Heinäkuun Hellemasut 2012 **KESÄKUUSSA**

Kiitoksia tsempeistä kaikille =) Tässä iltaa viettänyt katsomalla meidän ultrakuvia (kun on useammasta 4D ultrasta kuvia) ja vertaillut siihen down-vauvaan.. (huoh) Pitkään kyllä ollutkin rauhallinen olo, mutta nyt kaikki tuli mieleen. Meillähän siis riski 1:30. Emme menneet biobsiaan/punktioon keskenmenon pelossa vaan päätimme käydä omalla kustannuksella useammissa ultrissa. En nyt kuitenkaan rupea jossittelemaan, että oisko pitänyt.. Pitääpäs harkita vakavasti, lukeako tuo Meidän Perheen juttu vai ei..

Taitaa olla jokaisella vähän omanlaisensa pelot tässä vaiheessa, tsemppiä meille kaikille ja toivotaan, että kaikki menisi hyvin :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Maanu:heart: Tän on nyt tarkoitus lohduttaa, ei pelotella. Mun tutuille syntyi yllätyksenä 4vuotta sitten down-tyttö, mitkään testit ym. eivät antaneet viitteitä downiin. Tyttö on kaunis kuin perhonen, näpäkkä ja fiksu, ja pärjä hemputin hienosti. Mä olen paljon työssäni tyärkennellyt erityislasten/nuorten/aikuisten kanssa ja voin sanoa, että down on vaan luonteenpiirre ja "erityislahja", toki down-lapsen vanhemmuus on takuulla rankempaa, mutta niin on monen muunkin lapsen, esim. touretten syndrooma, adhd.. Saattaa mennä vielä rankempaan kategoriaan ja pystytään toteamaan paljon myöhemmin kuin esim. down.
Ja kaikella hellyydellä ja tsempillä, tietenkin toivotaan ettei ole ja ollaan kaikki peukut ja varpaat pystyssä :heart: ja jos olisi ollakseen, niin tiedätkö, sitten se vaan kuuluisi olla niin. Mä työssäni olen ajatellut, että luoja on valinnut ne vanhemmat erityislasten vanhemmiksi juuri syystä. :hug: iso halaus ja tsemppi, ymmärrän, että asiat pyörii milessä, eikä siihen oikein lohdunsanat tai järkivalistukset ja matemaattiset laskelmat auta. Kaikki ajallaan.
 
Maanu :hug:

Jebbis Sinne myös :hug: Ja tsempit huomiseen! Saatte pian pienokaisen syliin! :)

Tanja ja Sandrastiina Kiitos vaan eilisistä vastauksistanne. Niin itsekin arvelin sen veren vuoto-jutun olevan. On vaan kyllä aika tökerösti selitetty kätilöltä ja aika hurjalle kyllä kuullostaa tuo veren menetys-juttu : / Yllärikös tuo,mun tuuria sekin :( Alan jo miettiä että pitäskö ihan nukutus pyytää,mun mielenrauha ei ehkä kestä tätä kaikkee..
Kamalaa kun enää 5pvää..

Onko teidän mielestä ihan tyhmää kun päätettiinkin (mies keksi) ettei kerrota kenellekään että sektio siirtyikin torstaille..? Mietin sitä että kun porukat saa viestin ja voivat olla vaikka just auton ratissa kun tiedon saavat,ettei käy hullusti?



Tipetsu ja Ykä rv 37+0
 
Maanu älä etukäteen murehdi! se ei hyödytä mitään eikä ketään,jos niin tapahtuu niin sit teille on suotu semmonen lapsi. mut murehtiminen ei auta mitn.vaan nauti loppuraskaudesta:)

TanjaSii siis mä en muista yhtään oliko mulla edes harkkasuppareita silloin 08,tai 04 vuonna...niistä tuntuu jo olevan niin aikaa,ja onkin!
Mut kai nää sit niitä on,maha menee väliin todella kovax ja kiristää,mut ei mul mitn.tunnetta alhaalla ole,et se kiristys tunne mikä eilenkin tuli niin olit os ylämahalla.
Mut kai ne niitä on,mitä muutakaan?

Huoh,eipä onnex sokeritkaan nousseet koko päivänä,tuossa alkuillasta syötiin vasta ateriaa,ja söin kax pientä pihviä bbq kastikkeessa,ja muutamat lohkoperunat+salaattia,ja sen jälk.söin monta palaa suklaata(tummaa),mittasin n.tunnin kuluttua ja oli vain 6.2...jotenkin tuntuu auttavan noihin sokeriarvoihin jos syö heti ruoan perään jtn.herkkua/makeaa..mikä aika outoa..

paljonko teillä muilla oli ne riskiluvut?
mulla oli down riskiluku 1:7400
ja ikäriski 1:1200
 
  • Tykkää
Reactions: MiNi87 ja TanjaSii
Täällä ei kerrottu riskilukua ollenkaan jos ei ollu mitään hälyttävää.

Maanu, koita olla murehtimatta. Ymmärrän kyllä, että tälleen loppuvaiheessa alkaa miettimään kaikkea mahdollista. Kaikki menee varmasti hyvin :hug:
 
Mua pelottaa kanssa. Mua pelottaa se,osaanko mä hoitaa vauvaa. Osaanko rakastaa/rakastanko häntä vaikka onkin niin toivottu. Pelottaa sektio. Vauvan syntymäpäivä on päätetty,enkä taida olla siihen valmis. Pelottaa sektion jälkitila. Pelottaa sekin että on tämä suuri verenvuodon riski. Onpa aiemmissakin toimenpiteissä ollu jos jonkilaista komplikaatiota ja traumoja on sairaalassa oloa kohtaan.Pelottaa se alavatsan painelu sektion jälkeen,kovakouraista ja sattuu. Mä vihaan kaikenlaista kipua ja se lamaannuttaa mut. Voinko kivuiltakin olla innostunut ja rakastunut vauvaani vai viekö kipu kaiken huomion. Miten mä tiedän mitään vauvan hoidosta? Mites kotona? Pystynkö mä ottamaan siitä vastuun..Sektio pelottaa niin sairaasti!!! :'(
 
tipetsu aivan tervettä kaikki nuo tunteet. Mä täällä mietin miten mun rakkaus riittää kahdelle lapselle. Esikoisen kanssa pelkäsin nuo samat kuin sinä nyt. *halit* voi kun osaisin tsempata sua hyvin niin sen tekisin.
 
voi..älkää nyt surko rakkaat ystävät!!rauhoittukaa vaikka se vaikeaa onkin..eiköhän kaikki loksahda kohdilleen kun sen aika tulee :hug:
mua pelottaa eniten se että miten osaan noin pienen kanssa olla kun ei ole kokemusta yhtään.jos tulee jotain ongelmia ja riittääkö mulla kärsivällisyys jos vauva vaan itkee.apua kuulemma saa jos vaan soittaa mutta itseni tuntien mä varmaan vedän itteni niin piippuun ton mun "minä itte"-asenteeni kanssa että lopulta olen parin vuoden päästä jossain lataamossa.toisaalta se rauhoittaa että se äidinvaisto vaan kuulemma tulee sieltä ja sitä osaa vaan kuulemma käsitellä sitä lasta ihan kuin olisi aina hoitanut ja rakkaus siihen omaan lapseen on niin voimakas että sitä vaan rakastaa vaikka se olisi millainen.
Yön ON pohdinnat:tänään oli se hautausmaareissu ja todentotta.siellä oli vaikka kuinka kivoja nimiä sellaisilla henkilöillä jotka oli syntynyt joskus 1850-> Gustava oli tosi yleinen naisen nimi ja sopis mun mielestä ruotsalaiseen sukunimeen toiseksi tai kolmanneksi nimeksi samoin Edit(h) ja Lyyli. tuo väestörekisterin nimipalvelu on musta tosi kiva kun sieltä näkee nimien yleisyyden Vrk:V
mulla on alkanut tulemaan tisseistä sellaista valkoista kökköä.ihan ku finneistä puristaessa sellasta yök-juttua..onkohan se maitoa? siis sitä tulee kun puristaa ja välillä sitä on tullut sellainen pieni kokkare muutenkin.siis se on ihan kiinteää enkä oo huomannu et haisis tai esim kastelis mitään.alapään kivut on kans tänään pahentunu ja kylkeä kääntäessä sohvalla tuntui kuin joku olisi repinyt luita irti toisistaan.aaargh!!
 
JEBBIS mulla käynnistettiin esikoinen niin en tiennyt minkälaisia kipuja olis "tarjolla" omilla
suppareilla kakkonen synty omilla supistuksilla eroa oli että käynnistyksessä kivut oli selässä
omissa etupuolella mutta kyllä se kipu periaatteessa oli yhtä kovaa. pitää vaan pyytää jotain
kipuun ennen kuin se menee"yli" oman kipurajan :). kolmonen käynnistetään 11pv:n päästä
että lähtökohtana on odotettavissa taas selän puolelle kaikki kivut. mä oon jostain lukennut
että käynnistys kivut iskee sinne missä menkka kivut yleensä on mulla ainakin oli niin.

kyllä se vauvan hoitaminen tulee kuin ittekseen pikkuhiljaa opetellen asiat. kyllä kädet
täristen aloittaa aina sen uuden pikkusen hoitamisen vaikka perusasiat onkin tiedossa että
kaikki alottaa puhtaalta pöydältä. :) :)

huisp&pasus 36+2 11pv jäljellä :)
 
Mua alko illalla jännittämään että mitä jos ne laittaa mut äippäpolilta käynnistykseen silloin 20.päivä?!! Juuri sinä päivänä on 38vkoa täynnä. Kun mulle vaan sanottiin että silloin on kontrolli. Ärsyttää kun jään aina miettimään kaikkea. Heräsin taas tänäaamuna päänsäryssä:( Mut paineet ok.
Eilen petasin pinniksen ja kehdon. Pienimmät vaatteet on lipaston laatikossa. Mieheltä on varmistettu että löytää kaupasta rintakumin,niistäjän ja korviketta jos tarvii, sairaslakassi on kotiintulovaatteita ja omia lääkkeitä vaille valmis, plus että hoitolaukun kasasin myös.
Miten muuten teidän muiden paino käyttäytyy? Mulla on kotivaa'an mukaan lähtenyt laskuun. Oon kyllä syönyt nälkään aina ja siis nälkä on vähän väliä. Tietty voi olla että nyt kun on tolla lääkkeellä niin ei sit oo niin turvotuksia. Ja kun oon vähentänyt suolan käyttöä entisestään.
Onko teen muiden rinnat kipeät? Mulle tulee sellaisia kovia kipukohtauksia, että itkettää. Kestää noin 15min ja voi olla molemmissa tai vaan toisessa rinnassa. Silloin rinta tulee pinkeäksi ja kuumaksi. Mä luulin ja uskoin et tissikivut kuuluu alkuraskauden merkkeihin mut ne ei olleet mitään verrattuna tähän;) Kiitos kylmägeelipusseille mä saatan selvitä, ja hyvän asian puolestahan. Aiotteko muuten imettää?
Mutta nyt välipalalle ja vähän ulos!

Kati ja Den Lille Prinsen 36+4
 
M_U kuivunutta "alkumaitoa" erittyy niin vähäsen, että ehtii kuivua tonne rinnan päähän. Näin mä päättelin esikoista odottaessa. Mulla sittemmin erittynyt sitä välistä aina.. Tissitki lopetti "tihkumisen" vasta 1,5v imetyksen lopettamisesta. Ja taas tihkuaa.
Mä olen kyllä imetysmyönteinen ja tykkään imettää jne, mutta kyllä taas kirosin tossa yksi ilta, että voisi olla sellanen on/off kytkin näissä. Aioin imettää kakkostakin, imetin myös ykköstä 7kk3vk :) Sai kyllä myös korviketta sillon tällöin kun mä en ollut paikalla imettämässä :)

kati Ota kassi mukaan, mä menin esikoisesta just viikolla 37 kontrolliin ja onneksi oli kassi, osastolla oli tilaa niin ottivat suoraan sisään. Kyllä huulipyöreenä olin. Tietysti, jos on tarve ja ei ole kiire, voit pyytää että pääset kotiin hoitaa asiat ja tulet esim. illaksi tai seur. aamuksi osastolle :)

Jaas, huomenna poksuu Tanja ja kekkonen 35+6
 
Sunnuntai-aamua täältäkin!

Huomenna poksutaan taas ja oletettavasti viimeiset neljä viikkoa lähtevät liikkeelle. Eilen iski taas ärsytys, kun raskaana olevalta ei osata kysyä mitään muuta kuin vointia ja olemista. Ihan kuin elämässä ei olisi myös muita asioita. Mutta kait se on helpompi kysyä sellaista mikä koetaan yleisesti hyväksytyksi aiheeksi. Minulle tämä on vain sen verran henkilökohtainen kokemus, etten hirveästi yleisesti halua asiasta puhua.

Eilen ostin ensimmäiset imetysliivit, entisiäkin oli vanhempieni luona jemmassa, mutta vuosi sitten siellä sattui tulipalo, jonka jälkiselvittelyissä poistettiin paljon savuvahinkoja kärsineitä tavaroita, mm edellinen äitiysneuvolakorttini. Sellaiset ihanan pehmeät ostin, kaarituellisia ostan vasta synnytyksen jälkeen.

Perjantaina meillä oli muutama työkaverini iltaa istumassa, oli kyllä mukavaa ja vähensi haikeutta työpaikkaa kohtaan. Oli nimittäin päivällä aika karua lähteä, kun huoneeseen jäi tyhjä työpöytä. Yleensä pöytäni ei niin tyhjä ollut. Noh, nyt saa sentään luvalla ottaa päikkärit, kun väsyttää.

Peloista piti kommentoida vielä, että niitä on itsellekin kehkeytynyt, yksi koskee todennäköistä sektiota, toinen mahdollista käynnistystä ja kolmas sitä vauva-arkea kotona. Yritän ohittaa nuo positiivisilla ajatuksilla, mutta eihän se ihan niin helppoa ole.

Ai niin, turvotukset ovat tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Aamuisin nilkat tuntuu paksuilta ja eilen piti huvittaa sormukset pois, kun ne vielä jotenkin sai. Lopputurpoaminen on alkanut.
 
Huomenta sunnuntaiaamuun!

Täällä selvitty kaverin polttareista ihan kivasti, olin kotona yhdentoista jälkeen ja heräilin tuossa puoli kymmeneltä. Nyt vähän sellainen tokkurainen olo ja paikkoja vähän kolottaa. Ihan kivaa kyllä oli.

Erilaisista peloista on ollut kauheasti puhetta. Itselläkin on kaikenlaisia pelkoja synntykseen ja lapseen liittyen: Kuinka kestän kivun sekoamatta? Mitäs jos lapsi jääkin jumiin tai napanuora on liian lyhyt ja lapsi kuristuu tms.? Mitä jos kaikki ei menekään hyvin? Mitä jos lapsella onkin jotain vialla? Mitä jos olen itse omalla toiminnallani aiheuttanut lapselle jotain? Mitä jos minua rangaistaan omista teoistani sillä, että lapsi ei olekaan terve? Ja ja ja ja... Välillä tuntuu, että pää sekoaa näiden ajatusten kanssa ja puhun niistä miehelleni. Hän sitten pitää minua hulluna, ja sanoo että rauhoitu kun et voi asiaan vaikuttaa ja että olet parhaasi vauvan eteen tehnyt ja se saa riittää. Ja näinhän se vaan on ajateltava, vaikka se vaikeaa onkin.

Kaikille tasapuolisesti :hug: :heart:

MiNi87 ja Hippu 33+5
 
Heipä hei hellemasut!

Kauhiasti tullut tekstiä viikonlopun aikana, pari kertaa kerennyt käydä lueskelemassa mutten ole itse ehtinyt kirjoitella.

Jos oikein muistan niin Jebbikselläkö se käynnistys oli jo vai on ainankin ihan nyt tässä melkein heti? Tsemppiä kovasti!

Peloista: Ihana lukea ja huomata että muilla on ihan samoja ajatuksia ja pelkoja kuin itsellä. Synnytys mua ei varsinaisesti valvota öisin, en osaa sitä vielä jännittää vaikka tottakai se uutena ja kivuliaana asiana mielessä jonkin verran pyörii. Eniten olen nyt miettinyt juuri sitä miten sitä sitten pienen kanssa pärjää ja osaanko minä? Itse en ole koskaan ollut mikään lapsi-ihminen enkä ole edes kovin monesti pieniä lapsia sylissä pitänyt saati että olisin vaippaa vaihtanut. :D Mutta on sitä muutkin äidit osanneet niin miksen minä? Nykyään kun löytyy apujakin netti pullollaan ja sukulaisia riittää oven takana varmasti riesaksi asti. :)

( . )
Täällä on viikonloppuna kärsitty jonkin asteisesta päänsärystä. Huoh. Se on vissiin soitettava huomenna neuvolaan sekä hepatoosin tuloksista että käytävä mittaamassa verenpaineet. Mulla normaalisti särkee päähän TODELLA harvoin ja ne on hyvin hetkittäisiä juttuja. Voihan tää varmaan johtua univelastakin mutta kyllä nyt vaan suututtaa.

Omena ja Pikku N 33+4
 
peloista mua ei pelota muu kuin,et lapsi syntyisi suht.reippaasti ei siis pitkän kaavan mukaan,ja olisi terve tietty,ja mä myös,ettei tulisi kauheita repeemiä ym.verenvuotoja,ja et ei SATTUISI niin maan perkeleesti kuin viimeksi...oli kyllä todella tuskaa.

Oon nyt saanut kuulla et kaksi todella rakasta ja läheistä ystävääni on raskaana! että vauvoja syntyy sit talvella,toisella on LA joulukuussa, ja toisella tammikuussa.
PTT 35+4 + väsymys
 
33 rv:a täynnä :heart: Viimeiset viikot tuntuu vielä nii iäisyydeltä, en osaa ollenkaan asennoitua siihen, että tää on jo loppusuoralla :| ehkä sitten ku äitiysloma alkaa 2 viikon päästä vihdoin.. :) olo alkaa jo olla aika "tukeva" eli ihan hyvillä mielin laskee viimeisiä viikkoja :D

Joku mietti nimeä Edith? Mun mummo oli Edith ja sitä oli kuulemma suunniteltu mullekin kolmanneksi nimeksi mut olivat vanhemmat luopuneet siitä sitten kun on ehkä vaikea tuon -th-päätteen takia.. itse oisin kyllä tykänny :) On harkinnassa myös omalle tytölle 2. tai 3. nimeksi :) kaunis nimi ehdottomasti!
 
Omena: täällähän minä olen. Aamulla annettiin eka lääke suun kautta, mutta toistaiseksi se keskeytettiin, kun vauvan sykkeet putos joksikin aikaa alle 100... Vähän aikaa sitten otettiin pitkä pätkä käyrää ja sykkeet oli koko ajan hyvät.. En tiedä, mitä nyt odotellaan, mutta jotain pitää ootella...

Ei tämä hirveän hauskaa touhua ole hengata päivätolkulla täällä... Jos saatte olla kotona luonnolliseen käynnistymiseen asti, niin nauttikaa :)
 
Jebbis Jaksuja sinne. Hyvä että vauvan sykkeet parani.
Jospa pian alkaa tapahtua! :)


Hyvä etten ole ainoa tai hullu pelkoineni.. Jotenki eilen iski joku alakulo ja pelkotilat..
Eipähän nämä pelkotilat ainakaan tästä pääse laantumaan kun päivät vaan vähenee.

Mutta entäs nyt kun tuntuu että flunssa iskee väkisin. Nielua ja nenää kutittaa,voi ei! Äippäpolilta saamani sektio-vihkosen mukaan sairaalaan pitää ilmottaa jos tulee flunssa tai vatsatauti 1-3vrk ennen sektioo. Kuumetta mulle ei tule juuri koskaan ja googletinkin flunssa ja sektio,niin monille saman kyselijöille on mm. tällä sivustolla vastattu ettei tukkoisuus olisi este sektiolle,mutta jos kuumetta nostaa niin sit on eriasia.Hittolainen! :headwall: Noh,ke on se ultra vielä että sittenpähän tuon tiedän viimestään..Mutten kyllä ala jos nyt kolmannen kerran meidän lapsen syntymäpäivää muutetaan!! Muutenkin kun pelottaa!! :headwall:
Eilen oltiin mökillä ja jossain kohtaa alkoi tuulla melko kovasti ja viilesti,niin voi räkä jos tää nyt siitä johtuu! Mies viipotti kumminkin ilman paitaa shortseissa koko päivän eikä sillä ole mitään flunssia,mulla oli farkut, t-paita ja neuletakki :stick:



Tipetsu ja Ykä rv 37+1,enää 4pvää..
 
Mulle vaihtelevasti iskee synnytyspelko (molemmat aiemmat synnytykset ovat kuitenkin menneet ihan hyvin etten oikeen ymmärrä mistä moinen pelko). Tietysti se hiukan kauhistuttaa ku isäntä ei ole tulossa mukaan, veljen vaimo vähän lupaili, mutta ei kuitenkaan varmaks. joten kai tuo pelko sitten vähän siihen viittaa et jospa joudunkin yksin menemään (vaikka en varmastikaan oo eka enkä vika ketä yksin siellä joutuu pungertamaan).

Maijamehi ja katkarapu rv 35+3
 
Jaksamisia Jebbis sinne! :hug:

Täällä on myös pelkotiloja, muttei niinkään liity synnytykseen, ennemminkin että miten me saadaan tämä homma organisoitua. Siis sitten kun lähtö tulee esikoisen hoito, toivottavasti ei käynnisty keskellä yötä jotta saan miehen myös mukaan ettei hänen tartte jäädä tytön kanssa kotiin. Haluan mieheni tuen sairaalaan. Minulla on kauhea sairaala kammo en mennyt edes sairaala tutustumiskäynnille kun tulee lääkärissäkin aina huono olo. Ja sitten toista pelkoa mieheni, vaikkei ole minkäänlaista syytä tähän, pelkään että hän saa tarpeekseen kiinnostus loppuu ja jättää tämän koko homman. En ymmärrä miksen pysty luottamaan siihen että ollaan miehen kanssa tässä yhdessä, pelottaa koko ajan että jotain tapahtuu..
 
tipetsu juu mun monella kaverilla on tullut "flunssaa" ennen h-hetkeä. Itsellä esikoista tehdessä oli myös samaa oiretta ja kesäkuisisten ryhmästäköhän luin samaa olleen ilmassa :) ja jos on oikea flunssa tullakseen niin sillekin on joku tarkoitus. =) dont you worry. Kaikki menee hyvin. <3
pelot tuntuu olevan meillä kaikilla, hyvä on sanoa ne ääneen, usein helpottaa kun saa purkaa tunteen. Siksi tää palsta on niin ihana.
 

Yhteistyössä