Tiuhti_ mietin tossa, että eikös sulla oo enemmän viikkoja jos kerran toi digi näyttää 2-3? kun eikös siihen lisätä +2viikkoo? vaiko oliko sulla se lyhyempi kierto? En tiijä enää mistään mittää
Viida joo,toi isyydentunnustus on joillakin ollu kuulemma tosi tökerö. Kuulin nimittäin kaverilta,että yks utelias sosiaalitantta oli kysyny,että missä asennossa lapsi on siitetty... Että kröhöm.. Sellaseen ei kyllä ole tosiaankaan pakko vastata. Ja onneks se kyseinen tantta ei oo tältä paikkakunnalta.
iseeyou mut vaikka se töistä pois jääminen harmittaa,niin ajattele vain ittees ja tulevaa pientä. Se on kuitenkin tärkein varmasti tällä hetkellä. Keksi itelles sellasta tekemistä,mitä oot tahtonu tehä,mutta töiden takia ei oo ollu aikaa. Jos vain siis se on sellasta,mitä kunto antaa periksi tehä
Namppis, ihana massukka
Jomi mulla ainakin paino on tippunu alle kolmessa viikossa takasin siihen mistä lähin. Ja nyt kun sais viel ton ruokavalion kohalleen,niin varmasti karisee lisää,kun aloitin ton vaunulenkin ja meinaan sen tehä aina kun mahollista. (esteenä saa olla vain jokin tärkeä meno) ja mulla on ZUMBAAA
Wiillä . Saan sen kans jammailla sit kun haluan
ja onnea puolivälistä <3
kiitos
memelisa <3 äidit on aikas hauskoja ton innostuksensa kans. Meillä ei mun äiti oo,mutta miehen äiti on kyllä sellanen intoilija,että jos sille jotain kertoo,niin huh.. Ei mee kun sekunti,niin koko suku tietää. JOS ei painota erittäin vahvasti,että EI saa kertoa.
Noniin: Poika kun nukkuu rattaissa,niin mulla on hieman aikaa kirjottaa romaania
(TAAS)
on vain niin paljon asiaa,kun oon yksinään paljon,niin ei saa kellekään muullekaan tätä arkea iloita ja jakaa
(että kiitos kun olette olemassa <3) [ja juu,en ole yh,mies vain töissä
]
Eilen iloitsin siitä,kun mulle mahtu farkut jalkaan! Olin niiiiin iloinen- Ja kihlasormus on taas sormessa. Loppuvaiheessa kun tuli sitä painoa,niin ei enää mahtunut.
Viimeyö pojan kans oli kyllä ihan unelma! Syötin puoli 12 ja poika heräs sit 4aikaan ja 8 aikaan ja sit nukuttiin viel puoli 11 asti
Että kyllä on tainnu tuo poika periä unenlahjansa äitiltään.. Naureskelin eilen,kun oon vissiin turhan hätänen ton vaipanvaihdon kans.. Aina kun sain sen vaihettua,niin tuli uutta tavaraa ja vaippa oikein täris,kun sitä tavaraa tuli.. Mietin,että oonko mä ihan pimahtanu,kun nauroin tällekin asialle varmaan sen 10min.. Eli hauskaa ainakin on. Mut kivempaa se nauraminen on ku itkeminen ;P
Kamalasti tekis mieli lähtee kaupoille!(mutta eihän mulla ole edes kaveria,kun kaikki on töissä
) Siis ihan shoppaileen,mutta jostain syystä,ku lähen johonkin pidemmälle mulle iskee kamala paniikki tän syöttämisen suhteen (en siis ole julki-imettäjä,niin ehkä johtuu osittain siitä) Siis vaikka mulla on pullo ja nannia mukana,niin siltikin panikoidun ajatuksesta,että "missä mä pojan syötän jos sille tulee kesken kaiken nälkä?" sisko anto hyvän vinkin. Syöttää kotona,ennen kun lähtee ja jos matkaan menee vaikka se 2h,niin syöttää hoitohuoneessa,ennen kun menee kaupoille.. Mutta tähän mennessä on noi pienet reissut ainakin menny ihan hyvin
Uskoisin,että nää pelkotilat ei oo kovin epänormaaleja. Ainakin näin mulle sanottiin,että ihan normaalia äidinvaiston heräämistä ;P
Että kaikkee sitä tähänkin kuuluu sellasta,mitä ei olis koskaan voinu odottaakaan!
Mut enemmän positiivista kun negatiivista.. Että älkää säikähtäkö näitä mun juttuja ;D
Taiska ja poika 2viikkoo ja 5pv. (hui,kohta jo 3viikkoo
) Mihin tää aika juoksee?
