Esikoista yrittämään-pinosta plussanneet keväällä ja kesällä 2011

jeenilläpä on ollut jännitystä! Onneksi vauva on kunnossa ja sait lääkkeet! Kyllä se niin taitaa olla että omaan oloonsa pitää vain luottaa, jos tuntuu kurjalta niin vaatia päästä näytille.

Sokerirasitus Täällä jyväskylässä se tehdään kaikille odottajille rv 26. Olen siis 22, normaalipainoinen ja suvussa ei ole diabetestä mutta silti joudun tonne. Jepa jee. Syömättömyys ei tee kovin hyvää oloa ja nyt raskaana ollessa on ollut pakko syödä heti aamulla kun herää, jos ehtii tulla kunnon nälkä niin alkaa oksettaa sitten kun mahaan laittaa jotain. Saa nähdä tuleeko sokerilitkut ylös.. Onhan se hyvä tutkia, jos semmoista olisikin niin saisi hoitoa mutta silti.. En tykkää

Namppis Meillä oli miehen nuorimman veljen rippijuhlat juhannuksen jälkeen sunnuntaina, luulin että voin käyttää kaapissa olevia vanhoja mekkojani, osa on trikoisia mutta sen pömppiksen kanssa kaikki olikin ihan karsean näköisiä tai eivät menneet päälle (joustamattomat). Paniikissa piti sitten jotain löytää päälle, kauppaan ei enää kerennyt. Laitoin sit valkoiset puuvillahousut (ylin nappi piti jättää auki) ja topin ja valkoisen neuleboleron. Ihan siistiltä sit onnistuin näyttään ja toppi peitti mukavasti avonaisen napin. Niin ne vaan lakkaa vaatteet sopimasta

Rakenneultra on taas päivän lähempänä, olo on kauhunsekaisen innostunut. Jännittää ja on ihana nähdä pikkuinen mutta silti vähän takaraivossa kummittelee se tosiasia että sitä niskaturvotusta oli ja vaikka kaksi muuta ultraa on näyttänyt hyviltä niin ei ole 100% etteikö sieltä jotain yllätyksiä löydy. Olen yrittänyt tsempata itseäni sillä että Pieni tuntuu mukavan jäntevältä potkuineen ja selvästi kasvaa koko ajan, ja tosiaan hyviä uutisia saatiin viimeksi. Olen yrittänyt myös keskittyä jännään saadaanko sukupuoli selville, mutta silti ajatus välillä harhailee..
Mieskin on tänään vielä töissä niin mulla on ihan liikaa aika ajatella täällä keskenäni.

Susimieli ja Pieni 19+6 (huomenna poksuu puoliväli!)

 

Jeeni: Huh. Onneksi ei ehtinyt käydä pahemmin.

Voi kun mä haluaisin olla jo pidemmällä tän raskauden kanssa. Teidän pidemmällä olevien juttuja on niin mukava lukea ja haaveilla, että joskus on sitten itsekin yhtä pitkällä. Mä en millään jaksaisi odottaa, koska nyt just ei tunnu yhtään siltä, että olis raskaana. Ei oo oireita (paitsi vessailu ja jano yöllä) eikä oo mahaa.

Mä muuten rohkaistuin ja tilasin netistä mamma-housut. Ajattelin, että jos käy niin huonosti, että loman jälkeen ei huosut meekkää kiinni niin mitäs laitat töihin jalkaan? Eivät ole vielä tulleet, mutta varmaan meidän reissun jälkeen odottavat postissa. Taidan muutenkin hyödyntään noita nettitilausmahdollisuuksia kun en oo mikään himoshoppaaja muutenkaan

Ensi tiistaina olisi sitten mulla eka neuvola. Ei onneks enää pitkä aika siihenkään. Mittaako ne kolesterolia siellä? Jos mittaa, niin vähän jännittää mitä tulee. Me ollaa syöty epäterveellisesti pidemmän aikaa (lue rasvaista ruokaa) ja mulla oli joskus 5 vuotta sitten korkea kolesteroli huonon ruokavalion takia, jonka sain vuodessa todella hyviin lukemiin kun vähän kiinnitin huomiota, mutta nyt voi tulla tuomio jälleen.

Line ja Nano 9+3

 

Pikavisiitti puolivälietapin kunniaksi! POKS!
Ja huomenna rakenneultra, uskomatonta olla jo täällä asti!

Susimieli ja Pieni 20+0

 

Susimieli, onnittelut puolivälistä! On kyllä joo uskomatonta kuinka nopeasti aika menee.

Line, mulla ei ainakaan mitattu kolesterolia.

Ei tässä muuta.

Leena ja Tättärää 13+4

 

Bubble, saattaa olla että et joudu sokerirasitukseen mut sekin on vähän terkkarista kiinni. Oon ollu Rauhankadulla työharjoittelussa ja mun mielestä siellä kaikki äitiysneuvolan terkkarit on aika ihania. Ja kaikki osaa ruotsia, se oli mun mielestä kiva vaikka itse suomenkielinen oonkin. Sen vaan huomas harjoittelun aikana miten iso merkitys sillä oli vanhemmille kun terkka puhuu omaa äidinkieltä ja sain hyvää harjotusta omalle kielipäälle. Mä kuulun itse G-backaan ja tykkään kyllä myös tästä omasta terkkaristani.

ON, eilen oltiin ystävien häissä ja oli kyllä ihanat! Vihkiminen oli järven rannalla upeassa maisemassa ja hääpaikka siinä vieressä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Siellä oli jopa grillattua STRUTSIA! Parasta oli se että morsian ja vissiin puol hänen sukuaan on absolutisteja niin alkoholittomia juomia oli todella hyvä valikoima. Valitettavan usein valikoima on se kokispullo...

Ihan vaan uteliaisuudesta, sapettaako teitä muita ikinä että joudutte kuskiksi vain siksi että on raskaana? Mua inhottaa kun se on joku oletusarvo et kun ei juo niin automaattisesti "haluaa" ajaa. Mua väsyttää tosi paljon nyt raskausaikana ja haluaisin monesti lähteä jo vähän aiemmin kotiin mut muut haluaa jäädä ja sit joutuu vielä väsyneenä ajamaan kun muut on juonu. Ei tääkään mun mielestä ihan oikein ole... Jos kuskiksi joutuu niin silloin muiden pitäisi kyllä mennä kuskin aikataulun mukaan. Vai olenko nyt ihan ääliö kun näin ajattelen?

 

Namppis: Minä olen tehnyt miehelle selväksi, että voin olla kuskina silloin kuin itse jaksan. Jos en jaksa, niin herra tulkoot perässä taksilla tai jollakin muulla kyydillä. Jos mua väsyttää (ja mitä tosiaan tekee) niin minähän en ala valvomaan vaan suuntaan nukkumaan. Sama pätisi muita kavereita, mutta eipä ole ollut tarvettakaan kuskailla ketään. Sinuna tekisin pelisäännöt selväksi kaikille, joko sun aikataulun mukaan tai sitten taksi palvelee

Me ollaan menossa kanssa häihin, mutta ollaan yötä kävelymatkan päässä mikä on erinomaista. Molemmat voi mennä nukkumaan just silloin kuin haluavat

Line ja Nano 9+4

 

Kuskina olemisesta: Mua ei erityisesti ärsytä. Osa kavereistakin on jo painottaneet miehilleen, että mua ei saa pitää itsestäänselvänä kuskina. Mut mä oon jo tottunut olemaan kuski, kun oon teen työtä, jossa on paljon viikonlopputöitä. Ja mun ajama kyyti lähtee just silloin kun minä haluan. Ketään en odota. Taitaa muutenkin alkaa meidän kaveripiirissä olla jo sen verran ikää, että usein on montakin vaihtoehtoa kuskiksi. Juominen on vähentynyt paljon muutamassa vuodessa.

Mulla on myös tapana mennä nukkumaan silloin kun mua väsyttää, vaikka meillä olisi vielä kavereita käymässä. Mä saan niin helposti unta, että mua ei pieni meteli häiritse. Eikä kukaan jaksa kuunnella mua väsyneenä ja kiukkuisena, saati sitten nälkäisenä.

 

Onnea kovasti kaikille uusille tulokkaille!! :heart:

Olin viettämässä etelän lomaa ja kaikki masussa tuntuu olevan kunnossa. Nyt taas takaisin kotona ja viikko lomaa jäljellä ennen kuin lähden uusiin töihin kahdeksi kuukaudeksi ennen mammalomaa. Aika menee lopulta tosi äkkiä, vaikka muistan kyllä miten se ensimmäiset 12 viikkoa suorastaan MATELI

Leeniliini 25+3.

 

Susimieli, asun myös jyväskylässä ja väittäisin nyt aika vahvasti, että täällä ei kaikille tehdä tuota sokerirasitusta jos ei ole syytä. Mulla on nyt menossa rv 29+4 ja oon normaalipainoinen eikä missään vaiheessa ole puhuttu siitä sokerirasituksesta.

Kuskina olemisesta olette puhuneet ja itse tykkään siitä hommasta. Olen tavallaan kova menemään ja ärsyttää ajoittain nyt se kun ei voi itse alkoholia nauttia. Yritän sitten saada miestä aina lähtemään mukaan, että pääsen ihmisten ilmoille ja toimin sitten ilomielin kuskina samalla kunhan vaan pääsee jonnekkin. Eilenkin olin kuskina ja meni aamuyön tunneille ennenkö oltiin kotona, vaikka hemoglobiini onkin nyt laskenut aika paljon ja tekisi mieli vain nukkua koko ajan niin ihmeen hyvin jaksoin eilen.

Sitten vähän omaa napailua, viikot hukkuu jonnekkin! Huh, enään kymmenen viikkoa jäljellä! :O Potkuja tulee jo hyvin vahvasti ja kaveri on kova liikkumaan, välillä tulee olo, että voisi olla rauhassakin tuolla. Perjantaina oli neuvola ja Hb oli 126 ja saan rueta syömään rautaa joka toinen päivä. Sf- 27,5cm ja tätiä huvitti kovasti kun sydänääniä yritettiin kuunnella kaveri luikki koko ajan niin hyvin karkuun, ettei meinattu saada niitä ollenkaan kuuluviin.

 

tsude onpas outoa! Mulle se sanoi ensitöikseen neuvolassa kun mentiin ekakertaa että sokerirasitukseen pitää muistaa itse varata aika. Mieskin oli mukana kuulemassa! Olen sua kuitenkin kymmenen viikkoa jäljessä, ehkä ne on sit ottaneet sen käytännön nyt vasta? En tiedä muuta syytä.
Kun tosiaan ikää mulla on 22, suvussa ei ole diabetestä ja olen hoikka.
Itse käyn keskustan, Tapionkadun neuvolassa, missäs sinä? Jos se jotenkin vaikuttaa. Pitääpä muistaa kysyä ensi neuvola käynnillä kun siellä varmaan tosta sokerirasituksesta on puhetta kun se silloin on lähempänä.

 

Voi kun olisikin nuo kuskireissut semmosia että jos ette tuu nyt niin tuutte taksilla tyyppisiä! Mutta nuokin pirskeet oli 130km päässä niin ei siinä kauhena helpolla tule sanottua että nyt mun kyydillä tai myöhemmin taksilla... Tai sit mä oon liian kiltti kun jään oottelemaan muita.

Kohta pitäs taas lähteä töihin, oon taas alkanu tekee vuorotyötä ja kyllä täytyy myöntää että vaikka lisät näyttää kivalta palkkakuitissa, mielummin sitä kuitenkin tekis 8-16 kun siihen jo ehti tottua. Plus että edellinen duuni oli huomattavasti kivempaa

-namppis ja tirppana 13+4
Ensi viikolla jo lääkärineuvola...

 

Heippa !

Te ootte ollu ahkeria kirjottajia, ja en oo ehtiny lukemaan =) kun me oltiin viikonloppu mökkeilemässä =)

Ultraan menijöille tsemppiä ja kaikkille muillekin jotka sitä tarvii =) Monihan on täällä jo aika pitkällä raskautta !

hmm...ei nyt ajatus pysy oikein kasassa, mutta sen verran omaa napaa, että tänään oli taas neuvola. Kaikki ok. Ja harjoitussupistuksia, napakoitakin sellaisia, tulee usein ja päivittäin. Mutta ei ne oo yleensä yhtään kivuliaita olleet, paitsi joskus yöllä vähän silleen puristaa ikävästi vatsaa.
Eipä tässä muuta kuin odottelua...Neuvolassa sanoi, että aika alhaallahan tuo vauva jo on. Mun puolesta hän voisi jo kohta alkaa haluta ulos meinaan että alkaa riittää näillä helteillä tää ison mahan kanssa pyöriminen...

Mukavaa viikkoa kaikille mammoille ! =)

Sassy ja Santeri 37+2

 

Meillä oli tänään se rakenneultra, kaikki mitä saattoi nähdä oli kuulemma normaalia ja kunnossa mikä on tietysti maailman paras uutinen!:heart: Tosi pitkään ja tarkkaan katsoi sydäntä.

Muuten olikin sitten kaikinpuolin nihkeä tunnelma koko ultran ajan, ensinnäkin oli puol tuntia myöhässä ja heti meidän käynnin alussa siinä kävi hoitaja huoneessa ja neuvotteli ultraajan kanssa jotain työjuttuja, hirveä kiire ja ruuhkaa kuulemma ja sen huomasi, aika liukuhihna-käynti oli, ultraaja ei paljon puhunut, oli selvästi pinna kireellä ja koko ajan oli sellainen olo että meidän pitää äkkiä mennä tieltä pois.
Kysyin lopuksi viitsiikö kurkata sukupuolta meille, vilautti lapsen lantionsuuntaan ultralla ja totesi ettei ala nyt katteleen kun on sellaisessa asennossa että pitäisi alkaa zoomaileen ja on niin kiire ettei ala nyt kattoon.

Oli eri ultraaja kuin viimeksi, ja aika pettymys. Ei mua se niinkään haittaa ettei saatu sukupuolta selville tai ettei saatu kuvia mukaan, vaan lähinnä se että tota oli itse niin odottanut niin olisi ollut kiva jos se ois voinut olla vähän lämpimämpi tilanne.

Koska mun kahdella veljellä on sydämessä vikaa (toinen kuoli vauvana sydänvikaan) ja se riskiseula silloin alussa hälytti niin ne haluaa vielä varmuuden vuoksi tsekata sydämen kolmen viikon päästä. Eli 15.8 päästään vielä yhdelle extraultraukselle. Se sopii, mukava saada varmuus ja jos olisi vähän kivempi reissu muutenkin. Ja jos silloin sen sukupuolen ehtis kattoo..

Tuli kyllä tuolla käynnillä mieleen että jos meillä olisi vaan kaksi utraa, nt ja toi niin olisi kyllä päässyt itku kun toi oli niin nihkee. Nyt olo on vähän pettynyt mutta pääasia että ipana on kunnossa.

Meillä kävi toinenkin vähän kurja juttu tänään.. Meille piti tulla anopin kaverilta pinnis, hoitopöytä, turvakaukalo ja sitteri. Näistä sitteri ja kaukalo oli sillä joltain tutulta lainassa ja tuttu sanoi ettei tarvi niitä ja ne voi myydä meille nimellistä korvausta vastaan. Tänään kävikin ilmi että kaukalon ja sitterin omistajan sisko saakin vauvan ja ne meneekin sinne ja sit tää anopin kaveri ei olekaan ihan varma luopuuko ne vielä pinniksestä kun niiden lapsi on joulukuussa reilun vuoden vanha. Eli saadaan varmasti vaan hoitopöytä.

Miksi pitää luvata jos sitten peruu? Mur! Mekin oltiin meidän aika tiukkaa budjettia sen mukaan mietitty että hyvä kun saadaan edulliset eikä olla säästetty erityisesti muuta kun vaunuihin.. Eli nyt pitääkin kaikki melki ostaa.
Toisaalta jees päästä itse valitseen mutta harmittaa tuollainen.
Anoppi lupasi sängyn maksaa mutta kaukalo ja sitteri hommataan itse. Ajetaan tässä jossain vaiheessa tonne Vaunulaan ja käydään kattoon kun siellä on sittereitä ja kestoja edullisia.

Turvakaukaloiden hintoja käytiin Lastentarvikkeessa tänään kattoon, ihan kohtuullisia ne oli ja mieskin innostui että pääsee lukemaan tuotevertailuja ja asentaan niiden kanssa.
Ja tuolta reissulta löytyi ihana pehmolelu, oli pakko ostaa se! Sellainen ihana norsu jolla oli niin paras kärsä! Sen sisällä on soittorasia ja norsua kopauttamalla alkaa semmoinen hyvä svengaava sävelmä Norsussa on koukku jolla sen voi ripustaa pinnikseen tai vaunuihin. Laitan kuvan niin näätte.


katso liitettä 13250

Eli pari vähän kurjaa juttua tänään mutta lopultakin, on silti niin ihanaa ja hienoa että meille tulee vauva, että sen rinnalla noi on aika pikkujuttuja! Ukkokin myhäili autossa kotimatkalla ja taputteli tyytyväisenä mun polvea :heart:

Susimieli ja Pieni 20+1

 

Susimieli: kiva, että kaikki oli kunnossa huonosta kokemuksesta huolimatta. Toki heillä saattaa olla kiire ja paljon töitä, mutta olis silti kiva jos yrittäisivät vähän tsempata.. erityisesti silloin kun tulee esikoisia odottavia. Itse kun on niin innoissaan uudestaan tulokkaasta ja sitten saa tympeän vastaanoton niin paha mielihan siinä väkisin tulee. Eikä taatusti nosta julkisen terveydenhuollon pisteitä omissa silmissäni.

Mä luulin, että aina saa kuvat mukaan ultrasta. Ajattelin, että johan lääkärikin niitä haluaa katsoa sitten jälkikäteen. Ja tämän käsityksen sain kun yksityisellä käytiin varhaisultrassa ja kuva nippu ja lausunto lähti mukaan.

Me otetaan lapselle vakuutus niin pian kuin on mahdollista jos vaan saadaan. Eipä tartte sitten terveyskeskukseen mennä joka vaivasta jonottamaan.

Line ja Nano 9+5
-Huomenna eka neuvola-

 

Heippa!

Ihana, et kaikki oli hyvin rakenneultrassa Susimieli. Onneksi teillä on vielä toinen ultra, koska muuten mäkin oisin kyllä ollut niin vihainen jos oisin saanut samanlaista kohtelua kun mitä te saitte. Toi oli ihana toi pehmoelefantti! Niin hassu, kun sillä on kierosilmät

Tänään kävin synnytyslääkärin luona ja siellä kuunneltiin sydänäänet. Oli kyllä ihana kuulla, kun sydän jumputti kovaa, syke oli 155.

Kävin viikonloppuna läpi vaatteitani, lähinnä housuja, jotka ei enää mene mun päälle. Nyt siis viikkoja kasassa 12+2 ja vatsa ei oo kyllä hirveästi kasvanut mutta kiloja on tullut pari ja varsinkin iltaisin tuntuu, et turvottaa tosi paljon. No, onneksi voi käyttää mekkoja, kun täällä on niin kuuma.

Täällä tehdään sokerirasitus kaikille ja pelkään jo nyt sitä. Mulla tulee niin huono olo aamulla jos en heti saa jotain syömistä. No, onneksi siihen on vielä aikaa. Lasken päiviä lauantaihin, jolloin lennän Suomeen. Aah, saan syödä ruisleipää ja uusia perunoita, nam!

t. Heddy 12+2

 

Susimieli, olipa kurja ultrareissu, mutta onneksi kaikki on Pienellä hyvin. Ja tosi outoa ettette saanut kuvia. Ärsyttää tollanen kiire. Sama mulla oli viime viikolla neuvolassa, kun mulla oli päivän viimeinen aika ja neuvolantäti vaan odotti pääsevänsä kotiin.
Meillä on kanssa miehen suvussa sydämen kanssa ongelmia. Täytyis vaan ensin patistaa toi mies tutkimuksiiin, niin tietäis kuinka tarkkaan pitää vauvan sydäntä tiirailla. Neuvolassa eivät osanneet paljon enempää asiaan sanoa vielä kun miestä ei oo tutkittu.
Meille on myös luvattu paljon tavaroita, joten ei tartteis ite ostaa paljon mitään enää. Äiti lupasi meille heiltä pinnasängyn, mutta nyt rupes miettimään, että ehkä pitääkin sen vielä, niin on sitten nukkumapaikka kun lastenlapset tulee yökylään. No lupas sentään sitten ostaa meille ihan uuden. Turvakaukalonkin lupasi maksaa, kun ei ehtinyt vaunuihin osallistua, kun mä niin nopeasti ne itse hommasin.

Line, hyvä kun muistutit taas vakuutuksesta. Täytyis varata aika, että pääsis vähän tarkemmin tutustumaan asiaan.

Muoks. Mulle voi päivittää vuoden lisää ikää. Tuli 26v. täyteen tossa pari viikkoa sitten.

Leena ja Tättärää 13+5

 

Susimieli, ihanaa kun kaikki oli hyvin pienellä vaikkei ultraaja ollutkaan ihan priimaa

Me saatiin mun veljeltä pinnasänky ja turvakaukalo eli oikeastaan kaikki mitä heillä on jäljellä. Nuorimmainen täyttää heillä joulukuussa 2v ja ovat aika paljon antaneet/myyneet jos tavaroita pois kun eivät osanneet arvata meidän lisääntyvän . Sain sieltä myös omia vauvavaatteitani, jotka on nyt kiertäneet veljen tytöillä ja toivon mukaan nyt meidän pikkuisella :heart: . Vielä ei sukupuolesta tosin ole tietoa mutta jotenkin tyttöolo on edelleen. Joskin oma äitini on ihan varma pojasta Hassua.... No saa nähdä.

Mulle puoliks lupailtiin tänään vakituista virkaa tuolla nykyisessä työpaikassa jos haluaisin siellä jatkaa... Alustavasti ainakin jotain jatkoa esim. vuoden loppuun tai sit jos se avoin virka tulee hakuun niin mulla olis hyvät mahkut siihen. Ja pomo tietää raskaudesta. En vain ole ihan varma mitä haluan... Tuolla on kyl ihanat työkaverit ja silleen hyvä olla + vuorotyöstä saa enemmän tuloja, mut toisaalta koin edellisen duunin jotenkin mielekkäämmäksi eikä esim. määräaikainen työsuhde ole sielläkään poissuljettu vaihtoehto. Siellä eivät vain tiedä vielä saavatko palkata syksyllä vai ei. Ja ihania työkavereita sielläkin oli. Kun en haluaisi mennä lupaamaan mitään pysyvää vielä tonne nykyiseen kun haluaisin pitää portin auki edelliseen... Mitä te tekisitte?

 

Susimieli meille kävi melkein samalla tavalla rakenneultrassa! Ultraaja oli lääkäri. Ensinnäkin tunti siellä odotettiin ennenkö päästiin ultrattavaksi, sitten lääkäri oli hyvin vähä puheinen ja olisi ollut kiva kuulla ja nähdä vähän, että mitä sillä vaavilla on ja missä. Ehkä vartin lääkäri ultras ihan hiljaa eikä puhunut mitään, sitten lopuksi kuvasta sanoi, että ei ala kunnon kuvaa metsästämään, koska ajat ovat niin pahasti myöhässä. Saatiin sitten sellainen surkea kuva missä ei näy muuta kuin selkäranka. Arvaa suututtiko? Eihän se meidän vika ole, että ajat ovat myöhässä. Ja tosiaan tiesi, että esikoinen on tulossa kun heti alkuun kysyi, että esikoinenko on tulossa. Melkein itku tuli kun pois lähdettiin ja olin tosi vihainen! Muita ultria ei tähän tietoon ole tulossa.
Onneksi neuvolassa on ultra ja seuraavalla kerralla päästiin neukkutädin kanssa kurkkaamaan pientä vähän paremmin ja ajatuksen kanssa, saatiin parempi kuvakin!
Ja tosiaan, kuokkalassa käydään neukussa eikä tosiaan missään vaiheessa ole kukaan puhunut tuosta sokerirasituksesta mitään. :O

Huomenna poksuu viikot, huh mihin tämä aika häviää?! Enään kymmenen viikkoa jäljellä! :O
Mieheke kuuli eilen illalla ekaa kertaa vaavin sykkeen mahan päältä ihan paljaalla korvalla! :heart:

tsude ja kaveri 29+6

 

tsude Lienee siis toi kurjan kiireinen rakenneultra olevan joku sääntö täällä.. Höh.
Harmillista että ne eivät saa annettua asiakkaalle kiireetöntä ja mukavaa kokemusta, kun moni odottaja pitää noita ultria aika tärkeinä.

Tänään ohjelmassa kirpparin kiertelyä, meen Fida lähetystorille penkoon, siellä oli aika halpoja ja hyviä vaatteita ja tavaroita. Lahjoitan samalla kassillisen omia pitämättömäksi jääneitä vaatteita sinne, eipä tarvi lähtee erikseen metsästään mitään UFF laatikkoa.

Lähdetään viikonlopuksi Tampereelle ja anoppi on onnellisena viemässä meitä Lastentarvikkeeseen aikomuksenaan päästä shoppaileen meille vaikka ja mitä. Se on ihan into piukeena kun sai nyt luvan alkaa osteleen ja se on jo tilannut muumikangasta Finlaysonilta ja aikoo niistä ommella pussilakanaa ja sellaista. Eilenkin se soitteli mulle pariin otteeseen ja kyseli väritoiveita ja kertoi mitä kaikkea ostettavaa on löytänyt :O
Uskomaton tyyppi. Ihanaa kun se on noin innoissaan, ja sillä on oikeesti aika samanlainen maku kuin mulla noissa hankinnoissaan, niin ei haittaa jos se haluaa sponsoroida, tuleepahan meille varmaan sellaistakin tavaraa jota ei itse raskittaisi ostaa.

Mun oma äiti ei oo kai mitään vauvantavaraa hommaillut, mutta se taas on kunnostautunut ostamaan mulle mammavaatteita, yhdet farkut se oli ostanut ja nyt sillä on joku hame odottamassa. Eiköhän sekin jotain vaatetta osta viimeistään kun tämä syntyy, se on kuitenkin ostointoista anoppia maltillisempi tossa touhussa. Jotain lastenkirjoja se on pari kerrennyt ostaan "Mummilaan" jemmaan ja samoin ne oli ostaneet jonkun pienen jakkaran sinne ipanalle.. Isovanhemmus saa näköjään ihmisen ihan sekaisin..
Ei itse ehdi edes miettiä mitä tarvitsee kun tulevat isovanhemmat on kerinnyt jo ostaa.
Turvakaukalo, amme ja sitteri me valitaan itse, samoin joku ihana pikkupieni toppahaalari.

Isovanhemmista puheen ollen, meillä noi tulevat isovanhemmat saivat siis mun raskaudesta tietää silloin rv 8, ja siitä asti ne on pähkäilleet tulevia "arvonimiään" ja huoli oli suuri ettei tuu sit kahta samannimistä isovanhempaa, ja nyt ne sai vihdoin päätettyä, mun vanhemmista tulee Mummi ja Ukki ja miehen vanhemmista Mamma ja Pappa.

Ihan jees fiilikset nyt vaikka maanantaina ottikin päähän koko surkeiden sattumusten sarja, nyt on ihan jees olo, ja on kiva päästä vihdoin osteleen enemmänkin vauvalle kaikkee. Haluan suht ajoissa kamat kasaan niin saa sit keskittyä niiden pesuun ja puunaamiseen loppuraskauden aikana.

Tulipas pitkä jaaritus..

Namppikselle meinasi unohtua sanoa kun kyselit työjuttuja, niin sinuna ottaisin vakipaikan jos olisi tarjolla, koskaan ei tiedä mikä työtilanne on sit äippäloman jälkeen ja itse kokisin turvalliseksi tietää että työpaikka on odottamassa. Nimimerkillä sijaisuuksien tekijä jolle seuraava työpäivä on aina epävarma..

Susimieli ja Pieni 20+3

 

Moi taas! Luen kyllä juttujanne päivittäin mutta aina en kerkee kirjoitella. Harmittaa kun monilla teillä on se ultraus olla huono kokemus. Pelkään itse että miten minua sitten kohdellaan. Kun olen näitä juttuja lueskellu on taas heränny kysymyksiä Montako ultrauskertoja raskauden aikana kertyy? Eikö aina ole mahdollista ultraan? Mikä se rakenneultra verrattuna "normaaliin" on?
Sit mulle on tullut ajatuksia että minulla olisi tuulimunaraskaus pelkään aina pahinta ja kun vielä ei ole mitään vuotoja tullut on mun ajatukset sitten siirtyny tähän. Onko kellään tietoa ns. tuulimunaraskaudesta? Onko se kuinka tavallista?

Namppis: Minä ottaisin myös sen vakipaikan, ajattelen samoin kuin Susimieli

Omaa napaa.. Tänään eletään 6+4 alavatsassa nippailua ja vihlaisua aina välillä ja alaselässä hieman särkyä silloin tällöin. Tämähän kuuluu asiaan, eikö? Tänään on myös eka kerta kun oksensin Periaatteessa se on hymyasia koska se auttaa mua ymmärtämään että todella olen raskaana mutta minulle oksentaminen on todella vaikea asia.
Maanantaina kävin työterveyshuollossa hakemassa saikkua kun ei vaan kiinnosta työt tällä hetkellä. Eilen iski sitten kurkkukipu ja tänään sain mennä uudestaan lääkärin puheille, loppuviikko sairaslomaa. Ostin sitten kotimatkalla niitä raskausvitamiineja, toivon että kun kroppa saa niitä tarvittavia vitamiineja pysyisin sitten paremmin terveenä. Ruoka-allergioiden takia en saa kaikkia vitamiineja nimittäin.

Mitäs teille muille kuuluu?

 

Susimieli Ja Tsude: Harmittaa varmasti jos on tuollainen hätäinen ultra, ja ei edes kuvia saa. Ultraa kuitenkin on odottanut ja sitten saakin tuollasta palvelua, ei kyl kiva
Omat ultrakokemukset on olleet kyllä hyviä, on sattunut mukavat kätilöt ja lääkäri ja ei oo ollu kiire mihinkään. Niinhän sen pitäisi kaikilla olla.

Namppis: Minä ottaisin vakipaikan

Bubble89: Ultria on kaksi, jos raskaus etenee normaalisti. Tai täällä ainakin kunta tarjoo kaksi ultraa, np-ultran ja rakenneultran. Jossakin neuvoloissahan on ultralaite, mutta täällä ei, joten ultrat on äitipolilla.
Tuulimunaraskaudesta en osaa oikein sanoa mitään...
Mutta luota vain, että hyvin siellä asiat on toki sitä itsekin alkuun mietti, että jos jokin meneekin pieleen jne... mutta tuollaiset tuntemukset on aika yleisiä. Tsemppiä sulle, eiköhän kaikki ole hyvin

(.) HUH, mikä karsea helle. Alan olla väsynyt jo näihin helteisiin !!! :kieh: ( toki kesällä SAA olla lämmin, mutta jotain rajaa sentään, huoh... ). Oloon ei muuta kun että harjoitussuppareita enemmän ja vähemmän. Välillä silleen myös puristelee alavatsaa. Ja valkovuoto on lisääntynyt ( hyi ). =) Ei muuta kun odotellaan.....

Sassy ja Santeri 37+4

 

Ultrasta vielä: Mä varmaan alkaisin itkeä, jos mua kohdeltais noin. Ja itkisin siihen asti, että saan haluamani.

Namppis, mä ottaisin sen vakipaikan. Eihän sinne ole pakko sitten mennä äippäloman jälkeen, jos ei tahdo. Taitaa vaan olla niin, että pieni lapsi ei nosta arvoa työhaastatteluissa. Niin olishan se hyvä turva tuo työpaikka. Tosi hienoa kyllä työnantajalta tarjota duunia raskaana olevalle.

Bubble, suurella todennäköisyydellä sulla on kaikki hyvin. Toki voit käydä yksityisellä ultrassa jo nyt, jos haluat varmistaa asian. Perhesuunnittelun kotisivut Tossa linkissä on tietoa tuulimunasta. Tosin tollaisten lukeminen ja miettiminen ei tee henkisesti kovin hyvää. Raskaus on muutenkin niin epäilyttävää aikaa.

ON: En oo oksentanut kahteen viikkoon!

Leena ja Tättärää 14+0 *poks*

 

Kiitos neuvoista kaikille! :flower: Jään jännityksellä odottamaan että tuleeko paikka hakuun vai pelkkä määräaikainen jatkopätkä

Bubble, neuvolasta antavat sulle hyvät esitteet sitten noista ultrista ja mitä niihin kuuluu. Milloin sulla on eka aika?

Tulin tossa tunti sitten kotiin sairaalasta, ystäväpariskunnan pikkumies näki eilen päivänvalon ja kyllä oli NIIN SÖPÖ että! :heart: Pitelin pikkasta sylissä ja oli niin rauhallinen tapaus. Äiti voi hyvin ja isä oli onnellinen kuin mikä. Syksyllä on vielä toisen ystäväparin laskettu aika niin pääsee vielä sitä pientä pyörittelemään ennen kuin sitten tammikuussa meidän tirppana tulee :heart: Lisäks facesta vakoilin että yks vanha luokkakaveri on synnyttänyt ilmeisesti eilen tai tänään. Hyvä niin, koska hän valitti jatkuvasti facessa miten ahdistaa ja painaa ja sais jo syntyä. Ja tämä valitus alkoi jossain viikolla 25 ! :O Ehkäpä hän pääsee nyt valittamaan tissiongelmista ja väsymyksestä sitten...

-namppis 13+6 (huomenna poksuillaan jälleen, aika menee tosi nopeasti nyt kun on 12vkoa täynnä)

 

Löysin kirpparilta yhteishintaan 5€ ihanan kelta-oranssi raidallisen bodyn, oisko 70cm, sit sukkahousut 70+ cm ja yöhaalarin ihanilla eläinkuvilla 74cm ja paras löytö : Hurmaavat kokouikkarit kokoa 70cm, olivat niin ihanat että oli pakko ostaa. Mies jo höpisi jotain vauvauinnista.. En olisi siitä uskonut!

Vauvan uikkari, uudenveroinen, hintaa oli 2€

katso liitettä 13270


Prismasta ostettiin tänään myös kylpyamme vauvalle, tiedän että ollaan ajoissa, mutta jotenkin olen haaveillut ammeen ostosta heti alusta asti. Kätevä esine säilyttää näin about 19 viikkoa

Susimieli ja Pieni 20+3:heart:

 

tyttö syntyi rv 41+4 25.7 klo 17.30 mitoin 3512g ja 50cm Niin se vaan heitti kilolla se painoarvio (4,5kg piti vielä tuona aamulla olla ja kaikkien mielestä käsikopelollakin yli 4kg). Synnytys meni nopeasti ja mamma oli heti loistokunnossa vaikka vähän taistelujälkiä tuli

NiQ & Pena 2,5vrk