En yhtää muista mihin piti kommentoida mutta puhutaan sitte omasta navasta tällä kertaa ainoastaan...
Mä olen täällä taas väsymyksen kourissa ollu muutaman päivän.
Ei vaan meinaa millään saada kunnolla nukuttuu.
Ja ne unet..
Taas lähti toissayönä multa hampaat suusta ihan yks kaks ja sitten mä jouduin hätäsektioon enne raskausviikkoo 30 ja ne meinas unohtaa ommella mun mahan takas kii!!
Vauva oli kyllä kunnossa ja muka hengitteli hienosti itse eikä joutunut tehohoitoon tms,mutta mä jäin yksin makaan sinne leikkauspöydälle riekaleisen mahani kanssa,se oli vieläpä ällön näkönen.
Eilen illalla mulla alko taas selittämätön rintakipu.
Noita puristuskohtauksia on muutamia ollu ja yhden kerran olen ihan ambulanssikyytiinkin sen takia joutunut mutta ei ole pystytty selvittään mitä se olisi. On ku tulis tonnin paino rintakehän päälle eikä pysty hengittään,vaan lähes hyperventiloi ja haukon vaan henkee...
No eilen se ei onneks tullu niin pahana,yölläkin herätessäni tunsin heti sen kivun.
Mulle sanottiin viimeks että kun se taas tulee kunnolla päälle,pitää soittaa ambulanssi ja päästävä nopeesti sydänkäyrille sun muihin kokeisiin josko se olis sydänkohtausta :O en minä tiijä,mutta sitä tai paniikkikohtausta ne epäili silloin.
Nyt sit jännään tää et tuleeko se taas.
No tänään onneks Toto tulee yöksi kun mulla on se kauan pelätty hammaslääkäri huomenna,iik!!!
Että jos nyt jottai tuleekin niin en ole onneks yksin sitten.
Ja se hammaslääkäri...voi hitsi se pelottaa mua.
Mä tiän et käyn huonosti hampilla koska oikeesti kammoon sitä ja sit ku on yks huono kokemus välis niin ei oo tosiaan tehny mieli aikoja varailla vaikka olen tiennytkin että hampaat pitääs pitää kunnos vaikkei reikiä oliskaan (nyt niitä on ainakin kolme) mutta ainakin tarkistaan ajoittain suun tilanne....no nyt sitten...huoh...
Tänään havahduin iltpäivällä siihen että vauva on tosi hiljanen,ja tietty pelästyin.
Heittäydyin sitten sohavalle selälleni ja aloin tunnusteleen vatsaa ja tytön jalat tuntu musta ihan hirveen tosi pinnallisesti tuossa masunahan tuntumassa.Ja sit olin huomaavinani et masu on muutenkin erikoisen "pehmee" ja aloin jo ajatella että noniin,siellä se nyt sit nukkuu jo kunnolla :'( ja melki aloin sitä panikoimaan....No aloin sit silitteleen ja vähän tökkiinki masua ja kyllähän sieltä sit parit oikeen mojovat potkut tuli,ihan ku olis sanonu et anna mä nyt nukun!!
Mut mulla ei vaan tää pelko lähe itsellään pois et taas joutus sen menetyksen kokeen. Ei enneku vauva syntyy ja huutaa
Voi luoja,tulispa se heinäkuu jo pian.....mä haluun mun tyttön syliini :heart:
Mutta nyt meen ottaan jotain iltasärvintä ja sitten saunaan ja sitten ees koittaan nukkuun.Jos sais ton hammis ajan hetkeks pois mielestä et pystys nukkuun..
Jaksuja mammat!!!
Nenna ja