Moikka Poikkka, ja tervetuloa mukaan 
Hyvä että uusia saadaan mukaan kun niin moni jakautuu kohta puolin Ei sinulla helppoa näköjään ole ollut joten toivotaan ja pidetään peukkuja että tämä on nyt se!
Nopeasti olen kommentoinut muutamien juttuja täällä mut sen enempää ei mulla ole ollut aikaa joten nyt ajattelin vöhän päivittää kuulumisia
ON
Työt on siis lähtenyt käyntiin todenteolla. Viime viikolla tein yhden 17 tunnin työpäivän ja muut oli siinä 9 tunnin tienoilla. Nyt kaduttaa että tämän tein koska olen ihan puhki. Huomaan myös että alkaa asiat masentaa enemmän koko ajan. Kai ne on ne hormoonit vaan jotka mun pään sekottaa. Ei kiinnosta muu kuin sängyssä loikolu päivät pitkät. Tähän lisäks näin pari päivää sitten unta siitä että sain keskenmenon. Aikasemmin en ole sitä hirveesti ajatellu mut nyt pelottaa koko ajan. Mietin koko ajan että mitä jos mä nyt satutan vauvaa, ja voinko tehdä näin ilman että vauva kärsii. Tiedän että riski on pieni että jotain tapahtuisi mutta koko ajan on se pelko että minä teen jotain väärin ja menetän sen sen takia Kai tämä murehtiminen myös kuuluu asiaan.
Muihin aiheisiin, mielestäni vatsa on hieman kasvanu. Ei niin paljoa kun toivon mutta silti että välillä huomaan sen, varsinkin tämän illan jumppien aikana huomasin että se on muuttanut ulkonäköä kun olin tietyssä asennossa. Tämä oli musta ihanaa. Toivon sitä vatsaa niiiiin paljon. Ehkä oon vähän outo siinä mielessä
Mainitsin tässä jo aikasemmin päivällä että mammajooga kiinnostaa. Tämä siksi koska nyt huomaan että kun näitä peruslihaskuntoliikkeitä teen oottaa se epämukavasti vatsaan. Painaa kohtua tosi inhottavasti ja en siis voi liikkeitä tehdä kunnolla. Jooga on kuulemma tosi hyvä juttu ja nimenomaan mammajoogaan haluan kun siellä ne varmasti osaa neuvoa mua kun en näistä asioista sitten tiedä pätkän vertaa. Vaikka liikunnallinen oon ja tiedän asioista paljon niin mitä tulee raskauteen ja liikkumiseen en tiedä mistään mitään mutta haluan tietää kaiken!
Kestovaipat Näistä oli puhetta tässä jossain vaiheessa ja nyt tuun minäkin mukaan. Oon tosi kiinnostunu tästä varsinkin kun siinä säästää rahaa ja plussana se että se on ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Siskoni harrasti kestoilua pienimmän lapsen kanssa ja innostui täysin ja on luvannu opastaa mua siinä. Tosin aion kyllä myöskin käyttää siinä sivussa kertakäyttösiä. Varsinkin silloin kun ei olla kotosalla Ehdottomasti aion siis kokeilla ja sen jälkeen päätän että miten jatkan
Kirskis Kiva seurailla sun kuulumisia tällä kun meillä menee ne viikot just sopivasti Minäkään en vielä suoraan usko että olen raskaana vaan odottelen niitä menkkoja vaan. Ja mikä on vielä oudompaa on se että musta ei tunnu että ne ois edesmyöhässä. Kovasti odottelen minäkin potkuja sieltä vatsasta että tietää että se pikkunen oikeesti on siellä.
Kysymyksiähän mulla taas taisi olla mutta jälleen unohtunu tässä kirjotellessa. Hmm...Niin joo.. Missä vaiheessa ne ultraa alateitse? Oon siis ymmärtäny että näin tehdään just silloin vähän myöhäsemmässä vaiheessa jolloin tarkistetaan miten päin se siellä on. Oonko ymmärtäny oikein vai väärin?
Mulla on seuraava ultra marraskuussa jolloin viikkoja on 19+5. Mitä ne silloin tekee? Haluaisin miehen mukaan mutta en haluis häntä mukaan jos ne silloin tarkistaa alateitse. Se tuntuu musta oudolta. Mitä kokemuksia teillä on ollu tämän asian kanssa? Ovatko ne tädit ymmärtäväisiä näiden asioiden suhteen? Kauheeta kun joutuu stressaa tällasia asioita. It just makes me feel uncomfortable.
Bubble ja Blåbäret 16+4
Hyvä että uusia saadaan mukaan kun niin moni jakautuu kohta puolin Ei sinulla helppoa näköjään ole ollut joten toivotaan ja pidetään peukkuja että tämä on nyt se!Nopeasti olen kommentoinut muutamien juttuja täällä mut sen enempää ei mulla ole ollut aikaa joten nyt ajattelin vöhän päivittää kuulumisia
ON
Työt on siis lähtenyt käyntiin todenteolla. Viime viikolla tein yhden 17 tunnin työpäivän ja muut oli siinä 9 tunnin tienoilla. Nyt kaduttaa että tämän tein koska olen ihan puhki. Huomaan myös että alkaa asiat masentaa enemmän koko ajan. Kai ne on ne hormoonit vaan jotka mun pään sekottaa. Ei kiinnosta muu kuin sängyssä loikolu päivät pitkät. Tähän lisäks näin pari päivää sitten unta siitä että sain keskenmenon. Aikasemmin en ole sitä hirveesti ajatellu mut nyt pelottaa koko ajan. Mietin koko ajan että mitä jos mä nyt satutan vauvaa, ja voinko tehdä näin ilman että vauva kärsii. Tiedän että riski on pieni että jotain tapahtuisi mutta koko ajan on se pelko että minä teen jotain väärin ja menetän sen sen takia
Kai tämä murehtiminen myös kuuluu asiaan.Muihin aiheisiin, mielestäni vatsa on hieman kasvanu. Ei niin paljoa kun toivon mutta silti että välillä huomaan sen, varsinkin tämän illan jumppien aikana huomasin että se on muuttanut ulkonäköä kun olin tietyssä asennossa. Tämä oli musta ihanaa. Toivon sitä vatsaa niiiiin paljon. Ehkä oon vähän outo siinä mielessä
Mainitsin tässä jo aikasemmin päivällä että mammajooga kiinnostaa. Tämä siksi koska nyt huomaan että kun näitä peruslihaskuntoliikkeitä teen oottaa se epämukavasti vatsaan. Painaa kohtua tosi inhottavasti ja en siis voi liikkeitä tehdä kunnolla. Jooga on kuulemma tosi hyvä juttu ja nimenomaan mammajoogaan haluan kun siellä ne varmasti osaa neuvoa mua kun en näistä asioista sitten tiedä pätkän vertaa. Vaikka liikunnallinen oon ja tiedän asioista paljon niin mitä tulee raskauteen ja liikkumiseen en tiedä mistään mitään
mutta haluan tietää kaiken!Kestovaipat Näistä oli puhetta tässä jossain vaiheessa ja nyt tuun minäkin mukaan. Oon tosi kiinnostunu tästä varsinkin kun siinä säästää rahaa ja plussana se että se on ympäristöystävällisempi vaihtoehto. Siskoni harrasti kestoilua pienimmän lapsen kanssa ja innostui täysin ja on luvannu opastaa mua siinä. Tosin aion kyllä myöskin käyttää siinä sivussa kertakäyttösiä. Varsinkin silloin kun ei olla kotosalla
Ehdottomasti aion siis kokeilla ja sen jälkeen päätän että miten jatkan Kirskis Kiva seurailla sun kuulumisia tällä kun meillä menee ne viikot just sopivasti
Minäkään en vielä suoraan usko että olen raskaana vaan odottelen niitä menkkoja vaan. Ja mikä on vielä oudompaa on se että musta ei tunnu että ne ois edesmyöhässä. Kovasti odottelen minäkin potkuja sieltä vatsasta että tietää että se pikkunen oikeesti on siellä.Kysymyksiähän mulla taas taisi olla mutta jälleen unohtunu tässä kirjotellessa. Hmm...Niin joo.. Missä vaiheessa ne ultraa alateitse? Oon siis ymmärtäny että näin tehdään just silloin vähän myöhäsemmässä vaiheessa jolloin tarkistetaan miten päin se siellä on. Oonko ymmärtäny oikein vai väärin?
Mulla on seuraava ultra marraskuussa jolloin viikkoja on 19+5. Mitä ne silloin tekee? Haluaisin miehen mukaan mutta en haluis häntä mukaan jos ne silloin tarkistaa alateitse. Se tuntuu musta oudolta. Mitä kokemuksia teillä on ollu tämän asian kanssa? Ovatko ne tädit ymmärtäväisiä näiden asioiden suhteen? Kauheeta kun joutuu stressaa tällasia asioita. It just makes me feel uncomfortable.
Bubble ja Blåbäret 16+4