~*~ESIKOISHAAVEISTA PLUSSANNEET vol. 4!! ~*~

Zoe mun mielestä se sairaus muodostuu selkärangattomuudesta. Mutta alkoholismi on sairaus, se mikä on johtanu ihmisen siihen on sitä luuserimaisuutta. Mut ei alkoholismista niin vaan eroon pääse kun on kerran siihen sairastunut. Eli siis sairastunut, ei vain niin, et kun on kiva juoda ni juon vaikka vloppuisin. Niilläkin asioilla on eroa. Toki sekin on luuserimaisuutta, ettei yritä sairaudestaan eroon. Mut kyllä mun mielestä alkoholismi on "hitusen" eri asia kuin lihavuus/ylipaino. Toki kummassakin on kyse saamattomuudesta jos ei itseään ota niskasta kiinni. Mutta kyllä alkoholismi silti on hieman eri luokkaa kuin ylipainoisuus.

HanTa ja jos toinen joiskin sen vuoks ku toinen ei ois antanu juoda ni mitä se muuttaa? Tekeekö se toisen juomisesta jotenkin hyväksyttävämpää?
 
Täällähän on isoista asioista keskusteltu. :/ Minusta on niin kurjaa että niin moni on joutunut elämään alkoholistivanhemman kanssa. :hug:

Sannyalle kovasti voimia. :hug: Onko kyseessä sellainen "tissuttelu" että joka ilta pari kaljaa, vai meneekö ihan ryyppäämiseksi? Koska se pari kaljaa saattaa olla myös ainoa keino miten osaa rentoutua... ehkä miestäsi tuleva pelottaa ja stressaa? Vauvan tulo ahdistaa kun pitää alkaa oikeasti aikuiseksi? En ole koskaan alkoholistin kanssa ollut tekemisissä, niin en osaa paremmin neuvoa. Ehkä kaipaisitte jonkun kolmannen osapuolen kuuntelijaksi ja selvittäjäksi? Tiedän että esim. kirkolla saattaa olla ilmainen parisuhde- ja perheneuvonta. Tai voisit ihan neuvolassakin asiasta mainita, niilläkin voi olla antaa joku puhelinnumero tms.

Joka tapauksessa olisihan se hyvä että asiaan saa jonkunlaisen ratkaisun ennen kuin vauva syntyy. :hug: :hug:

EM ja Dodoliina 27+2 :heart:
 
Mie oon Suukkiksen kanssa aika samoilla linjoilla alkoholismin suhteen. Kyllähän se jonkinasteista sairautta on selkärangattomuuskin. Jos ei muuta, niin mielenterveydellistä sairautta. Ja sehän on todeistettu juttu, että alkoholismi on periytyvää ja mie uskon, että ne on nimenomaan ne mielenterveydelliset ongelmat, jotka periytyy ja johtaa sukupolvesta toiseen alkoholismiin.

Onko muuten ihan normaalia, että raskausoireet alkuraskaudessa välillä "katoaa"? Tänä aamuna heräsin siihen, kun tajusin, etten ollut juossut vessassa normaalin kolmen sijaan kuin kerran. Mie kyllä haluaisin jo turvallisemmille viikoille, tämä epävarmuus pienen kehittymisen suhteen on niin ahdistavaa...

DsariaL ja Masukki 5+1
 
DsariaL on se ihan normaalia :) Varo vaa, voi tulla kahta kaameempina oireina takasinkin :whistle: ;)

Eikös Sannyan miehellä oo tuota ainakin tissuttelua ollu jo pitkän aikaa, ei siis vain sen aikaa kun on lasta yritetty/saatu alulle/oltu raskaana.. Eli sen vuoks en sitä nää syynä. Mut totta tuokin, et voihan se joillain olla ainoo keino rentoutua.. Harmi kyl sinällään. Mut toivottavasti asiaan tulis kunnon ratkaisu ja mielellään toki se, että mies vähentäisi juomistaan kovastikin :heart:

Jahas.. mitäs sitä sitten.. kahelttoista alkas työt. Jos menis sitä ennen penkkareita vähä tiirailemaa ku on käly siellä viipottamassa sitten :D
 
Suukkis: No hyvä, mie oon tosiaan ollu aamun ihan huolesta harmaa, enkä saanut luennollekaan lähdettyä (taas kerran :ashamed: ), kun oon yrittäny ettiä tietoa, että onko ihan normaalia. Nyt oon useammasta lähteestä lukenut samaa :D ehkä täytyy jo uskoa, ettei se välttämättä ole heti merkki jostain pahemmasta...
 
Huomenta! Ohoh,onpa täälä ollut tosi paljon puhetta nyt tosta alkoholismista.Mie itse myös olen suukkiksen kannalla.
ElinaMaria No siis se on nyt ollut sitä,että viime viikolla joka päivä 2-4 kaljaan.Ja tällä viikolla saanut veljeltään pari sit käyny ite salaa ostaa parit.Ja nyt toi eilinen,nii en ole varma monta oli juonu,mut kyllä se oli sen verran juonu että alko nousemaan päähän,kun sössötti.Ja mä tunnistan heti miehestä jos se on ottanut.Mies ei näköjään siis ymmärä sitä,että sen on turha salaa ryypiskellä koska mä kyllä huomaan.
Suukkis Juu kyllä on ollut pidemmä aikaa.Ja silloin ihan meidän seurustelu alkuaikoina mies oli siis alkoholisti,ja kyllä taitaa vieläkin olla.Mutta on vähentänyt rutkasti juomistaan.Mutta nyt minua pelottaa,että toi ei lopu.Että toi jää tohon ja meillä on tilanne se että rahaa kun ei ole tällä hetkellä muuta kuin ruokaan.Ja ei siinä voi joka päivä ostella kaljaa :kieh:
Mun pitää varmaan neuvolassa jutella,näistä mun tunteista.Siel jo kun tehtiin se testi.Niin neuvola täti sano että onhan se paljon kun niko sai pisteteitä muistaakseni 14.Ja mie en saanu kun ehkä yhden pisteen.Ja niko viel valehteli siihen testiin. :'(
En taas tiedä mitä tekisin tuon miehen kanssa,kun ei tunnu tukeminenkaan kelpaavan.Välillä sit alkaa tuntumaan,että onko minussa jotain vikaa?Mies sanoo myös sitä tosiaan että rentoutuu.Ja yks ilta pisti vitutuksen piikkiin ku oli salaa käyny ostaa.Mä sanoin sille että kyllä vois jotain muuta keksiä siihen vitutukseen.Ei se aina voi kaljaa ostaa jos vituttaa. :(
Sannya ja Nuppu 28+2
 
Zoe: Niin mie oon vähän ymmärtäny, että kaikille ei tosiaan noita oireita tuu ja, että jokainen raskaus samallakin henkilöllä voi olla erilainen. Lähinnä minuu huolestutti se, että kun normaalisti on miulla ees jotain oireita (vatsan nippailuja, hajuherkkyyttä, vessassa ramppaamista), vaikkei ne kovin suuria olekaan, mutta sellaisia, että itse "tietää". Mutta sitten tänä aamuna kun heräsin siihen, ettei ole ollenkaan sellainen olo, että olisin raskaana, eikä muutenkaan ollut mitään oireita (eikä heti herättyä tarvinnu juosta pää kolmantena jalkana vessaan, niinkuin nyt lähipäivinä on pitäny)... Se vain säikäytti ja toki heti ensimmäisenä oli mielessä, että tää oli nyt tässä. Vaikka kertoohan jo maalaisjärkikin sen, ettei se nyt vielä välttämättä ole merkki mistään, mutta aina ei huolestuksissaan osaa kuunnella maalaisjärkeään, ennen kuin joku muu sen vahvistaa.

Mieki oon tainnu hieman liikaa lueskellä näitä raskauspinoja ja huonoja uutisia, kun heti on itselläkin mielessä, että ei tässä hyvin voi käydä, ennen kuin on ite kokenu muutaman keskenmenon. Tuntuu niin kohtuuttomalta, että toisia niin paljon koetellaan tällä vauvahaaveella/lapsettomuudella ja sitten toiset tulee raskaaksi vahingossa useamman kerran elämässä (ja pahimmassa tapauksessa ei sitten edes halua lasta, vaan päätyy aborttiin). Nää on kyllä sellaisia asioita, mistä miun ei pitäisi stressata, eikä edes ajatella. Sille kun en itse mahda yhtään mitään, enkä asian hyväksi voi tehdä mitään.
 
Miulla oireet loppu ja sain keskenmenon vkolla 9 (8+5, oikeammin 7+5 koska olin käyttäny ovistikkuja). MUTTA myös tässä raskaudessa oireet loppu kokonaan jossai vaiheessa. Aika lail samoilla vkoilla ja hyvin ollaan tänneki asti jo sinnitelty :) 10 vkolla täs raskaudes tuli seksin jälkeen vertakin. Mut jostain kumman syystä mä oon ollu tosi rauhallinen kaiken kaikkiaan ja on ollu semmone olo, et ny kaikki sujuu hyvin. Ihan tuosta keskenmenostakin huolimatta :heart:
 
suukkis ei, ei se todellakaan tee juomisesta hyväksyttävämpää... juoda salassa syyllä "et ois antan mun juoda"
Mutta tästä on hyvä jatkaa... siis miksi en "koska olen sitä mieltä että juot liikaa" "miksi" jne jne jne...
tästä pääsee molemmat miettimään (jos kykenee) mikä on vialla, ja miten se vaikuttaa "minuun, sinuun, meihin, lapseen, meidän perheeseen"
ja mitä tästä eteenpäin pitäisi tehdä...

Sanya voimia sinulle... toivottavasti matka ei ole kovin pitkä eikä kivinen, tuon tilanteen selväksi saamiseen... mutta uskon että tiedät mikä on sinulle tärkeintä, ja minkä vuoksi taistelet...


ystävänpäivästä
nyt myönnän, olen unohtanut koko päivän... ei meillä varmaan mitään kummallisempaa...
nautin pyykinpesusta... teen ruokaa... ja jos kattois vaikka pari filmiä illalla tuon ukkelin kanssa... nyt kun meilläkin on rauha maassa... ja asiat selvitetty.
 
Onneks muistui mieleen koko ystävänpvä! Meinaa miulla oli kortitki valmiina mut en ollu niitä kirjottanu. Eli muistin kyl pvän mut se tul vähä nopeemmin ko piti :D Tai siis viel toissapvänä sen muistin ja mietin et pitää muistaa ne kortit postittaa.. Jospa viel ehtis. Ja jos ne ei ehi ni sit ei ehi, pääasia et ees maanantaina kamut saa ne :)
 
Sannya kuulostaapa tuo ikävältä että pitää salailla ja muutenkin... ei se tissuttelu ole mielestäni ok. Mietin vaan että ootteko puhunu jollekin kolmannelle osapuolelle asiasta? tarttisko miehes herätyksen joltain muulta suunnalta? Mä luulen kans et se halu muuttua pitää lähteä itsestä. Se ei auta mitään jos toinen vieressä hokee että lopeta.... mun mies polttaa tupakkaa ja on luvannu lopettaa, mut mä tiiän et se ei auta mitään jos mä sille asiasta mäkätän. Pitää olla halu muuttua. Toivon kovasti että saatte asiat järjestettyä!! :hug: :hug:

ystävänpäivänä meen kaverin luo kylään ja ikeaan... :D jei! Siippa on koko viikonlopun töissä. :( taas. No ei auta valittaa kun kerran töitä on!! :ashamed:

DsariaL ymmärrän että huolettaa... mutta mä oon sitä mieltä että tilanteet pitää ottaa vastaan sellaisina kuin ne tulee. :hug: Etukäteen on turha murehtia, toivotaan kovasti että kaikki menee hienosti!!
 
Sannya: :hug: sinulle. Toivotaan, että saatte asiat selvitettyä asiat. Ja kaikki kääntyy vielä hyväksi :heart:

DsariL:
Minulla itselläni ei ole ollut "kunnollisia ja selviä" raskaus oireita raskauden alku aikoina. Oireiden puuttumisen takia, en edes osannut kuvitellakaan, että olisin raskaana. Tädin myöhässä olemisen takia tein raskaustestin ja positiivisesti yllätyttiin :heart:
Silloin kuumeillessa sain keksittyä itselleni joka ikinen kuukausi, jos minkin moisia oireita ja olin aivan varma, et raskaana ollaan.. mutta toisin kävi :D

Ystävänpäivänä meillä on miehen ukin hautajaiset. että meillä taitaa jäädä iloiset juhlat juhlimatta :/ Illalla olisi kyllä meidän yhteisen kaverin syntymäpäivät, joihin kutsun olemme saaneet, mutta enpä tiedä jaksaako enää hautajaisten jälkeen lähteä juhlimaan.

Olitte myös neuvola käynneistä puhuneet: meillä myös täällä päin on ajan saanut tarkalleen kuukauden päähän viimekäynnistä.

Daadeli 22+0 (poks) :heart:
 
Noni nyt on käyty lenkillä hauvan kanssa. :)
ElinaMaria Mä olen miettinyt just sitä,että jos ei minun tuki riitä,niin puhun neuvolassa tilanteesta ja miehelle kans sanon,että mikä on kun ei halua muuttua ja sanoo että lopettaa.Monta kertaa olen anteeksi antanut ja aina lupaa muuttua jne jne.Tää on tätä oravan pyörää ollut jo monta kuukautta.Ja kaikkea en ole teille kertonutkaan.enkä uskalla kertoa täälä,koska vierailijat lukee :'( Silloin kun yks toinen homma tapahtu,niin sillonhan mie miehen heitin pihalle. Noh,yritetään tästäkin nyt jotenkin selvitä,sen kyllä sanon miehelle että koiran kanssa ei enää yksin lähde lenkille.Onpa kiva jos se on tuol lenkille niitä kaljojansa juonu ja lenkeilyttäny koiraa samalla.Kiva,muut lenkeilijät varmaan hyvällä silmällä kahtoneet,ja sit kun mie saman koiran kanssa käyn lenkillä nii hurrraa.Mut joo.Nyt kahvia ja syömistä.
 
Oletteko muuten huomenneet, ettei meidän pinossa ole yhtään Helmikuista!
aika hassua :whistle: Kun muuten ollaan aika hyvin jakauduttu jokaiselle kuukaudelle.
Okei, joo ei mullakaan töissä ole tämän tärkeempää tekemistä. :LOL:
Pitäisiköhän minun mennä tuonne edes kävelemään edes takaisin, niin näyttäisin tehokkaalta :whistle: ;) :D
Työ- motiivi on pikkusen hukassa. Tänään alkaa nimittäin jo viikonlopun vietto. Huomenna vapaa päivä :p :D
 
neuvolassa käyty tänään, kuulumisia

rv 22+4
RR 134/69 (tuli ryystettyä aamukahvia :D)
hb 123
pissassa leukkarit plussalla
sf-mitta 21cm (yläkäyrällä mennään aika tarkkaan)
paino 75,6kg (+8,6kg alusta...)
vauvan syke 130krt/min

ja taas on ihan voittajaolo. :headwall: mulle tuskin tulee mitää synnytyksen jälkeist masennusta, ku on nyt!! itkettää harva se päivä. yritin tota painonnousuaki selittää terkal, etten tosiaan tiedä mistä noi kilot tulee, varsinki ku edellisen nla-käynnin jälkeen oon 3vko
-kattonu tarkkaan mitä suuhuni pistän
-tehny terveellisempiä valintoja
-jättäny herkut useammin väliin
-lisänny liikunnan määrän tasolle mitä se ei oo ollu moneen vuoteen
terkka vaan paasaa siitä ettei tulis sit isoa vauvaa tai tukalaa synnytystä tms. niinku mää sitä haluaisin!!! |O ja ens viikolla saa kiikuttaa pissaa labraan.

ja kirjotan tän nyt silläki uhalla et mies sattuis täällä mun juttui vakoilee. parisuhde tuntuu jotenki niin vieraalta tällä hetkellä. mies tekee pitkiä päiviä, lähtee aamukuuden-seitsemän aikaan töihin ja tulee illalla seitsemän maissa kotiin (ajaa rekkaa). kun tulee kotiin ni lösähtää tohon sohvalle telkkarin ja tietokoneen ääreen ja tuskin huomaa mua koko illan aikana. sänkyyn mennään joka ilta eri aikaan, minä hiukan aiemmin. ei toivoakaan et esim seksiä harrastettais. ollaan tän vuoden puolel harrastettu varmaan kaks kertaa seksiä. jotenki miehen haluaminen on tuntunu jääneen siihen kohtaan ku vatsa alkoi olla näkyvissä. en jaksa uskoa, et johtuis jostain muusta ku tästä mahasta. ei se voi koko ajan olla niin väsyny :'( iltasin on tosi inhottavaa nukahtaa viimeisenä ajatuksena mielessä "oma rakas ei halua mua". enkä oikeen halua puhua miehelle tästä asiasta ENÄÄ, koska en halua painostaa ja aiheuttaa enempää haluttomuutta.

ja mua ahdistaa ajatella töihin menoakin. mitäköhän vauva meinaa ku äiti stressaa näin paljon :'( :ashamed:

surullinen Talvis
 
oikeastaan sanoin maanantaina miehelle tästä, että ei tunnu kivalta ku illalla ku tuut kotiin ni et huomaa mua laisinkaan jne. tiistaina olin sit miehen työkeikalla mukana ajelemassa 7h. kivaa oli, ja mies oikee tsemppas illalla tässä kotisohvalla. mut sit se lässähti taas perusillanvietoks ku menin suihkuun. sai taas odotella toista nukkumaan, ja sit kello on jo niin paljon et vaan hyvänyönpusun jälkeen käännetään selät toisillemme ja ruvetaan nukkuu.

Sannya mä voisin entisenä suurkuluttajana todeta sen ties kuin monetta kertaa, et se muutoksen halu tulee lähteä itsestä. mulle aina välillä sukulaiset ja kaverit napisi baarireissuista yms mut ei se mua loppujen lopuks hirveesti hetkauttanu, koska en nähny siinä mitään ongelmaa. mulla itselläni väheni alkoholinkäyttö kun aloin seurustella ton ukkelin kanssa, ja sitä kautta tuli uusi sisältö elämään. oli paljon mielekkäämpääki tekemistä ku maata krapulassa harva se päivä. ja sitten muutettiin "maalle", toisin sanoen kauemmas houkutuksista (=baareista+baariseurasta). jos mies yrittää vedota siihen, että sä jotenki aiheuttaisit sen kaljanhimon hänelle, ni se o kyl täyttä potaskaa. AINA jostain saa syyn juomiseen, se on ihan varma. jos miehes yrittää selittää juomistaan rentoutumisella, ni ettekö vois vaikka yhdessä keksiä jotakin muuta rentouttavaa tekemistä. niin että ois mielekkäämpää tekemistä ku se kaljanjuonti. pyydä ostamaan alkoholitonta?? ja jos ei muu auta ni se ulkopuolinen apu... oothan säkin jo niin pitkällä raskaudessa.. ei mua ainaka naurattais jos joku muu ajais mua synnärille miehen sammaltaessa takapenkillä :|
 
Talvis :hug: mä jostain luin että miehillä käy usein niin että kun vauva on tulossa niin ne alkaa vaan tekemään enemmän ja enemmän töitä... Et vaikka puoliso haluis että se hellittelis ja viettäis aikaa kotona niin mies kokee sen odotusajan niin eri tavalla. Se on kuitenkin niin iso muutos mitä tapahtuu et kaikki reagoi siihen eri tavalla... Ja monesti voi tuntua ajatus seksistä omituiselta kun tuntuu että mukana on yksi "ylimääräinen". No, toivottavasti saisit puhuttua miehelles että mitä sä kaipaat teijän parisuhteelta... :hug: :heart: Ja jos sä oot jo tehny kaikkes ja tsemppaat sen painonnousun suhteen niin ethän sä enempää voi tehä. Sit on vaan mentävä sen mukaan mitä tulee, eikös? :hug: :hug:

Sannyallekkin vielä iso :hug:

Daadeli - eipä muuten ookkaan helmikuisia! :) Hassua. Koita nyt näyttää ees tehokkaalta kun surffailet vaan täällä... hehee. :D

EM ja taas tänään supervilkas möyrijä Dodoliina 27+2 :heart:
 
ElinaMaria niin kai.. :/ tiedän et puhuminen auttais, mut ku en ite enää kykene keskustelee normaalisti itkemättä (esim tuota kirjoittaessaki meni pari nenäliinaa) ni ajatus "kahden aikuisen keskustelusta" ei taida meiän kohdal tapahtua.. Huokaus... Mut hei kiitos tsempityksistä =) tuli paljon parempi mieli...
 
Zoe juu voi hyvinkin olla ja luulis olevankin niin.. mut onneks on myös kännykkä olemassa ni voi myös siten laittaa eka hyvät ystävänpäivät ja sanoo et kortti tulee varmaa perässä :LOL:

Talvis voi kurja :/ Voisitko kysellä silti mieheltäs, et mikä on kun ei läheisyyttäkään halua? Tai voisitko itse vaikka lähestyä sitä kun se tullee töistä? Esim. halaat ja muutenkin tuut lähelle ja katsot mitä se siittä tuumaa :)? Vai ootko siis ite yrittänykin läheisyyttä ja seksiä saada mutta oot pakit saanu usein? Toivottavasti pian asia selkenis, tuskimpa se ainakaan siitä olis kiinni ettetkö viehättävä enää ois. Mut kannattaa puhua, iha silläki uhalla et alat itkeä. Ei siinä oo mitään hävettävää vaikka itkisitkin :hug:

Työpvä pulkassa jälleen :) Tuntuu nii kivalta ko töissä jo parikin on sanonu, et "sulla ei ainakaan ylimäärästä oo tullu yhtään" :D Nooh, ehtiihän ne viel kauhistella mun kiloja jos täs kolmen vkon aikana jysähtääkin kunnolla :LOL: Mytty o ollu jälleen aika vilkas, liikkeet tuntuu nii ihanilta :heart:

SS/mytty 31+6 (huiii!! Huomen poksuu taas!!!)
 
Iltaa.

Mielenkiintoisia keskusteluja olette käyneet tänään :) En tarkoita, että aiheet olisi mukavia, mutta musta on aina kiva kuulla/lukea ihmisten erilaisia näkemyksiä asioista. Varsinkin kun täällä tuntuu olevan porukkaa joilla on taito perustella omat mielipiteet. Oon välillä todella ärsyttävä ja vaativa, mutta mulle on turha väittää mitään ellei ole perustetta :D

Talvis , :hug: Meillä tuo tilanne on hieman toisinpäin. Tai siis kyllä mä lähellä haluan olla ja tykkään, että halataan jne. mutta ei kiitos muuta :x Mä olen ollut vähän aina tällainen, että sinänsä ei mitään uutta. Onneksi toinen ymmärtää.

Sannya, jos se helpottaisi niin puhu ihmeessä neuvolassa. Kyllä niillä pitäisi olla valmiuksia sinua auttaa ja antaa vinkkejä asiantuntojoita kun ovat. Pääasia, että saisit kevennettyä mieltäsi. :heart:

DsariaL , jos nyt tarkkaan mietin niin mulla ei ollut juuri mitään raskausoireita (väsymystä lukuunottamatta) vasta kun joskus viikolta 6 alkaen. Eikä ne olleet millään muotoa säännöllisiä. Joskus oli parikin päivää ilman mitään ja sitten taas tuli kaksinkertaisina takaisin.

 
Suukkis se on jännä kun sen sf-mittataulukon mukaan mun mitta on ihan pikkasen sen viivan yläpuolella. Mutta kuitenkin kaikki sanoo että mulla on kauheen pieni maha. Ja eivät usko että oon jo näillä viikoilla. En keksi muuta selitystä kun sen, että oon 177cm pitkä niin se maha sitten vaan katoaa, kun on enempi tilaa pitkittäis suunnassakin kasvaa...

Kysymys: Sorge, jos on jo kysytty. Mutta kuulin, että Martat neuloo kaikille tänä vuonna syntyville villasukat. Onko näin ja mistä semmoset saa?
 
Suukkis se on jännä kun sen sf-mittataulukon mukaan mun mitta on ihan pikkasen sen viivan yläpuolella. Mutta kuitenkin kaikki sanoo että mulla on kauheen pieni maha. Ja eivät usko että oon jo näillä viikoilla. En keksi muuta selitystä kun sen, että oon 177cm pitkä niin se maha sitten vaan katoaa, kun on enempi tilaa pitkittäis suunnassakin kasvaa...

Kysymys: Sorge, jos on jo kysytty. Mutta kuulin, että Martat neuloo kaikille tänä vuonna syntyville villasukat. Onko näin ja mistä semmoset saa?
 

Yhteistyössä