Alkuperäinen kirjoittaja Rukoilijasirkka:
Kiitti kun vastasit. Etutukkahan voi kyllä olla, vaikka tukka olisi muuten pitkä. no, ehkä se ei sovi tyyliin, mitä haetaan.
oon miettinyt myös sitä, että miltä se tuntuu, kun aina on musta hame? Tietty röijyllä saa vaihtelua, mutta tuntuuko ikinä siltä, et ois makee vaikka laittaa välillä punainen hame?
Tuntuukohan romanipojista siltä, että oiskin mukavaa laittaa jalkaan reikäset farkut ja vähän roikottaa niitä?
Mitä jos haluis mennä metsäretkelle, niin sitten menee kengät pilalle? Tai kun on kuuma kesäpäivä ja hikoiluttaa? Tarkotan, että tuntuuko se kulttuuri koskaan kahlitsevalta tai rajoittavalta? En kysy pahalla tai ilkeyttäni, tietenkään, mutta sulta on ehkä helpompi kysyä tällästä, kun omilta kavereiltani olisi.
No hei! Tietysti vastaan, heti kun vaan pääsen näissä kysymyksissä eteenpäin. Niitä tulikin aikalailla, joten kestää. "Onneksi" on nämä rytmit kesän aikana ehtineet mennä sekaisin, että ei ainakaan koneen ääreen nukahda.
Kysy vain ihan huoletta, mitä mielessä on, olen tottunut kaikenlaisiin kysymyksiin. Ja ihan asiallisiahan nuo sun kysymykset on.
Itse en ole koskaan tylsistynyt siihen, että hame on musta. Hameen yläosassahan on koristekangas, joka voi olla minkälainen ja minkävärinen tahansa. Se tuo edes jotain vaihtelua. Samaten kristallinauha yläkankaan ja sametin välissä, sekin tuo vaihtelua. Mustaa ilmettä voi myös piristää käyttämällä pitkiä, leveitä essuja, jotka voi olla vaikka punaisia. Tai vaatepareja, jolloin röijy ja esiliina on valmistettu samasta kankaasta, esim. valkoisesta läpikuultavasti paljetein koristellusta.
En osaa sanoa, mitä romanipojat yleisesti ottaen ajattelevat. Eräs tuntemani 13-vuotias poika ei ole edelleenkään laittanut suoria vaatteita, eikä omien sanojensa mukaan aio niihin pukeutuakaan. Isoveli sitten siinä koettaa parhaansa mukaan tuputtaa mustalaisuutta tälle pienemmälle pojalle, mutta ei kuitenkaan ymmärrä, että ehkä mustalaisuus ei ole sitä, mitä tämä pienempi veli haluaa.
Itse kuljeksin aina välillä metsässä, yksin tai koirani kanssa. Käyn jopa marjastamassa. Silloin en tietenkään lähde rämpimään missään lasikengissä tai sandaaleissa, vaan ihan oikeasti vedän sitten sellaiset kengät jalkaani, että niillä pystyy jotain tekemäänkin. Metsän keskellähän voi pukeutua vaikka verkkareihin, koska yleensä siellä metsän siimeksessä ei ole vanhempia ihmisiä kyttäämässä että "Jos tänne kaiken varalta eksyisi romaneita, niin katsonpa nyt, että tapoja noudatetaan.." Heh.
Tilanteen mukaan voi ja saa pukeutua, samoin tervettä järkeä kuuluu käyttää.
Kuumat kesäpäivät ovat kyllä hieman hankalia, ellei sitten saa olla niin omissa oloissaan, ettei varmasti tule kukaan katsomaan, mitä on päällä ja mitä ei ole. Jos joutuu olemaan isomman porukan seurassa, niin siinä ei oikein pääse uimaankaan, vaikka haluaisikin. Jos taas on itsekseen tai oman kumppanin kanssa kahden, niin ongelmaa ei tule, jos molemmilla on tilannetaju tallellaan.
Me oltiin viime talvena Levillä, ja voin kyllä tunnustaa, etten minä sinne lähtenyt sandaaleissa ja niin sanotut oikeat kamppeet päällä, vaan ihan toppavaatteissa. Kylmäkin kyllä oli, joten hulluahan se olisi ollutkin. Meitä ei ollut kuin oma porukka vain, joten tuo ei haitannut mitään. Tiedän kuitenkin niinkin fanaattisia kulttuurinnoudattajia, jotka varmaan 30 asteen pakkasellakin kopsuttelisivat menemään avokasmallisissa piikkareissaan ja saisivat sitten keuhkokuumeen...
Kyllä joissakin tilanteissa tuntuu, että elämä olisi helpompaa, jos tämä kulttuuri olisi vähän erilainen. Ehkäpä juuri kuumina kesäpäivinä, tai silloin kun ei voi mennä syystä tai toisesta vessaan, vaan pitää patti otsassa pidätellä..