olot menossa,ei se kuulukaan vaan sinne alkuraskauteen siis.
Samoin ylikova väsymys on palannut kuvioihin,voi että miten sitä onkaan laiskistunut nyt viimesen viikon sisään.

Turvotusta mulla ei ole edelleenkään ilmaantunut.

Mä en musita yhtään mihin kaikkeen piti vastata |O niin oon ollu kuitti olotilas.

Huomenna taas poksuu viikot,aika menee kyllä ihan hyvää vauhtia eteenpäin,mutta ehkä sais mennä pikkasen kumminkin nopeempaa.
Mä niin odotan neidin syntymää vaikka nyt on alaknut oikeesti koko synnytys pelottamaan.
Ehkä suurimmaksi syyksi sen takia kun joudun sen kaiken kokeen yksin,ja senkin takia toivon et kaikki menis hyvin että pääsisin kotiin mahd pian.
En halua maata siellä kun kukaan ei tule mua sinne katsomaan,ja muut äidit saa onneliset isät sinne vieraikseen...se tuntuis tosi pahalta musta tässä tilanteessa.

Äitienpäiväkin on sunnuntaina...
Poika ei pääse mun luo kun nyt en pysty häntä hakeen joten siinäkin mielessä harmittaa.
Joka ikinen äitienpäivä lapset on kaikki ollu yhdessä koossa mulla.

Ja lauantaina tulee kuluneeksi kaksi vuotta kun pikku tytön isä menehtyi.....

Onhan tässä taas näemmä kaikkea,ilmankos on mieli maassa ja fiilikset samaten...

No mutta,mä meen nyt viä kerran ihasteleen kukkiksen suloista tytön kuvaa ja sitten nukkumatin saareen koitan päästä.

Nenna ja möykky 30+6

 

Kävin kurkkaamassa kuvaa, aivan ihana tyttövauva Kukkiksella...

Herättää paljon ajatuksia... Miten valmis meidänkin vauva jo on. Ei sitä heti uskoisi, mahaa kun ajattelee vaan mahana. Muistan, miten esikoisesta mietin odotusaikana, että miltä hän näyttää ja millainen on, mutta en lopulta kuitenkaan osannut kuvitella poikaa "elävänä ja todellisena". Oli vaan se maha. Mutta sitten kun poika syntyi, oli kuin hän olisi aina ollut siinä. Että ai niin, sinuahan me odotettiin! Ei kukaan muu olisi voinut meille tulla :'( :heart:

Tunteet nousee pintaan nykyään helposti. Tuittumuruko se tuolla aiemmin avautui sisäänpäin kääntymisestä? Sama juttu täällä. Kaikki maailman kirjot ja tunteet mahtuu samaan päivään. Ihan turha järjellä selittää, miksi yhtenä hetkenä itken ja toisena nauran tai raivoan. Ei ole mitään kultaista keskitietä, on vaan yksi hermoheikko mamma. Ei oikein tee mieli lähteä kylille tällaisessa mielentilassa. Tai ei siinä mitään, jos saan olla omassa rauhassa, mutta sellaisia tilanteita haluaisin karttaa, joissa ihmiset alkaa jo nyt jaella hyvää tarkoittavia neuvoja vauvanhoitoon tai puhuu mitä tahansa synnytykseen tai odotukseen liittyvää tyyliin "kyllä mä tiedän". En jaksa mitään vastaavaa edes esikoiseen liittyen. Haluaisin vaan olla yksin ja yksin keskittyä tulevaan. Vaikea selittää.

Tässä yhtenä päivänä siivosin hulluna kaappeja ja raivasin tilaa vauvalle. Siirsin myös pinniksen meidän vanhempien makkariin. Kaikenlaista tavaraa on myös tullut hankittua. Enää puuttuu oikeastaan vaan rattaat (jotka saadaan siskon perheeltä) ja jotain pientä vauvanhoitoon, esim. harsoja ja vaippoja, ja itselle imetysliivejä ja -paitoja. Jotain hemmottelua aion myös harrastaa ennen laskettua aikaa. Ajattelin, että käyn värjäyttämässä kulmat ja ripset yms. Voi sitten olla tyylikkäästi nuhjuinen ja pukluissa, kun vauva on syntynyt.

Sukkasillaan ja pikku sukka rv 30+2

 

heipparallaa!

PALJON ONNEA KUKKIKSELLE PRINSESSASTA!!! Kerroin aamuhoitajallekkin tilanteestasi ja kuinka sinun tapauksesi antaa minulle voimaa tähän makoiluun =)

Tämä viikko on ollut pelkkää makoilua wc luvalla. Tuleva äitienpäivä masensi minut pariksi päiväksi ihan totaallisesti, mutta nyt alkaa taas mieliala kohenee.

Samoin pojan 2v. synttärit jää pitämättä jos täällä vielä kasassa maataan.

Tilanne kohdunsuulla on katottu viime pe ja seuraavaksi varmaan huomenna viim perjantaina otetaan painoarvio ja paikat katotaan.

lääkitystä tuplattiin mutta ei se tunnu auttavan... nää vauvat nyt yrittää väkisin itseää n tunkea...

Päivä kerrallaan!

Kiitos tuesta!

niisku-rouva + pirpanat 28+4

 

Kukkikselle onnea pienestää prinsessasta :heart:

Täällä on taas taustailtu, mutta lukemassa olen käynyt varmaan joka päivä.

Pikkuhiljaa alkaa vaivoja ilmenemään. Inhottavimpana on tällä hetkellä tuo närästys. Välillä menee viikkokin ettei ole yhtään yötä että saisin nukkua rauhassa. 1-2h nukkumaan käymisen jälkeen herään siihen kun mahanesteet tulee suuhun. Illalla otettu Rennie ja selän/pään alla oleva tyynyvuori ei auta tähän vaivaan Muutama viikko sitten oli vain pientä röyhtäilyä, mutta nyt saattaa päivisinkin närästää, ei kuitenkaan ihan noin rajusti kuin yöllä. Olen yrittänyt katsoa etten töisi kovin maustettuja/rasvaisia ruokia ja pidän annoskoot pienenä, mutta eipä tuo tunnu auttavan.

Toinen inhottava vaiva on tuo mun vanha selkävaiva. Perjantain siivouksen jälkeen veti oikealta puolelta alaselkä niin jumiin, että kävely tekee tiukkaa. Yritän siltä käydä joka ilta edes 30min lenkillä koiran kanssa, mutta kun tuo oikea jalka ei oikein kanna, niin välillä saa kyllä kävellä kyynelet silmissä... Lisäksi kun varon tota oikeaa puolta, niin kipu on nyt laajentunut jo lapaluun alle asti. Venyttely ei oikein tunnu auttavan enää

Joskus aiemmin taisi olla puhetta peräpukamista. Niitäkin on tänne ilmestynyt Eivät vielä ole kipeitä, mutta meinasin kyllä huomenna neuvolassa tiedustella saisiko niihin käyttää jotain voidetta. Mä niin haluan niistä eroon...

Sitten on tuo jalkojen turvotus. Käytän työpäivisin ohkaisia tukisukkia ja ilman niitä olisin varmaan vielä enemmän turvoksissa... Jonain päivänä turvottaa enemmän kuin toisena ja tähän vaikuttaa selkeästi se minkä verran juon vettä. Jos olen asiakkaalla käymässä, ei vettä oikein viitsi juoda niin paljon kuin tarvitsisi, vessassa kun ei oikein voi rampata joka tunti... Toimistolla ollessa tulee yleensä juotua ihan hyvin, mutta sitten taas kotona en muista juoda riittävästi.

Puuh, johan noita vaivoja onkin sitten kertynyt...

Sitten vähän mukavampia asioita. Kuinka monella vauva hikkailee monestikin päivässä? Meillä on tässä muodostunut ihan selkeät rytmit, aamupäivällä aaumpalan jälkeen on ensimmäinen hikka, sitten iltapäivällä ja illalla nukkumaan mennessä. Joskus vauvalla on hikka myös aamulla kun vasta heräilen.

Hankinnoita meillä taitaa olla jo melkein kaikki tehty. Ihan pieniä juttuja puuttuu vielä: pinnasängyn patja, vaipat ja joitain hoitotarvikkeita. Meille kävi nyt niinkin hassusti, että meillä on yhtäkkiä kolme kaukaloa :O Kaksi tuli "väkisin" ilmaiseksi ja yksi on ehdoton mikä halutaan ostaa kavereilta, kun se on paljon uudempi kuin nuo kaksi ja siinä on telakka. Eli jos joku Turun seudulta on vaille kaukaloa, niin me voitais luopua noista toisesta.
Jostain pitäisi kaivella kantoliinan sitomisohjeita, sitä pitäisi varmaan harjoitella jo etukäteen? Sain vähän käytetyn trikoisen kantoliinan ostettua 10 eurolla, sillä meinataan selvitä alkuun. Lisäksi meille on tulossa ERGO kantoreppu. Ja nämä siis siksi, että pääsen koiran ja vauvan kanssa tuohon meidän lähimetsään vähän helpommin kuin vaunujen kanssa

Huh, tulipas taas paljon tekstiä. Pitäisi kirjoittaa useammin

HennaN & Onerva 29+5

 

Nennalle kovasti jaksamisia:flower: Ei ole helppo tilanne sulla :/

Sisäänpäin kääntymisestä Minäki haluaisin vaan olla kotona ja räplätä vauvajuttuja, ootaan vaan koko ajan, että olis se hetki ku päästäis synnyttää. En jotenki osaa "elää" nyt. Ajattelen vaan, että teen sitten sitä ja sitä ku vauva syntyy... Kavereita nään enää tosi harvoin, kun ei vaan innosta.

Mua hermostuttaa kun en saa tuota makkarissa olevaa sohvaa myytyä enkä näin ollen kokoamaan pinnasänkyä enkä laittaa muutenkaan loppuun tuota vauvan nurkkausta. Sitten ärsyttää se, ettei tuo mies taas voi tehdä mitään. Tottukai siihen muutamaan viikkoon mitä hääräsin täällä ja koko ajan oli paikat tiptop. Nyt sitten kun on tullut noita kipuja plus neuvolasta kielto etten saa tehä niin tää kämppä on räjähtäny käsiin. Mies ei oikeesti oo tehny moneen viikkoon muuta ku pari kertaa ruuan ja kerran imuroinu. Sekin kumminki on täällä päivät kotona. Mä en yksinkertasesti pysty enkä uskallakkaa heilua täällä koko päivää ja siistiä paikkoja.

Viimeyönä näin unta, että meidän poitsu oli syntyny. Oli se niin ihana touhuilla sn ympärillä, ja kyllä herätessä harmitti ku oliki vaan unta

Merlina ja muru 30+6

 

Heips kaikille!

Mä käyn täällä joka päivä roikkumassa, mutta tää kommentointi on aina niin vaikeaa Ei vaan saa aikaiseksi, niinkun en hirveesti mitään muutakaan opcorn:

Ensiksi onnea Kukkikselle ihanasta pikkuisesta!! :flower: Vaikka tuolla blogissa tulikin jo onniteltua, niin täällä kans

Ja seuraavaksi tsemppausta niisku-rouvalle ja seinikselle sinne makoiluun!! Mä tulisin varmaan hulluksi.. Meinasin tulla jo sillon alkuraskaudesta, kun pahoinvoinnin takia en pystyny mitään tekeen pariin kuukauteen..Vaikken sillonkaan ollut täysin sänkyyn sidottu...Otte sitkeitä mimmejä!

Hankinnat ovat edistyneet jonkun verran. Nyt on jo jonkin verran vaatteita ja siskolta ja äippäpakkauksesta tulee lisää. Mulla vaan ei ole mitään hajua millasia vaatteita vauva tarvitsee loppukesällä.. Tuttipullo ja tutit tuli hankittua, harsot samaten. Tuleva vaari on rakentanutt ihanan kehdon ja siskolta saan vauvan peittoja ja lakanoita. Turvakaukalo on hankittu tutulta käytettynä. Vaunutkin on siskon lasten vanhat.. Oon todella kiitollinen mun siskolle, jolta saan tosi paljon vaavi tavaraa :heart: Meillä kun tota rahaa ei niin hirveästi ole.. Oikeestaan tarttetaan sitten enää itkuhälytin, vaipat, voiteet, amme ja hoitoalusta ja kaikkee tollasta "pientä".. Ja sit sen manduca kantorepun ajattelin ostaa..mut se saa vähän odottaa vielä.

Sokerirasituksessa olin eilen. Mulle tuli ihan järkyn huono-olo ja onneksi pääsin sitten makoileen toiseksi tunniksi. Litku maistu sokerivedelle. Onneksi tykkään makeesta Paastoarvo oli 4.8 ja muut tulokset saan myöhemmin tänään.

Lääkärissä kävin neuvolassa tossa muutama viikko sitten. Kaikki oli ihan normaalisti, mutta sf-mitta, joka otettiin nyt ekaa kertaa pompsahti yläkäyrän yli, heh heh..

Mä käyn nyt vielä kerran tossa tutussa neuvolassa, mutta sitten siirryn uuteen muuton myötä. Ens kuun alussa muutan kokonaan tänne maalle. Muutto hieman stressaa, vaikka suurin osa tavaroista ja huonekaluista on kiikutettu tänne jo melkeen vuosi sitten, koska täällä suurimman osan ajasta majailen. Samalla loppuu jokaviikkonen matkustaminen, se on helpotus, sillä matka kestää suuntaansa 4 tuntia 3:lla eri kulkuvälineellä + kävellen.
Muutan mielelläni, mutta samalla hirvittää kaikki ystävistä ja tutuista asioista luopuminen.. Mielialat siksi välillä hieman apeat

Vauva myllää mahassa kovasti. Mulla ei ole oikeastaan mitään muita vaivoja, kuin hervoton väsymys ja on tosi vaikea aloittaa asioita. Välillä tuntuu, ettei saa henkeä jos maha on kovin pinkeenä. Tietysti musta on tullut kömpölö ja selkää välillä särkee, mutta nää nyt taitaa kuulua asiaan
Pari viikkoo sitten mulla oli harjotussupistuksia ja muutenkin liikuminen rupes pistämään mahaan. Mutta se meni ohi, taisin tehdä sillon vähän liikaa pihahommia kerralla (joo, painavien oksien raahaus ei ehkä ollut hyvä idea..Eikä 12tunnin perunan istutus)..
Toivon, ettei mulla nyt tuliskaan mitään liikkumista estävää, koska olis ihan hirveesti tekemistä..Taimia on tsiljoona, kasvimaa/huone istutettavana, karitsoita ja lampaita hoidettavana..Laidunkin pitäis tehdä..Lista on loputon..Niin ja se muuttokin vielä |O

Tunteista vielä..Ennenhän mulla oli hirvee angsti, enkä sietänyt miestä missään lähelläkään itseäni..Kaikki sen jutut ärsytti ja halusin vaan olla omassa kodissani kaupungissa kavereiden kanssa... Nyt tää on taas ihan toisin päin ollut jo vähän aikaa..Mulla on ihan hirvee hellyyspula ja rupeen pillittään jos mies ei huomioi mua tarpeeksi.. Seksikin maistuu taas
Muutenkin musta on tullut yht´äkkisesti koti-ihminen..Ennen oon ollut hirveen sosiaalinen ja menevä. Kaupungissa olo ahdistaa ja haluun vaan takasin tänne tulevaan kotiin möllöttään. Kavereiden tapaaminenkaan ei jotenkaan enää kiinnosta samalla tavalla..outoo

Nimistä vielä..Mä oon ihastunu Isla nimeen ja kutsunkin vaavia jo sillä nimellä. Tarttee toivoo, että hän on tyttö ja Islan näköinen

Tulipa romaani! Mulla on sitten edessä ensimmäinen äitienpäivä sunnuntaina

Mei-mei ja Isla 28+1

 

Tän lahopään piti vielä tsempata nennaa. Muakin synnytys on alkanut pelottamaan. Pelkään sitäkin et joudun synnyttään yksin, et mies just sillon on jossain työreissulla.. Kovasti voimia sulle. Lähtiskö joku sun tukihenkilöksi sinne synnytykseen? Jossain vauvalehdessä oli myös juttua doulista, jotka tulevat tueksi loppuraskauteen ja synnytykseen..Käsittääkseni tekevät sitä ihan omaksi ilokseen, eivätkä ole maksullisia..

 

No niin, kontrolliultrassa käyty ja taas huonoja uutisia! :'( Mä oon ihan rikki enkä tiedä miten tässä taas saa itsensä koottua ja jaksais eteenpäin....
No, hyvät uutiset oli se, että istukka on noussut täysin pois kohdunsuulta ja on ylhäällä takana.
Mutta sitten ne huonot, vauva on aivan liian pieni viikkoihin nähden. :'( Kaksi edellistä vauvaa olleet aina oikean kokoisia viikkoihin nähden. Lääkäri ei osannut sanoa mistä johtuu, uusi aika kesäkuulle. Mä en kestä tätä enää! Ensin ne alun verenvuodot, sitten istukkaongelmat ja nyt tää! :'( Mulla onkin alusta asti ollut sellainen olo että kaikki ei ole hyvin.... Nyt sitten mielessäni kuvittelen vaikka mitä kehityshäiriöitä ym... Kestäisin mielelläni vaikka mitkä fyysiset kivut, mutta nämä henkiset on ihan hirveitä ja tämä huoli vauvasta! Ei voi nauttia tästä raskaudesta kun on niin kova murhe vauvasta.... Sori tämä valitus, nyt olen vaan ihan maassa....
Neamma ja liian pieni muru 28 rvk....

 

Voi Neamma :hug: Paljon voimia.. Toivotaan että se pikkunen siitä kasvaa .. Laitan kädet ristiin sun pikkusen puolesta..
Mäkin sain äsken vähän kurjia uutisia: Raskausdiabetes :headwall: Ja mulla on ollu syömishäiriö ja nyt pelkään että lähtee taas lapasesta, kun joutuu rupee kyttäileen syömisiään..mun selviytymiskeino on ollu lähinnä "en edes mieti syömistä" : / Argh!

 

mei-mei: kiitos! Ja kovasti jaksamista sulle tuon rd:n takia, ei kiva! :hug:

 

Voi neamma,toivotaan että pieni vielä kasvaisi kumminkin lisää.:hug:
Ja onhan siitäkin kuultu että ultrat ei ihan oikeeta tietoa anna,heittää suuntaan jos toiseenkin.

Mulla ei tosiaan ole täällä ketään jonka mukaani pyytäisin synnytykseen.
Enkä halua sinne ihan ventovierasta doulaakaan.

Oikeesti,mun luona on viimeks käyny vieraita lähes 8vk sitten!! Ja sitä ennen puoli vuotta aikasemmin.
Ja mun itseni on tosi vaikee lähtee mihinkään tän lapsilauman kanssa ja aina pitäs koirille joku ulkoiluttaja siks aikaa löytää,siks olen niin huono lähteen mihinkään.
Ja nyt kun en ole oikeesti niitä ihmisiä pahemmin nähny,niin on tullu vähä sellanen olo etten oikeen enää uskalla lähtee mihinkään.
Olen niiku eristäynyt kaikista..
Jumiutunu tänne.

Oonhan mä tosi tosi onnellinen lapsista jotka on mun seurana joka päivä,mutta se aikuisen seura...

Mä olen kanssa alkanut pelkäämään seuraavaa ultraa,kun ne sieltä mulle soitti.
Että jos täälläkin on vauva liian pieni viikkoihin nähden.
Pikkutytöstä jouduin lapsivesipunktioon hitaan kasvun takia viikolla 35,ja se oli hirvee kokemus enkä haluis sitä enää kokee.
Ja sitten kun viime neuvolas se tätsy kuuli ne kaksi ylimäärästä sydänlyönti ääntä...

Ehkä tää kaikki järkeily johtuu vaan siitä ku oon niin herkistyny taas...
Kun aika vaan menis nopeesti,niin ei olis aikaa tälläsille mietinnöille.

Toivon kumminki ettei kukaa enää joutuis vuodelepoon,ja että kaikki sais omat murunsa syliin oikealla ajalla...voi,ei meillä ole enää pitkä aika...

Mulla on huomen aamulla neuvola.
Toiv nyt niit ylimääräsii äänii ei sit kuuluis...

Nenna ja möykky POKS

 

Voi kurja Neamma!.Oliko lääkäri huolissaan,oliko rakenteet muuten ok?.kovasti voimia:hug:

Hienosti on kukkiksen Eveliina pärjännyt!.Toivottavasti jatkuu vointi noin hienona!.

Kävin ylimääräisessä neuvolassa.Paino noussut JO 13kiloa!!.Mutta en saanut kuulla saarnaa,sanoi vaan että on todella hankala saada paino pysymään kurissa kun en pysty liikkumaan.
Tän verran olen painanut kun olen lähtenyt synnyttämään noita kolmea

Mutta turvotusta on tosi paljon!.Samoin verenpaineet oli koholla.Vauva kasvaa tasaisesti omalla käyrällään .Rt.ssä on ja pää on todella alhaalla,tuskin sieltä enää kääntyy.
Supistukset on tehnyt vähän,3viikossa kohdunkaula lyhentynyt 4,5 centistä 3cm:n,eli yht 1,5cm lyhentynyt ja paikat pehmentynyt.
Lääkäri sanoi että täytyy tarkkailla kohdun suuta,verenpaineita ja jotain muuta en muista enää että mitä.Panacodia kirjoitti myös.

Sanoi vaan että jos lohduttaa niin näytän kuullemma hyvältä!
Ja että se jää nyt lomalle,kohdun suun tilanne pitää kuullemma kattoa vielä kolmen viikon sisään.Päivystykseen pitää kuullemma mennä jos vielä tulee enemmän supistuksia,sanoi että olisi todella tyytyväinen jos kävisin siellä,olisi kuullemma hyvä jos ihan sairaalassa kattoisivat tilanteen.Eli siis pitää käydä siellä

Mulla on päinvastoin,kotona ei kiinnostaisi istua yhtään!.Ehkä johtuu siitä kun on niin kipeä olo kokoajan.Eikä pysty oikeastaan mitään tekemään ja piha on ainut paikka mihin pystyn menemään.Silti joka ilta menee kipujen kanssa maatessa,supistaa niin paljon ja sattuu.
Eikä pysty nukkumaan.Jospa noi panacodit nyt vähän auttaisi kipuihin.

Mielessä on jopa käynyt että mielummin synnyttäisin keskosen kun että tämä menisi loppuun
asti:ashamed:..Kauhea ajatus mutta jatkuvaa kipuakaan ei jaksaisi.10 viikkoa tuntuu TODELLA pitkältä ajalta..

Anteeksi taas valitus.Oli tossa pirteämpi jakso mutta nyt taas ahdistaa.Tuntuu että on ihan loukussa.

Niiskulle ja seinisipelle kovasti mielenterveyttä ja tsemppejä D:

Vointeja MM itu 30+4

 

Ja nennalle jaksamisia myös!.Odotin esikoista yksin,oli aika rankkaa aikaa.ja sitten kun esikoinen joutui synnyttyään teholle niin olisi ollut ihanaa kun olisi ollut se oma rakas johon nojata..

Jos asuisit lähempänä niin tulisin heti kahville