Heipsunhei ja POKS
34+0! Eiks tuokin ollut joku merkkipaalu, ettei synnytystä yritetä enää viivyttää tai määrätä lepolomia tms. No, kun on ne nolla kivuliasta supistusta yhä plakkarissa, niin ei tää nyt mulle ehkä oo kauheen merkityksellinen virstanpylväs sinänsä, mutta jotenkin kuitenkin.. Toi luku 34 näyttää jo melko isolta. Huuuh!
Neuvolasta äsken saavuin työhuoneelle.. Siellä oli taas tuuraaja, sellainen ikäiseni tyttö (siis me tänä vuonna 30 vuotta täyttäväthän ollaan tyttöjä, eh..) joka hihittelee koko ajan ja on tosi herttainen, mutta ei luo sellaista kauhean turvallisen pätevää vaikutelmaa.. Lisäksi siellä oli terveydenhoitajaopiskelija, ja multa kysyttiin, saako se osallistua käyntiin. No tottahan se mulle sopi.
Tässä tilastotietoja, joiden en yhä voi kuvitella ketään kiinnostavan..
RV 34+0
Paino 75.5 (74.3 RV 32+1 eli yli +500 g viikossa, tralalaa, onneks vedin eilen Hesen pirtelön, lakritsia, kaks lihapiirakkaa, grillimakkaran mökillä, sipsejä ja kaikkee muuta
hienoo, hyvä minä, voi helvata! Ei toi neuvolatytsi silti kyllä valittanut mitään, ite kun päivittelin nousua, niin sanoi vain: "Noo, se vauva kasvaa koko ajan..")
Verenpaine 91/116 (ekalla mittauksella taas jotain 97/119, sanoin että mitatkaa uudelleen kun oon tällainen hysteerikko
Heti laski, ja kolmannella kerralla ois varppina alapaine ollut taas alle 90.. Mutta onhan se silti korkeammanpuoleinen, ei siis koskaan mitään 70 tms. Viimeksi oli 87/123.)
Sf-mitta 29 tai 30 (29 -- tän takia mittasi pariin otteeseen, kun aluksi "huolestui" kun ei ole kasvanut -- ite en niinkään huolestunut, koska noi eri mittaajat tuntuu mittaavaan sitä kaikki vähän omalla tavallaan ja tulokset heittelee..)
Tarjonta RT, pää oli kuulemma jo melko alhaalla, selkä kulkee vasenta kylkeä ja jalat on oikean tissin alla -- ihan kuten ite olen uumoillutkin.
Syke + 160
Liikkeet ++ (viimeks sama tyttö pisti yhen plussan, vaikkei vauva taatusti liikkunut nyt yhtään enempää.. En tajuu mikä logiikka näissäkin on.)
Ainoa kysymys, jonka keksin, oli
selällään nukkumiseta ja makoilusta. Kun ei se vieläkään tunnu musta pahalta. Neuvolatyypin mukaan he ei anna aiheesta mitään erityisiä suosituksia/varoituksia; kuulemma oma olo kertoo, miten sopii olla. Että kyllä se vauva vähitellen alkaa painamaan niin paljon, ettei se selällään olo sitten ole kivaa. Nyt saa olla kuten parhaaksi näkee. Jesh! Synninpäästö!
Sairaalakassi En oo ajatellut koko asiaa. Synnytysvalmennuksessa kätilö sanoi vähän naureskellen, että siitä ehkä hössötetään vähän liikaakin. Kuulemma neuvolakortti on ainoa juttu, joka oikeasti pitää olla mukana =) Meiltä ainakin on tommonen 5 minsan ajomatka sairaalaan tai keskustaan, joten mies voi kyllä hakea kotoa ihan mitä tahansa unohtunutta/tarvittavaa. Mutta toki se varmaan jotenkin orientoi tulevaan se sen pakkaaminen. Ja oonhan mä miettinyt, mitä vauvalla on kotiutumispäivänä päällään, kun silloin varmaan tulee otettua paljon kuvia yms =) (Miten pinnallinen voi ihminen ollakaan..) Eka mietin että meen ostaan jotkut uskomattoman hienot vermeet varta vasten, mutta sitten tajusin, että ihan yhtä hyvä idis on pukea se babitzini äitiyspakkauksen vaatteisiin -- nehän ovat oivaa ajankuvaa sitten joskus 80 vuoden päästä
Mutta sitten kun kattelin eilen niitä äitiyspakkauksen vaatteita, tajusin taas miten pihalla oon.. Koska siellä oli kivat potkarit (hihattomat), mutta pitääkö semmosen kanssa siis olla myös joku paita? Koska muuten käsivarret on ihan paljaat. Laitetaanko se paita sen potkarin alle vai päälle? (Te luulette varmaan, että vitsailen, mutta oon aidosti näin out..)
Ja joku pipo pitää siis olla, vaikka ois 29 astetta lämmintä, niinkö?
Nimet Joku kyseli nimistä.. Mä oon keksinyt tän Sulo-nimen jo pari vuotta sitten ja mieskin on tykästynyt siihen. Nyt vaan tuntuu, että se on ollut suosikki jo niin pitkään, että alan jo vähä kyllästyä siihen.. Tai siis tuntuu että se on lyöty lukkoon jo sata vuotta sitten, eikä enää edes osaa ajatella vaihtoehtoja, vaikka toisaalta haluis.. Esim. viime aikoina oon ihastunut nimeen Eetu.. Mutta ainakin mies on jo ihan jumissa Suloon, joten kaipa se jää. Ja toisiksi nimiksi tulee kai mun (androgyyni) toka nimi ja miehen toka nimi. Entä
sukunimi teillä, jotka ootte avoliitossa? Meidän lapselle on tulossa mun sukunimi. Mieskin on luultavasti ottamassa mun sukunimen, jos mennään joskus naimisiin.
Imetysliivit Mun kuppikoko on yhä iloinen A, eikä tissit oo kasvaneet raskauden aikana yhtään, joten en osaa ajatella yhtään näitä liiviasioita. Haluan nähdä omin silmin, että ne kasvaa, ennen kuin ostan jotain isompia liivejä. Mutta siis on kai jotkut imetysversiot kuitenkin ostettava -- oli koko mikä tahansa.
Harsot No eihän mulla tämmösiäkään oo, paitsi ne äippäpakkauksen pari kappaletta.. Pitää siis hakea jossain vaiheessa kaupasta.
Takaisin töihin juonipaljastuksia rustaamaan
kardemummma & Sulo 34+0