Tänne on tullut taas paljon tekstiä viime käyntini jälkeen, joten anteeksi kaikille jos viestini on jotenkin sekava ja epäjohdonmukainen kun yritän kommentoida vähän sitä ja tätä
Apina25: Biletyksestä ja siitä luopumisesta: Minä en ole ikinä viihtynyt baareissa. Kun joskus haluan nähdä kavereita ja viettää heidän kanssaan iltaa, niin baari ei ole kyllä ykkösvaihtoehto tapaamispaikaksi, kun eihän siellä voi edes jutella Eli ei ole vaikeaa luopua biletyksestä kun en sitä harrasta nykyäänkään. Toki myös sitten äitinä/vanhempanakin voi joskus jättää lapsen hoitoon esim. isovanhemmille jos haluaa lähteä puolison kanssa viettämään aikuistenkeskistä iltaa johonkin En pidä mitenkn pahana asiana, että lapsen jättää joskus hoitoon viettääkseen omaa aikaa tai hoitaakseen parisuhdetta. Ajattelen niin, että vanhempien keskinäisen parisuhteen onnellisuus välittyy kodin ilmapiirissä myös lasten hyväksi
Vem vet: Minäkin olen jo lopettanut pillerit melkoisen samoista syistä kuin sinäkin. Pillereitä tuli syötyä laskujeni mukaan viisi vuotta. Lopulta alkoi tuntua, että haluaisin oppia tuntemaan kroppani luonnollisen toiminnan, kun en tuolta pillereitä edeltävältä ajalta muista muuta kuin, että kierto oli hyvin lyhyt. Nyt pillereiden jälkeen kierto on kuitenkin ollut tasaisesti 28 - 32 päivää ja ovulaatiokin on tuntunut olevan ajallaan. Mulla lähti siis kierrot käyntiin paljon paremmin kuin olisin osannut ajatellakaan. Toivottavasti sullakin nyt pikkuhiljaa alkaisi se kroppa toimimaan, tai sitten tuolle kuukautisten poisjäännille löytyisi mieluinen selitys
Myös lapsettomuutta ja vammaisuutta on täällä mietitty. Lapsettomutta olen välillä pelännyt tosissaan, vaikka siihen ei mitään viitettä ole ollutkaan. Se vain tuntuisi vievän minulta koko tulevaisuuden, kun olen aina kuvitellut saavani lapsia ja lapsenlapsia jne. Vammaisuus taas on tosi ristiriitainen juttu. Myös minä olen opinnoissa ja työssä ollut tekemisissä vammaisten lasten ja aikuisten kanssa ja voin kuviella, miten raskasta on elämä vammaisen lapsen kanssa, riippuen tietysti paljon vamman laadusta. Mutta toisaalta, eihän syntyessään terve tai terveeltä vaikuttava lapsi takaa sitä, ettei lapsi koskaan sairastuisi, jopa vakavasti. Myös monet vammaisuudet voivat paljastua vasta lapsen kasvaessa ja kehittyessä (tai jäädessä kehityksestä jälkeen). Tämä on aihe, josta voisi keskustella todella kauan, sillä siihen liittyy niin monia puolia. Esimerkiksi raskauden keskeytykseen liittyen. Mitkä sitten olisivat sellaisia vammoja, joiden vuoksi voisi tehdä raskaudenkeskeytyksen ja mitkä eivät? Minusta vähän tuntuu, että päätyisin ottamaan lapsen vastaan sellaisena kuin se tulee, vaikka tietäisinkin sen olevan vammainen. Raskauden keskeytykseen päädyttäessä sitä varmasti kuitenkin loppuelämänsä miettii että millainen se lapsi olisi nyt, aivan kuten vammattomienkin lasten kohdalla. Lisäksi on olemassa se pieni mutta kammottava riski, että kokeet olisivat näyttäneetkin väärin ja abortoitu sikiö olisikin ollut aivan terve ja vammaton, näitäkin käsittääkseni joskus sattuu...
Apina25: Biletyksestä ja siitä luopumisesta: Minä en ole ikinä viihtynyt baareissa. Kun joskus haluan nähdä kavereita ja viettää heidän kanssaan iltaa, niin baari ei ole kyllä ykkösvaihtoehto tapaamispaikaksi, kun eihän siellä voi edes jutella Eli ei ole vaikeaa luopua biletyksestä kun en sitä harrasta nykyäänkään. Toki myös sitten äitinä/vanhempanakin voi joskus jättää lapsen hoitoon esim. isovanhemmille jos haluaa lähteä puolison kanssa viettämään aikuistenkeskistä iltaa johonkin En pidä mitenkn pahana asiana, että lapsen jättää joskus hoitoon viettääkseen omaa aikaa tai hoitaakseen parisuhdetta. Ajattelen niin, että vanhempien keskinäisen parisuhteen onnellisuus välittyy kodin ilmapiirissä myös lasten hyväksi
Vem vet: Minäkin olen jo lopettanut pillerit melkoisen samoista syistä kuin sinäkin. Pillereitä tuli syötyä laskujeni mukaan viisi vuotta. Lopulta alkoi tuntua, että haluaisin oppia tuntemaan kroppani luonnollisen toiminnan, kun en tuolta pillereitä edeltävältä ajalta muista muuta kuin, että kierto oli hyvin lyhyt. Nyt pillereiden jälkeen kierto on kuitenkin ollut tasaisesti 28 - 32 päivää ja ovulaatiokin on tuntunut olevan ajallaan. Mulla lähti siis kierrot käyntiin paljon paremmin kuin olisin osannut ajatellakaan. Toivottavasti sullakin nyt pikkuhiljaa alkaisi se kroppa toimimaan, tai sitten tuolle kuukautisten poisjäännille löytyisi mieluinen selitys
Myös lapsettomuutta ja vammaisuutta on täällä mietitty. Lapsettomutta olen välillä pelännyt tosissaan, vaikka siihen ei mitään viitettä ole ollutkaan. Se vain tuntuisi vievän minulta koko tulevaisuuden, kun olen aina kuvitellut saavani lapsia ja lapsenlapsia jne. Vammaisuus taas on tosi ristiriitainen juttu. Myös minä olen opinnoissa ja työssä ollut tekemisissä vammaisten lasten ja aikuisten kanssa ja voin kuviella, miten raskasta on elämä vammaisen lapsen kanssa, riippuen tietysti paljon vamman laadusta. Mutta toisaalta, eihän syntyessään terve tai terveeltä vaikuttava lapsi takaa sitä, ettei lapsi koskaan sairastuisi, jopa vakavasti. Myös monet vammaisuudet voivat paljastua vasta lapsen kasvaessa ja kehittyessä (tai jäädessä kehityksestä jälkeen). Tämä on aihe, josta voisi keskustella todella kauan, sillä siihen liittyy niin monia puolia. Esimerkiksi raskauden keskeytykseen liittyen. Mitkä sitten olisivat sellaisia vammoja, joiden vuoksi voisi tehdä raskaudenkeskeytyksen ja mitkä eivät? Minusta vähän tuntuu, että päätyisin ottamaan lapsen vastaan sellaisena kuin se tulee, vaikka tietäisinkin sen olevan vammainen. Raskauden keskeytykseen päädyttäessä sitä varmasti kuitenkin loppuelämänsä miettii että millainen se lapsi olisi nyt, aivan kuten vammattomienkin lasten kohdalla. Lisäksi on olemassa se pieni mutta kammottava riski, että kokeet olisivat näyttäneetkin väärin ja abortoitu sikiö olisikin ollut aivan terve ja vammaton, näitäkin käsittääkseni joskus sattuu...
Viimeksi muokattu: