Esikoista yrittämään 2012!

  • Viestiketjun aloittaja Sennay
  • Ensimmäinen viesti
Hei vaan ja tervetuloa uudet kuumeilijat :) Mulla 9 pilleriä jäljellä liuskassa, sitten annan olla ;) Voisin kuitenkin vielä olla tässä porukassa, enkä siirtyä "2011 yrittäjiin" kun kuitenkin luulen todellisen yrityksen alkavan alkuvuodesta. Omat työkuviot kun sais selville, että ois tammikuusta eteenpäin mieleistä hommaa.

En ole kovin tietoinen tuosta foolihaposta, mutta voiko sitä sitten saada liikaa ja onko siitä haittaa? Syön kuitenkin melko paljon hedelmiä ja kokojyvätuotteita. Mutta tuskin kuitenkaan liikaa ;) Pitänee käydä apteekissa tässä vapaapäivän kunniaksi. Enpä ois tuotakaan asiaa tiennyt ilman tätä palstaa :D

Olen siis vapaalla nyt ja tästä ois suunta kaupungille.. Mies vitsaili, että kun hän tulee töistä kotiin niin täällä on kasa vauvan vaatteita odottamassa :D En kuitenkaan kehtaisi ostaa niitä etukäteen ennen raskautumista, koska nousen hetkissä pilvilinnoihin ja sitten jos kaikki ei käy niinkuin suunnittelen niin romahdus tulee kovaa ja korkealta. Mut jos vähän kävis hiplaamassa jotain nuttuja edes... :rolleyes: Ja jotta kuume ei kovenisi, sain tietooni että pihapiiriimme syntyy pikkuinen maaliskuussa! Awws. Ystävän luona piipahdan myös, ja voihan olla etten pysty pitämään suutani supussa, vaikka siihen suuntaan on sovittu miehen kanssa.

Meillä ei ole häitä vielä suunniteltukaan! Kihloissa ollaan oltu rapiat 5v, tottakai on aikomus mennä naimisiinkin mutta ajankohtaa ei ole päätetty. Välillä on ollut voimakastakin hääkuumeilua, mutta vauvakuume menee ohi ja kirkkaasti! (Toivottavasti ensi vuonna tulee ihanat äitiyspakkaukset!)
 
nallukkan:Mullakin jäljellä enää 3 pilleriä =) Toivottavasti alkaa luomumenkat sujumaan!

Noista foolihapoista ja vitamiineista vielä: en oo ite vielä päättänyt alanko niitä nyt syömään vai en, mutta konsultoin puolituttua, joka on lääkäri ja ei hän ainakaan pitänyt mitenkään välttämättömyytenä niitä vitamiineja. Hän ei kuitenkaan muistanut tarkkaan suosituksia esim. foolihapon aloittamisesta. Varmaan nyt aluksi lähden kuitenkin ilman vitamiini- ja foolihappovalmisteita ja jos tärppää, niin sitten aloittaa sen foolihapon. Sen tämä lääkäri myös sanoi, että jos syö monipuolisesti, niin pitäisi kyllä saada riittävästi kaikkia tarvittavia aineita ravinnosta =)

Voi että kun pääsis jo hommiin..Käyn täällä kyllä varmaan jatkossakin päivittäin lueskelemassa niinkuin oon tähänkin asti tehny =) Tää on ihan hullua miten tähän keskustelupalstaan jää koukkuun! No, ei kait siitä haittaakaan oo ;)
 
kiva cembalo kun tulee lisää uusia:)

Apina25 tähän todellakin jää koukkuun, ihan hullua! Mutta mukavapa tätä on seurailla!

nallukkan löytykö kaupungilta mitää ihanaa ja söpöä? Tulee kyllä aina käytyä vauvaosaston kautta...Mää kävin tänää kummipoikaa 3kk katsomassa ja voih....

Me ollaan oltu nelisen vuotta kihloissa ja nyt ens vuoden alussa sitten häähumua luvassa... saa nyt nähä miten tuon alotuksen kanssa käy, silllä haluaisin sitä lykätä, että jos sattuisikin niin hyvä tuuri käymään, että nopeaa lykästäisi, niin mukava sitten häissä oksentaa jo sattuu tulemaan pahoinvoitia.. nää on hankalia, ku ei kannattas liikaakaan miettiä, mutta ku on tämmönen pohtija, niin minkäs teet:D
 
stream tammikuussako teidän häät on? Paljon onnea niiden johdosta :)<3 On varmaan helpottavaa, kun on muutakin suurta mietittävää, kuin pelkkä vauva. Itsellä on jo ongelmana kun yritän keksiä muuta puuhaa ja ajateltavaa mutta jotenkin se vauvakuume on ottanut täysin vallan, keskittyminen herpaantuu jatkuvasti vauvahaaveisiin..
 
Miten on mahdollista, että vaikka välillä päivät ihan vilisee silmissä, niin vauvahaave ei tunnu etenevän yhtään! Koko ajan tuntuu, että pillereitä on miljoona jäljellä, ja tammikuuhun tuhat vuotta. Mulla on ongelmana se, että kun jotain päätän, niin sen pitäisi sitten tapahtua HETI eikä 15. päivä... En malta odotella yhtään. Siispä toivotankin onnea teille, joilla yrittäminen alkaa jo nyt :)
 
minä nyt jauhan tästä foolihaposta vielä.kyllä mä lämpimästi sen aloittamisen suosittelen siinä vaiheessa kun suunnittelee raskautta.sitten kun on jo raskaana niin ei voi enää ehkäistä vauvan epämuodostumia.en nyt tarkoita ettei niitä sitten ollenkaan tulisi jos foolihapon aloittaa tai että niitä tulee jos ei aloita.mutta se vaikuttaa myös sperman laatuun miehillä, vinkki jos haluaa raskautua ;) raskaana ollessa foolihappoa pitäisi saada vielä normaalia enemmän.

tässä vielä linkki jos jotakin kiinnostaa;

Foolihappo ja raskaus

mulla on muuten sama homma,jos jotain keksin niin haluaisin kaikkehetimullenyt.harmi vaan kun se ei läheskään aina onnistu :D
 
Viimeksi muokattu:
Sennay
Tervetuloa cembalo mukaan ketjuun! Päivitän sun tiedot tuonne ekalle sivulle. :)

Minulla kans tuo vika, että "hetikaikkimullenyt". Mies jo välillä hermostuu, kun aina vaan "häät häät häät, vauva vauva vauva.." Kuume kun ei hellitä, niin minkäs teet... Nyt taas tuntuu, että häät ensin, mutta en halua jättää tätä ketjua. :) Äskenkin iloitsin kovasti, kun huomasin, että on tullut uusia ketjuun mukaan. :) Toukokuuta odotellessa... :)
 
bambi90 kiitos! häät on ihan tammikuun lopulla:) Onhan niissä meittimistä niissäkin, kauheesti vaihtelee, että välillä no vauvahaaveilu jaksoja ja välillä taas mietin häitä, ihan hyvää vaihtelua:D Nyt aloitan vielä uudessa työssä, ni jo on taas uutta miettimistä.. tuntuu välillä että ei pääse näistä vauvahaaveista mitenkään eroon, ni voin vaan kuvitella tilanteesi..

mitäs kaikkea te olette jo vauvajutuista miettineet etukäteen/haaveilleet? Mää kävin kummipoikaa katsomassa ni kaikkea juteltiin kestovaipoista synnytykseen....ite oon noita kaikkia tarvikkeita ihastellu ja miettiny...ja ajattelin tuon vauva-lehden tilata, vaikutti hyvältä!
 
Olen miettinyt melkein kaiken "valmiiksi", onneksi tiedän että mikään ei kuitenkaan tule menemään suunnitellusti:D Pinnasängyn paikka on suunniteltu, hoitopöytäjärjestelyt mietitty, vaunuja olen vertaillut, olen tehnyt myös vähän ostoslistaa niin vauvaa, kuin isyyspakkaustakin varten, ettei vain mikään sitten unohdu :D ainiin ja nimivaihtoehtoja on, sekä kummit on päätetty.. kuulostan jo sekopäiseltä...
 
En minäkään ole erityisemmin kenelekkään tästä puhunu miehen lisäksi, muutako ihan yhdelle kaverille... mutta he saavatkin sitten ison osan tästä kuumeesta:D määki yks päivä noita vaunuja koitin katella, mutta niitä vaihtoehtoja on ihan mahottomia määriä... miten niistä voi osata ikinä valita sopivat? Ja mikäpä sen mukavampaa kuin suunnitella, siihen sitä aikaa saa menemäänki ;)
 
Ei niitä vauvajuttuja ihan kauheasti viitsi muille vielä höpötellä. Aika helppoa on kyllä jutella sellaisille kavereille, jotka on itse raskaana tai on pieni lapsi, kun aihe on heitä sillä tavalla lähellä. Saa hyviä vinkkejäkin siinä samalla :)

Tällä viikolla on ollut töissä aika raskasta, niin en ole jaksanut kotona tästä asiasta hehkuttaa. Mutta vaikka olisi kuinka mieli maassa niin pakko on joka päivä käydä tsekkaamassa tän palstan kuulumiset :D

Toi vaunujuttu on kyllä paha, täytyis päästä kaikkia kokeilemaan että tietäisi mikä malli sopii itselle :) Tarttisin sellaiset kunnon hyökkäysvaunut, joilla pääsisi edes jotenkuten rämpimään maastossa kuin maastossa.

Oon muuten huomaamattani aloittanut foolihappojen syömisenkin jo. Mulla on sellaisia monivitamiiniporetabletteja, ja aamulla tutkailin vähän tarkemmin niin haa, sisältää myös foolihappoja...
 
Oon elänyt vähän hiljaiseloa viime päivinä kun ollut työkiireitä ja nyt pari päivää ollut koulutuksessa toisella paikkakunnalla. Mutta nyt oon back, ehompana kuin koskaan :D

Tuolla oli mainintaa isäkuukaudesta ym. Me ollaan mietitty ihan vakavissamme sellasta ratkaisua, että mun äitiysloman jälkeen mies jäisi kotiin hoitamaan vauvaa ja mä menisin töihin jo aika aikasessa vaiheessa. Nyt tuntuu siltä että en ehkä jaksa olla kotona kauhean pitkään, ainakaan montaa vuotta (ja joo, olen varautunut siihen että sitten kun se oma lapsi siinä sylissä on niin sitä saattaa mieli muuttua oikein sujuvasti). Tuohon tilanteeseen vaikuttaa myös se, että mies (joka toivottavasti on siihen mennessä saanut opiskelut päätökseen), on freelance-muusikko ja työ on epäsäännöllistä, ja silloinkin hyvin ilta/viikonloppupainotteista. Mun, toivottavasti siinä vaiheessa saamani, päivätyö sopisi hyvin siihen kokonaisuuteen. Ja jonkunhan on tuotava leipä pöytään :). Vaikkakin mies on sanonut että tarvittaessa menee vaikka jonnekin varastohommiin.

Moni mainitsi myös ajatelleensa kestoilua. Me ollaan ajateltu että pyritään ainakin mahdollisimman paljon kestoilemaan. Mietinkin että kuinka aikaisin voi alkaa niitä kuoria ja imuja tekemään... että olenko ihan hurupää jos jo nyt niitä villapöksyjä alan kutomaan :LOL:
 
tää on niiiin tuskaa kun tuntuu että aika menee niin hitaasti!vasta vuoden päästä vois ruveta yrittämään,sekään ei ole vielä niin varmaa silloinkaan.haluaisin ensin sen talon ostaa ennen ku ruvettais lasta yrittämään.saakohan lainaa miten helposti jos toisella on vain vakituinen työpaikka?itselläni tulee olemaan sellainen työ että työttämänä ei kyllä tarvitse olla mutta voi olla että vakituista työpaikkaa joutuu pari vuotta odottamaan,etenkin jos rupeen äitiyslomille jäämään melkein heti :D
 
Na-nu!
Me ollaan käyty lainaneuvotteluja muutaman pankin kanssa ja 180 000€ tuntuu olevan sellainen melko lailla maksimisumma joka näillä tuloilla saataisiin.

Mulla siis vuositulot n. 30 000€ ja miehellä ehkä yhteensä 10 000€. Eli ei mitään hirmu suurituloisia olla. Laskettu kuukausilyhennyt olisi tuohon 180 000 euron lainaan 800-900€. Riippuu hirveän paljon siitä mitä muita menoja on. Esim auto tai vanhoja velkoja (tosin mun monen tonni opintolaina ei ainakaan haitannut pankkeja)

Nyt ollaan säästetty jonkin verran viime kuukausina ja säästetään vähintään sen oletettavan tulevan lainan kuukausilyhennyksen verran, jotta nähdään pystyttäiskö oikeesti sellaista summaa lyhentämään. Samalla kertyy pesämunaa sille ajalle kun olen äitiyslomalla ja tulot on pienemmät. Siitä voi sitten ottaa sen verran että tulotaso pysyis suht samana kuin nyt.

Jos vaan mahdollista niin olen ajatellut äitiyslomalla, ja varsinkin hoitovapaalla tehdä keikkatöitä (äitiyslomallahan saa sunnuntaisin tehdä töitä ilman että se vaikuttaa äitiyspäivärahaan). Sosiaali- ja terveysalalla onneksi on noita keikkatöitä tarjolla myös sunnuntaille :D
 
Niin ja siis mulla on vakituinen työ, mies tekee niitä muusikon hommia. Hänen vuositulonsa arvioitiin aika karkeasti ja molempien tulot pistettiin vähän alakanttiin tarkoituksella, että on sitten pelivaraa.

Ja siis noi pankkien lainalaskurit ei ainakaan tässä meidän tapauksessa oikein pitäneet paikkaansa. Niiden laskurien mukaan oltaisiin saatu maksimissaan n. 150000€. Mutta pankin lainaneuvotteluissa se todettiinkin olevan sen 30 000 korkeampi summa.

Käykää ihmeessä juttelemassa pankissa lainajutuista. Ei se neuvottelu vielä sido mitenkään lainan ottamiseen.


Mulla ainakin ihan hirveä asuntokuume vauvakuumeen lisäksi :LOL:
Haluaisin oman asunnon meille ehdottomasti ennen kuin vauva tulee.
 
Piikikäs, kiva kuulla että joku on samassa tilanteessa tavallaan,minäkin haluaisin sen oman asunnon ennen vauvaa!ja nimenomaan omakotitalon.itse olen kans hoitaja joten keikkaa olisi varmasti äitiysloman aikanakin tarjolla.tuo summa olisi meille varmasti ihan passeli,180000€ ja sen summan olen saanut noilla pankkien lainalaskureilla.sitä haluaisi saada nyt jo vastaukset moniin kysymyksiin vaikka ei ajankohtaista vielä ole :D mutta oon aina ollut tälläinen hätähousu!ainut kysymys olisi tosiaan varmasti se että mulla ei olis vuoden päästä vielä sitä vakituista työpaikkaa mutta miehellä kyllä on..
 
Kiitokset kaikille tervetulotoivotuksista ja Sennaylle myös lisäämisestäni listaan :)

Täällä myös podetaan vauvakuumeen lisäksi asuntokuumetta. Tänäänkin käytiin kävelyllä katselemassa myynnissä olevia ja meille sopivia taloja :) Lainaa ei olla vielä haettu, kun minä vasta nyt ensi kuussa valmistun. Nyt alkaa kyllä olla jo sellainen tilanne, että voisi pankeissa käydä juttelemassa. Meillä ei kyllä kummallakaan ole vakituista työtä, mutta ollaan sellaisella alalla, jolla töitä riittää aina. Ja saahan sitä kyselemässä käydä :) Meidän on ollutkin tarkoitus pitää laina sen verran pienenä, että pystytään säästämään esim. matkusteluun :)

Minä en ole vauvakuumeesta miehen lisäksi juuri kenellekään puhunut, mutta onhan se jotenkin ilmi tullut melko monille, ainakin muutamille kavereille, sukulaisille ja jopa parille työkaverille :)
 
Täällä myös sama tilanne, että olis niin mahtava saada oma koti ennen vauvaa, mutta sen näkkee sitten milloin mieluinen löytyy.. ei olla vielä oikein suunniteltu että olisko se rivitalo tai omakotitalo, kumpaakin vuorotellen palloteltu vaihtoehtoina...Me ollaan sitä ensiasuntosäästöä tehty jo pankin kanssa, eli senkin suhteen alkais olla kohta oikea aika. Meillä miehellä on jo vakkarityö, ite just työelämään siirtymässä, mutta töitä varmasti löytyy, siitä ei ole ongelmaa:) Mutta en tiiä millon olisin valmis ite palaamaan töihin, varmasti haluaisin olla kotona pitkäänkin.. mutta niinkö joku tuolla yllä sanoki, että mieli voi muuttua vielä ja moneen kertaan..
 
Me säästettiin vuosikausia omaa taloa varten ja sen johdosta onnistuttiin saamaan unelmiemme koti. Lainaa toki silti jouduttiin ottamaan, mutta sen kanssa ei onneksi tullut ongelmia vaikka ollaan ihan tavallisia duunareita. Tuo säästäminen oli senkin takia hyvä veto, että ei tarvinnut sitten enää erikseen takaajia, talo riitti vakuudeksi.

Tällä hetkellä tuntuu, että mulla ei ole sitten mikään kiire takaisin töihin. Voisi vaikka samaan syssyyn yrittää toista lasta saada, 1-2 vuoden ikäerolla. Joskus tuumailin, että olisi tosi mukava olla lapsen kanssa kotona siihen asti kunnes täyttää 3 vuotta, mutta sen nyt näkee sitten. Miehellä ei pää kestäisi kotona olemista (lomiakin on ollut tosi huono pitämään) ja kun hän tienaa paremmin niin saa mun puolestani olla se työssäkäyvä vanhempi. Vapaata pitänee heti alussa ainakin viikon, ja sitten siellä sun täällä, työkiireiden mukaan. Mutta nää nyt on näitä alustavia suunnitelmia vasta :) Mulla onneksi asuu vanhempani sekä yksi siskoni perheineen aika lähellä, niin on seuraa ja apujoukkoja ettei jää ihan yksin. Oon harkinnut myös sellaista, että sitten jossain vaiheessa aloittais jonkun vauvajumpan/vauvauinnin tai vastaavan, missä tutustuisi lähialueen muihin äiteihin ja lapsiin. Meillä kun ei ole puistoa ihan lähellä, missä voisi tavata.

Kaikkea sitä jo miettii :D
 
Täällä arvotaan vieläkin ajankohtaa. Jotenkin oon hetkittäin ihan sitä mieltä että heitän pillerit hittoon saman tien ja toisinaan pelottaa kauheesti. Viikonloppuna kattelin pariakin vanhempaa lapsetonta pariskuntaa ja mietin että meille ei ainakaan käy noin. Tosi ruma ajatus kyllä... Enkä mä edes tiedä niistä pariskunnista että onko se oma valinta olla hankkimatta niitä lapsia vai ei. Eikä niistä toiselle ainakaan liian myöhästä iän puolesta ole.

Mä en oo etukäteen miettiny noista tarvikkeista muuta kun sitä, että millä hitolla rattaat saa tänne kämppään kun en oo varma että mahtuisko hissiin. :D Hoitopöysän paikka tosin on selvillä ja sängynkin pienellä sumplimisella... Eli oonkin tainnut miettiä asiaa. :D Mies sanoo että sitä alkaa jännittää sitä enemmän, mitä ajankohtasemmaks asia tulee. Saa nähdä, 10 pilleriä jäljellä tästä laatasta...
 
Eipä muuten tullu mieleen toi että raskaustestejä voi ostaa netistä. Toisaalta en aio etukäteen mitään tilailla, ja sit ku menkat on päivänki myöhässä ei jaksa varmaan odottaa että netistä tilattu saapuu kotiin, vaan sit ajetaan pakoputki punasena sinne naapurikaupunkiin :D

Täällä kanssa aika matelee, tuntuu että tämä menossa oleva laattakin on kestänyt ja kestänyt... Ja vielä 2-3 laattaa jäljellä riippuen yrityksen aloituksesta. Meillä mitataan aikaa nykyään pillerilaattoina :D
Me ostettiin juuri uusi koti, johon sitten vauvakin mahtuu hyvin. Iso kodinhoitohuone on aivan huippu, mulla kun ei oo koskaan aiemmin khh:ta ollut niin olen ihan innoissani siitä. Työtasolla mahtuu hyvin vaihtamaan vaippaa, ja vesipistekin vieressä, niin ei mitään erillisiä hoitopöytiä tarvi. Oon miettinyt jo tulevan lastenhuoneen kalustusta ja sisustusta, tovi taitaa mennä ennen ku sitä pääsee sisustamaan...

Mä kanssa toivon, että mies voisi jossain vaiheessa jäädä lapsen kanssa esim. puoleksi vuodeksi kotiin. Tekisi varmaan hyvää isä-lapsisuhteelle ja toisaalta oppisi arvostamaa sitä äidinkin työtä, kun tajuaisi millaista se on (tai eihän mulla siitä vielä oo kokemusta, mut kuiteski). Toisaalta mulla on ollu aina aika etäiset välit mun isään, tai ei olla niin hirveän läheisiä, niin en haluaisi samaa omille lapsille.

Jahas, tätä kirjoittaessa mies tuli puhumaan että haluaisi alottaa yrityksen tämän laatan jälkeen = 4 pilleriä jäljellä. Kääk!
 
Täällähän meitä tuntuu olevan aikas monta, kenellä tuo yritys "lipsahtaisi" tämän vuoden puolelle =) Pitäiskö perustaa uus keskustelu "Esikoista yrittämään 2012!...eiku siis 2011" ;) No joo...vitsi vitsinä!

Olin tänään yliopiston ainejärjestön järjestämillä sitseillä ALKOHOLITTOMANA! Toimi muuten tosi hyvin toi juomattomuus, mutta sanoisin, että jossain muussa tilaisuudessa olis kivempi olla juomatta, nimittäin sitseillä ei välttämättä niin hehkeetä. Mulle ei kyl tuu tuottamaan vaikeuksia raskaana ollessa karttaa alkoholia. Tässä on viime vuosina muutenkin tullut tosi kohtuudella biletettyä, eli oon kai tullut vanhaksi. Mites teillä muilla? Luuletteko, et on vaikea luopua juhlimisesta alkoholin kanssa?
 
Mulla on viimeisen puoli vuotta ollut sellainen olo, ettei alkoholista "luopuminen" olis ollenkaan vaikeaa. Tosi paljon on juominen vähentynyt ihan huomaamattaankin.
On ehkä ne riehakkaimmat biletysvuodet jo takana :). Myös miehellä samaa ilmiötä on havaittavissa.

Meilla on jonkun verran tuolla kaapissa viinoja jotka vaan odottaa juomistaan, kun tuntuu ettei ne oikein vähene sillä että joskus silloin tällöin ottaa lasillisen. Ollaankin vähintään puolitosissaan mietitty että sitten kun raskaus nappaa, niin pidetään bileet "tulkaa juomaan meidän viinat", ja paljastettaisiin sitten siinä myös vauva-uutiset kavereille. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: viinoista eroon ja uutisen saisi isolle joukolle kerrottua samalla kertaa :D

Tosta kertomisesta tuli mieleen vielä sekin, että olen tehnyt jo nyt periaatepäätöksen siitä että sitten ku olen raskaana, en sen suuremmin ilmottele asiaa facebookissa statuksissa, ja ne kaikki rv- statukset jää myös tekemättä. Ja sitten vauvankin kanssa pyrin mahdollisimman vähän siihen "meidän maijapetteri teki tänään kolmet kakat"- tyyliseen statuspäivittelyyn.
(On alkanut muutamat tutut ärsyttää, joilla ei mitään muuta ole ekojen raskausviikkojen jälkeen kerrottavaa kuin raskaus, vauva ja vauvan elämä. Toivoisin että vaikka toki se pieni ihminen on ihmeellinen ja ihana ja oma elämä menee ihan uusiksi, niin silti pystyisin säilyttämään oman minuuteni ja mulla olisi ihmisille myös muutakin kerrottavaa kuin se vauva.
 

Yhteistyössä