Joo voin uskoa että varsinkin raskaana tuntuu pahalta, jos mies ei huomioi ja menee liikaakin omia menojaan.. olis siinä vakavan selvittelyn paikka varmasti monella, jos vastaavaa tapahtuisi. Ja siinäkin oot kyllä ihan oikeessa, että odotusaikana on hyvä puhua asioita selviksi (esim. mitä odottaa kumppanilta, mikä tuntuu pahalta jne .. ) . Mutta nykyään tuntuu että todella moni eroaa nimenomaan pikkulapsiaikana (eikös tuolloin ole itse asiassa suurin riski erolle, muistaakseni joskus luin ? ) ja ei tajuta että ei se arki ole välttämättä aina helppoa kenenkään muunkaan kanssa jne.. pistetään hirveän suuret odotukset toiselle ja suhteelle yleensäkin. Toki on sitten oikeasti pahoja juttuja (vaikka alkoholismi, joka tuhoaa koko perheen), jolloin jo lapsenkin takia on parempi erota ainakin siihen asti kunnes ongelma on ratkennut.Alkuperäinen kirjoittaja Zoe-F:Jive- Samaa mieltä, mutta esimerkiks meidän tapauksessa kun mies ei muistanut taas laisinkaan mun olemassa oloa ja meni miten sattui, vaikka välillä onkin oikein hyvä mies, niin oli ihan paikallaan muistuttaa, että jos hän meinaa jatkaa samaa rataa, niin on parempi kirjottaa eropaperit, ja olla erillään onnellisia kuin se että mä olen yksin kotona suremassa olematonta yhdessäoloa ja pitämässä parisuhdetta yllä yksinäni. Nyt on kuitenki se hetki, kun pitää saada asiat toimimaan, vaikka vielä en odotakkaan, että toinen olis täydellinen isä, kun ei lapsikaan oo vielä syntynyt. Mutta kun syntyy, niin voi olla, että parisuhteen hoitaminen jää vähemmälle joten olis hyvä jos ei olis mitään vanhoja asioita hiertämässä enään.
Ja mä olen nykyään niin hellydenkipee että välillä käy omillekkin hermoille
.