Haaveissa vauva noin 2011-2012 ~ vol.3 *UUSIN*

parel onnea aivan mahdottoman paljon! :flower: =) :heart:

Keiju123 ja Orkidea plussatuulia ja tietysti kaikille muillekkin jotka niitä tarvitsee :D

Täällä ei meinaa vuoto loppua ollenkaan :kieh: Verta on tiputellut, vaikka maanantaina kunnon vuotelu loppu taas kun seinään. Aamulämpökin oli tänään 36,8... Vaikkei niihin pidäkkään luottaa :D Ovat vaan oudon korkealla näin kierron alussa. Mutta taitavat nämä kuumat ilmat vaan vaikuttaa. On kyllä hieman sellainen malttamaton olo :) Haluisin jo että tulis kesäkuu, että kuulisin että suostuuko tuo minun mies alottaan yrittämisen :D Eilen olin vielä ihan rauhallinen, mut nyt on alkanut jänskättään :D Odotukset korkealla siis :whistle:
 
hopeful86 tiedän tunteen, kun miestä saa suostutella. Mulle mies luvannu tammikuun, et sit ihan oikeesti ruvetaab yrittää. Onhan se mun mies vähän lämminnyt, kun laukee herkillä päivillä sisään...tietää se mitä voi tapahtua :) siis yhteinen päätös, en junaile mitään....
 
Parel : Onnea plussasta! :)

Meille ei mitään ihmeempiä. Esikoinen ollut kipeänä monta päivää mutta tänään sit on taas hoitopäivä tiedossa. Vauvakuume senkun kasvaa ja kasvaa. Ja taidan sitä myöten olla myös vainohahrhanen! Koko ajan vaan "keksii" raskaus oireita jne. Ens viikolla pitäis menkat alkaa ja taas odotan ihan jännittyneenä alkaako vai ei - luultavasti alkaa! :D


Miehen suostuttelemisesta: Meillä kans mies haluaa lisää lapsia, mutta haluaa vasta loppukesästä/syksystä että aletaan yrittämään. Niinkuin se oliski kaikista fiksuinta, mutta kun en malttas odottaa.. :whistle:
 
Milas
Onnea kovasti Parel :flower:
orkidea88 toivottavasti haamu muuttuu vahvaksi plussaksi =)
Olishan se ihanaa olla itekin raskaana, mutta kun en nyt ees tiiä milloin on ovis, kun tuo edellinen kierto olikin pitempi kuin yleensä...Pitää nyt vaan kuulostella kroppaansa. Pitäisköhän minunkin sitä greippimehua kokeilla!!! Apua, ja minä kun en aikonut alkaa mitään kikkailuja kokeilemaan vaan ihan luonnon omin keinoin :D
 
Ohops, täällähän on jänniä paikkoja monella!!!
Parel onnittelut plussasta!
Orkidealle peukut pystyyn...!

Ja minna89 oon siun tilannetta tuosta toisesta aloituksesta seuraillu, ootko jo testannu uudemman kerran? Mietin, että oisko syynä noihin heittelyihin sitten se, että joka kierrossa siellä matkustaja yrittää tarrautua kiinni, mutta ei pysy kuitenkaan... Kun kuitenkin tässäkin kierrossa sait jo haamun ja eihän niitä haamuja testiin piirry, mikäli ei r-hormoonia kehossa ole. Nyt toivotaan parasta, että matkustaja on ja pysyy kiinni!

Miehen suostuttelemisesta: esikoista kun alettiin yrittää, niin mies oli vielä 2008 alkusyksystä sitä mieltä, että vuoden 2009 alussa voidaan alkaa _keskustelemaan_ asioista. Asiasta ei varmaan pariin kuukauteen puhuttu varsinaisesti mitään, kunnes mies sitten eräs lokakuinen ilta alko kyselemään kaikkea äitiyspakkauksesta ja isyyslomista, vaunuista yms. Sen siliän tien jätettiin sitten kumit yöpöydän laatikkoon ja poika sai alkunsa tammikuussa. Eli yrityskiertoja ehti olla 3.

Mie eilisen illan fiilisten lukemalla omia odotusajan keskusteluja ja synnytyskertomustakin kirjoittelin... Ja tuohan ei tietysti mitään kuumetta ainakaan alenna. :headwall: Vuoden verran pitäisi ainakin jaksaa vielä odotella. Tuntuu kyllä tällä hetkellä ikuisuudelta, mutta varmasti kun vuosi eteenpäin päästään, niin huomaan ajattelevani, että "joko nyt".
 
Eilen illalla alko sitten pelottamaan ihan hirmuisesti, että jos toivonkin vaan turhaan sitä ensi kuussa alottamista. Mies kun alunperin sanoi että vasta harkitsee asiaa... Toisaalta miksi olisi asiasta edes maininnut jos ei enemmän olisi aloittamisen kannalla. En viitsi asiasta kysyä, kun haluaa kantansa pitää salassa tuohon maagiseen päivään asti. Sitten taas jos vastaus onkin silloin että ei nyt vielä, niin tulee kyllä varmaan elämäni hirvein syntymäpäivä ikinä. Miten siinä tilanteessa sitten osaa olla mistään iloinen. Varmaan menee aika paljon aikaa että siitä sitten taas ylös pääsisin. Jotenkin vaan musta tuntuu että kyllä se suostuu, pakkohan sen on. Miten tässä edes pystyy odottamaan, kun vuoroin olen innoissani ja vuoroin pelottaa niin järjettömästi. Voisinpa olla yhtä rauhallisin mielin kun pari päivää sitten... Plaah... Kiitos kun sain taas purkaa tuntoja....
 




white gold Käyn läpi ihan samaa tunnemyllerrystä. Ollaan oltu yhessä miehen kanssa kohta 8-vuotta ja kuumeillu pahasti vuoden. (siis niin pahasti etten puhu mistään muusta) Tulisin hulluksi jos esim. mieheni veli ja sen tyttöystävä ilmottaisi vauvasta. Sieltä odotan uutista, sillä tiedän että heillä suunnitelmat. Ymmärrän, että se ei ole minulta pois. Mutta minulla on takaraivossa niin kova lapsettomuuden pelko, mihin ei ole edes mitään syytä. Siksi varmaan mennäänkin nämä kierrot leikkien tulella, koska en usko, että tulen raskaaksi, joten en välitä ehkäistä. Toivon raskautta nyt heti ja toisaalta toivon, että jaksan odottaa tammikuuhun, että olisi sitten rahallisesti helpompaa.

Täällä on niin ihanaa, kun tuntemattomat ilmoittaa ihania uutisia. Niille en osaa olla kateellinen, siis olen kateellinen, mutta hyvällä tavalla :)
 
kääkkis
White gold: Mäkin olen ihmetellyt, että miten palstan plussanneet eivät ota koville =) Sitä käy vaan vähän väliä tarkastelemassa, että jokos olis taas jollain tärpännyt ja oikein odottaa sitä =)

Miehet on kyllä hassuja kun ne oikeasti luulee, että raskautuminen tapahtuu heti kun aletaan yrittämään. Se ei todellakaan mene niin, kuten tässä ollaan huomattu :/ Sen opin todellakin, ettei kannata suunnitella tarkkaan mitään vaan tulee jos on tullakseen. Ollaan aika paljon juteltu miehen kanssa siitä. Sehän on sellainen tapaus, että ei ole tarvinnut kertaakaan suostutella yrittämiseen, vaan heti on aloitettu kun olen itse ehdottanut.

hopeful: :hug: tsemppiä, älä mieti liikaa ( tiedän...on vaikeaa kun haluaa niin kovasti)

Mikäs tilanne Orkidealla ja minnalla on ? =)
 
Negahan sieltä tuli.. Eli oli varmaan jotain harhaa se mitä nähtiin siinä ekassa testissä.. Mut eipä niitä kuukautisiakaan vielä näy, että niitä odotellessa... Koskas seuraava testi kannattais tehä jos ei ala kuulua??
 
Odotin jo kovasti Orkidealta iloisia uutisia! Minä varmaan testaisin jonkun viikon kuluttua edellisestä testistä...Toivottavasti silti on tärpännyt!

Minulla alkoi menkat (ekaa kertaa melkein viiteen vuoteen!) tiistaina...ei oikein tiedä miten niihinkin pitäis suhtautua. Ei meinaan kierukan aikana niitä ole ollut, muuta kuin ihan pientä tuhrua. Täytyy merkitä kaikki kierrot nyt virallisesti johonkin ylös, jotta tietää sit, kun se poistetaan, et mikä olis suht "normaalia".

Olen kanssa huomannut sen, että täällä palstaillessa kaikkien raskausuutiset on iloisia ja onnellisia asioita. Mutta nyt olen huomannut myös itsessäni sen, että jos joku tuttava (ei siis ystävä/sukulainen) ilmoittaa iloisia uutisia, niin olen kyllä kateellinen :ashamed: Kaikkien läheisten onnesta pystyn sentäs nauttimaan, mutta tuollaiset puolitutut hyvänpäivän kaverit saavat minut muuttumaan vihreäksi. No mutta eihän tässä ole oman yrityksen alkamiseen enään kuin alle 5kuukautta :whistle:
 
Täällä mennään kp30/29-31, mutta tää on varmaan pitempi kierto. Harmi vaan, silloin lisahdus sattunut vaan vähän liian aikaisin :( Nyt kaksi päivää ollut perhosia vatsassa ja vatsa lihakset oudon kipeät ilman syytä.

orkidea88 pahoittelut, mutta testaile vielä vajaan viikon päästä.

ansis Pitää vielä lisätä, kun sanoin, että saisin raivarit jos miehen veljen avokki tulisi raskaaksi. Asia johtuisi varmaan siitä, kun me ei oikein tulla toimeen keskenään, sillä hän on aika vahva persoona. yms Eli kateellinenhan mä hänellä vaan olisin, tämäkin asia nyt jollekin myönnetty. Muiden "läheisten" puolesta kyllä osaan olla onnellinen.
 
Orkidea: kokeile vaikka 3-7päivän päästä uusiks testata! Vielähän se plussa voi pärähtää! :)

Mulla on ollut nyt kolme päivää pientä jomotusta alamahalla, ja sit kävellessä tai jos tekee äkkiliikkeitä nii "repii" alamahaa ja välillä tulee hetkellistä etovaa oloa. tosin tänään kp 21/28 että en usko että ois mitää raskaus oireita!?
 
Täällä kp 1/28-29 ja yk 2. Oon tosi yllättynyt kuinka "kevyesti" osasin ottaa vastaan nuo kk alkamisen. Ajattelin että romahtaisin täysin :D Mutta toisaalta ei tullut silleen yllätyksenä, kun ei mulla oo mielestäni ollut juurikaan mitään raskausoireita, vaikkakaan ei niitä kaikilla välttämättä edes alussa oo.. En osaa olla oikeastaan pettynyt, vaan odotan innolla seuraavaa ovulaatiota :) Onhan tuo yrittäminen omalla tavalla jännää ja mielenkiintoista, tiettyyn pisteeseen asti. Viime kierrossa stressasin aivan liikaa ja yritänkin tässä kierrossa ottaa rennommin asian suhteen :) Ovulaatiotestejä laitellaan tilaukseen ja sit jos kokeilis kans tuota greippimehua ;) Mitkä olis hyviä o-testejä? Koskas tuota greippiä kannattais alkaa juomaan ja mihinkä asti?
 
majj jännätään, et osuis :)

Itellä alkoi rinnat tuntua kipeiltä niinkuin ennen menkkoja ja menkkajomotus tuntuu mahassa, et eiköhän ne menkat ala. Outoa, et istuinkyhmyjä ei pistele, vaikka siitä yleensä tiedän et menkat tulee.
 
Eikös tuo greippimehu lisää tuon veren kertymistä kohdun limakalvoihin, jolloin munasolun olis helpompi kiinnittyä limakalvolle? Näin olen ainakin lukenut. Korjatkoon viisaammat :kieh:

Ja itseä kans kiinnostais toi ovistesti asia, et mikä olis paras ja mitä testejä ootte käyttäneet?

kääkkis kiitos tuesta :) en ole tullut ajatelleeksikaan että yrittäisin olla ajattelematta :LOL: siis ihan oikeasti ei ole käynyt mielessä. Pitääpä nyt siis rauhottua ja yrittää olla ajattelematta koko asiaa :whistle:

Orkidealle pahoittelut :hug: Hyvä kuitenkin että osasit ottaa asian vähemmän raskaasti :) Jos sitten tästä kierrosta saisit plussan ;)
 
Hellou ja terveisiä kesäisestä suomesta! :wave:

ihanaa kun on hyviä uutisia täällä, onnea parel! :hug: :flower:

Tässähän alkoi jännätä kahta kovemmin että miten itselle käy kierron lopun lähestyessä kovaa kyytiä. :D

orkidealle kovasti plussatuulia uuteen kiertoon!
 
voihan jösses, äitin työkaverit olivat alkaneet kiusaamaan sitä, että siitä olis tulossa mummo nyt kun kerran mentiin kihloihinkin miehen kanssa. Pokkana piti sitten sanoa, että ei ole, kun äiti alkoi kyselemään. Mieli ois tehnyt yrityksestä kertoa, mutta ei vain uskalla, kun pelkää että feedback on vähemmän kannustavaa :ashamed:
 
TMirre Ymmärrän ihan täysin, siis tuon että pelkää saavansa äitimuorilta vähemmän positiivista palautetta... Mä oon miettinyt tässä kans, että sitten jos (ja toivottavasti kun) raskaudun, niin mitenhän sen osaisi parhaiten sanoa äidille. Pari vuotta sitten se nimittäin sanoi muka leikillään, että kun tulen raskaaksi, niin meidän pitää muuttaa samalle paikkakunnalle sen kanssa (asutaan nyt noin 500 km päässä) kun eihän me muuten vauvan kanssa pärjättäis :kieh: Vitsinähän se sen sanoi joo, mutta kyllä se silti tuntui aika ikävältä heitolta. Ja kun meille on koiriakin siunaantunut kolme kappaletta, niin arvaan kyllä, että koiralauman ja vauva kanssa pärjäämisestä/jaksamisesta tulee kommenttia... Eli pitää valmiiksi sitten harjoitella mitä vastaan sen koirakyselyihin :LOL: Isälle kertominenkin mietityttää vähän, se kun pitää mua vielä ihan lapsena, vaikka ikää tulee syksyllä tosiaan se 24 vuotta. Kun mentiin naimisiin viime syksynä, niin se oli kuulemma menettänyt yöunetkin parina yönä, kun sen pikkutyttö menee naimisiin :D Äiti kertoi, ei isä koskaan mulle tuommoista sanois. Se on niin tyypillinen suomalainen äijä, ettei varmasti puhu mistään tunteista tai muusta akkain hömpötyksistä.

Mutta auts miten kävi Leijonille! Hyvä ettei itku tullut multa :'( :D
 
Jomi mitenkäs siinä pelissä nyt sitten kävi? Ei tullut katsottua kun mieskin oli töissä. Pyhitin aikani siis kaksplussalle :whistle:

Voishan tolle äitimuorille sanoa ihan näin, että: "Me yritetään lasta. Ja kyllä, ollaan mietitty lähes kaikki syyt, miksi ei kannattaisi vielä ja kaikki kauhuskenaariotkin käyty läpi. Ja silti ollaan tultu siihen tulokseen, että halutaan lapsi nyt ja että meillä on tarvittavat resurssit pärjätä. JA EI, se ei tarkoita, että en aikoisi lähteä enää opiskelemaan." :kieh:

Jomi ja Keiju123 Kuulostaa, että teillä on ihanat isukit =)
 
TMirre Rankkarikisassa hävittiin siis... Ai että korpesi! No niin, noinhan sen voisit muotoilla tosiaan äidillesi. Mulla on opiskelut loppusuoralla ja tiedän, että äiti on sitä mieltä, että kannattaisi tehdä töitä pari vuotta ennen lasten tekoa, mut HUOH kun niitä lapsia ei tehdä nappia painamalla. Silti tiedän, että lapsenlapset on hälle tärkeitä. Siskolla on kaksi tyttöä, jotka on ihan mummun (ja ukin myös) mussukoita. Mutta tunnen itteni sen verran hyvin, että jos kerron ihanan ja onnellisen uutisen raskautumisesta ja se sanoo mitään sellasta, minkä voin tulkita vähänkään negatiiviseksi, loukkaannun verisesti... :saint:

En oo kyllä koskaan nähnyt meidän isän itkevän, en edes oman äitinsä hautajaisissa. Kun eihän miehet itke, huoh. Onneksi oma mies ei ole samanlainen jäärä, vaan pystyy puhumaan omista tuntemuksistaan ja itkee jos siltä tuntuu. Mut on se iskä silti aika ihana :D
 

Yhteistyössä