♥ Esikoisesta haaveilijat ♥

Jeee @voittamaton ! Ihanaa, että pääsit vihdoin uuteen kiertoon Mä just täs mietin,että jokohan pääsit uuteen kiertoon, kun laskeskelin, että omien menkkojen pitäis tulla viikonloppuna / ens viikolla, jos tulevat ihmisten aikoihin. Samoihin aikoihin alkoi meidän megakierrot, sulla tosin pitempi. Kauheeta, jos joudun taas odotteleen pari kuukautta Noh mulla helpompi tilanne nyt, kun alkaa se uusi työ ja oikeasti vois olla hieman noloa heti ilmoittaa, että oon muuten raskaana Paljon onnea teille tähän kiertoon, toivottavasti tärpää mahdollisimman pian!

 

Loistavaa @voittamaton ! Ja @eevas paljon onnea uudesta työstä

Täällä alkaa olla ovis varmaan aika lähellä, eilen ja tänään oon bongaillut vähäisissä määrin egg whitea. Aamulämmöt on kuitenkin vielä matalalla, joten olettaisin että tämän illan tallettelut ehtii vielä hollille

 

Miten muuten @Eela- :n kissa voi? Näin off-topic

 

Kiitos kysymästä @Shara kissa voi nyt ihan hyvin ongelma oli tosiaan suussa. Hampaassa syöpymää ja jotain muuta, mikä aiheutti kivun. Siihen saatiin hoito, täytyy vaan toivoa, että se ja kipulääkekuurit auttaa. Muuten hammas olisi hyvä poistaa, mutta tuon ikäiselle kissalle niin iso opetaatio voisi olla turhan raskas. Mutta nautitaan nyt näistä terveistä päivistä niin kauan kuin niitä riittää

@voittamaton onnea menkoista mahtavaa että pääsit uuteen kiertoon!

Mulla sairastelu jatkuu eikä siksi oo oikein ollut energiaa kirjotella tänne. Lukemassa oon kyllä käynyt teidän kuulumisia

Oliko muuten kellään piinapäivät meneillään? Kaipaan jännitystä elämään

 

Meillä myös mies on ollut hyvin rennolla asenteella koko yrityksen ajan, se aina naureskelee mun tikuttamisille ja poppakonstikokeiluille @Edith_87 @voittamaton. Välillä se on tosi ärsyttävää mut parempi varmaan että edes toinen meistä on rento ja luottavaisin mielin.. Kärsivälliseks tässä on ainakin pitänyt väkisinkin oppia. Ensin odoteltiin pillereiden lopetusta, sit meni pari kk yrityksen alotukseen, ja edelleen odotellaan josko jotain joskus tapahtuisi Hattua nostan teille joilla on megapitkät kierrot!!
Kp7 tänään, menkat lusittu, ens viikolla ruvetaan taas ovulaation metsästykseen

 

Vinkkejä piristymiseen? Menee kyllä nii aalloissa tämä touhu, välillä jaksaa ajatella niin rennosti ja välillä taas ihan masennuksissa. Esim nyt tämän viikon Ollu taas. Mieski sano eilen, että ei hänkään taho enää jaksaa tätä. ja hän on kuitenkin tähän asti halunnu pysyä positiivisena. Ei tää vaan onnistu ikinä:/ Ei sitä lasta ainakaan tällälailla tuu ku ei kiinnosta seksikään yhtään, haluaisin vaan nukkua.

Sori masentelut!

 

@N93 tsemppiä! noi tunteet on tuttuja.. mut mulla ainaki välillä helpottaa masis fiilis ja koitan tehdä kivoja juttuja. meillä taas mies on se joka yrittää pysyä positiivisena.. onneks..kun hälle avauduin tuosta viimekierrosta kun en ovuloinut niin mies siihen vaan et kyl ne ovikset saadaan sieltä tulemaan ja ei saa vaipua epätoivoon kun kerran jo tärpännyt..niin eiköhän toistekkin nappaa. ja ihan lohduttavaa se on et mies jaksaa uskoa sillon kun itellä usko vähissä..

 

Tää yrittäminen on oikeestaan alusta asti psyykkinen taistelu ja mitä enemmän aikaa menee niin sen vaikeammaksi se tulee. Raskautuminen on asia mihin ei juurikaan itse pysty vaikuttamaan. Mut pysykää vahvana naiset! Mieleen te pystytte vaikuttamaan, älkää antako tän yrittämisen nujertaa teitä. Tehkää voimaannuttavia asioita, imekää energiaa auringosta ja keväästä, olkaa rakkaiden ihmisten kanssa <3 Teette parhaanne, älkääkä lakatko unelmoimasta <3 @N93

 

Sanosin että nyt on se hetki kun pitää nojautua siihen miehen positiivisuuteen ja luottavaisuuteen. Ja tehdä yhdessä kaikkia niitä asioita, joita ei lapsen kanssa niin helposti tehtäisi. Tai ainakin niin ajattelin itse koettaa tehdä. Unohtaa koko lapsen yrittäminen ja keskittyä vain ja ainoastaan tähän hetkeen. Vakavissani mietin uuden lemmikkieläimen hankintaa. Meidän rakas kissa jouduttiin lopettamaan viime syksynä ja koti ja sydän on niin tyhjä ilman eläintä. Mies ei ole ihan vielä lämmennyt uuden eläimen hankintaan, kun haluaisi odottaa lapsen tuloa ja nauttia nyt siitä kun vielä mikään ei sido kotiin ja niin edelleen. Itse olen sitä mieltä, että eläin ja sen hoito keskittäisi omia hoitoviettejäni muualle ja rentouttaisi ajattelua.

 

@Edith_87 samaa mieltä kyllä olen tuosta uuden lemmikin hankinnasta jospa se mies siihen pian lämpeää ja muutenkin tuosta et kannattaa vielä nauttia siitä ajasta kun saa olla kahden ja mennä miten itse haluaa ja tehdä asioita vapaammin..

 

@voittamaton Onnea uudesta kierrosta!! Toivotaan, että meillä samat kiemurat olisi avuksi

 

Täällä testattu odotetusti nega, on melkein enemmän helpottunut kuin pettynyt olo niiden töiden takia Nyt vaan alan sitte stressata tulisko ne menkat tällä kertaa nopeemmin

@ToukkaHaave87 toivottavasti teillekin apu löytyy!

Taitaa olla hyvin vaikeaa puskea pois sitä surun ja masennuksen tunnetta. Itse olen (en vauvanodotukseen vaan muuhun suruun liittyen) päättänyt, että surra ja masistella saa ja olen ajatellut, että se menee ohi ja tulee parempia päiviä. Lisäksi tykkään iltaisin listata mielessäni asioita joista olen onnellinen (ei saa olla samoja joka ilta) Ja sitten tietysti se, että yrittää huomata ne hetket, kun on iloinen tai onnellinen ja nauttia niistä. Itseä siis auttoi eniten sen hyväksyntä, että on masentunut ja surullinen, eikä sitä tarvitse työntää pois, vaan luottaa siihen, että parempia hetkiä tulee. Sitten on tietty eri asia, jos diagnosoitu masennus.

 

@eevas oon samaa mieltä kanssasi . jos masentaa niin silloin masentaa parempia päiviä tulee varmasti. ite oon kärsinyt masennuksesta ihan siis diagnosoitu ja olen siitä parantunut ja ilman lääkitystä olen ollut jo ainaki sen 4vuotta..et tiedän mitä se on pahimmillaan.

 

Jonkinlaista alakuloa ja surua tuntuu olevan itse kullakin liikkeellä, itseni mukaan lukien viime päivät on olleet tosi vaikeita. Mulla on tosi vaikea suhtautuminen omaan kehoon ollut aina vaikka olen ollut normaalipainon rajoissa ja nyt kun on paino päässyt vähän nouseen niin tuntuu että oon ihan pohjalla. Oon yrittänyt laihduttaa, mutta silti paino vaan nousee. Motivaatio alkaa olla aika loppu ja tekis vaan mieli syödä ihan mitä lystää. Ensimmäistä kertaa ikinä tuli toissailtana niin kova viha omaa kehoa kohtaan, että tuli fyysisesti huono olo ja teki mieli käydä oksentamassa. Tuo ilta ja sen fiilikset alkoi pelottaa aikalailla, koska tuollaiset ajatukset ja fiilikset on aika vakavia. En tiedä mistä lähtisin asiaa purkaan vai auttaako sitä purkaa mistään huolettaa hieman raskautuminen ja millaisia ajatuksia oman kehon muutoksista seuraa, painonnousu kun on tässä lapsen saamisessa väistämätöntä olen kuitenkin luottanut siihen, että kasvavasta lapsesta tulee niin tärkeä ja hänen tarpeensa menee kaiken edelle, että tällaiset ajatukset jäävät taka-alalle.

 

@Eela- hmm mun mielestä tommosista ajatuksista ois kyl hyvä käydä puhumassa, jostain nuo ajatukset kumpuaa..sillon synkkinä hetkinä joskus teininä muistan ajatelleeni et mää muutan itseäni et kelpaan jollekkin pojalle.. tai et oon syömättä että mää vaan kelpaisin tai vaikka oksennan ruuat.. onneksi en kertaakaan niin tehnyt. heikosta itsetunnosta mulla nuo kaikki kumpusi ja siitä kun oli vaan yksinkertasesti paha olla ja kotona ei ollut asiat kunnossa.. oon käynyt 3vuoden terapiassa ja siitä oli kyllä suuri apu ja osaan käsitellä asiat paremmin.. itelleen pitää muistaa olla armollinen ei se helppoa ole tiedän.. itseään voi opetella rakastamaan pikkuhiljaa.. mun tarkoitus ei oo siis tehdä mitään päätelmiä kun en sua kuitenkaan tunne.. mut mun korvaan nuo ajatukset kuullostaa haitallisilta mielenterveydelle.

 

@Eela- varsinkin sillon on haitallista mielelle jos ajatukset on jokapäiväisiä, tarkoitan siis sitä et jos ei vaan muuta ajattele kun itsestään negatiivisesti.. tiedän siis itse varsin hyvin kokemuksesta tämän.

 

Vähän alakuloiset fiilikset täälläkin. Tänään kuulin taas raskausuutisia, ja itkuhan siinä pääsi myöhemmin. Tiedän ettei se ole itseltä pois, mutta masentavaa silti.

Ehkä eniten tässä ärsyttää se mitä @Hope- sanoi, eli että raskautumiseen ei tässä kohtaa oikein voi enää itse mitenkään vaikuttaa, kun tallettelut on ajoitettu oikein ja elämäntavat pääsääntöisesti terveelliset. Odottelu on vaan vaikeaa. Jos saisin jostain varman tiedon etukäteen että, "tulet raskaaksi heinäkuussa", niin ei tässä olisi mitään ongelmaa vaikka siihen on vielä useampi kuukausi. Mutta jotenkin tää kierto kerrallaan eläminen ilman mitään varmuutta, ja tieto siitä että menkkojen alkaessa tulee taas uusi kuukauden odotus, on turhauttavaa.

 

@Shara veit sanat suusta! toukokuussa tulee vuosi siitä kun plussasin ja marraskuussa tulee jo 3vuotta pillerien lopetuksesta .

 

@Kinder_Kitty olen käynyt kolmisen vuotta ihan muissa asioissa terapiassa ja sielläkin maininnut tuosta ongelmasta itseäni kohtaan. Ilmeisesti se ei vaan oo ollut tarpeeksi voimakasta tai jotain, kun ei siihen oo sen enempää menty. Ajatukset ei valtaa koko päivää, mutta ovat siinä mielessä päivittäisiä että esim peilin ohi kävellessä tulee aina kuikuiltua itseä. kävin tänään tämän sairastelun takia lääkärissä ja mainitsin viimeaikaisesta painon noususta. Oli tosi mukava hoitaja ja laittoikin asiaani eteenpäin. Kuulemma liian korkeat arvot hoidossa olevaan kilppariim nähden. Jospa se ois syynä painon junnaamiseen ja lähtisi uuden annostuksen myötä laskuun

 

@Eela- toivottavasti kilppari olisikin syynä nyt tuohon. saanko kysyä et millaset arvot sulla oli? onks sulla siis jo kilpparilääkitys jos on niin millä annostuksella ja mikä lääke? mulla on thyroxin 25mg vai mikrogrammaa ja en tajua yhtään kun ennen lääkitystä tsh oli sen 3.6 lokakuussa siis alotin lääkityksen..joulukuussa 2016 tsh oli 3.4 ja nyt maaliskuussa tsh oli 5,0 mut tv4 oli kuitenkin 17.4..

 

@Kinder_Kitty en muista tarkkaan arvoja enkä saa niitä mistään tähän hätään, mutta tsh oli jotain vajaa 3. T4v on mulla aina ollut aika normi niin en painanut mieleen mitä se oli. Hoidossa olevassa vt:ssa pitäis olla kai tsh alle 1. Mulla on korkeimmillakaan ollut tsh vajaa 6 ja oon ollu sillon ihan zombi, kun taas joillai se voi olla paljon paljon enemmän ennenkuin edes huomataan koko vajista.
Tällä hetkellä mulla on 6pv viikossa 0,1mg ja kerran viikossa 0,1mg + 25mikrog.
Lääkityksen kanssa on tosiaan aika paljon hakemista useinkin. Ja just noin saattaa käydä, että löydetään hyvä annostus mutta jossain kohtaa arvot alkaa silti nousta. Ei auta kuin rukata taas annostusta. Tosi tympeä vaiva, kun elää niin paljon koko ajan.

 

@Eela- okei, no siis mää en huomaa mun olossa oikeen mitään muutosta vatsa toimii loistavasti ummetuksesta ei tietookaan . mikä on vts? oon ehkä vähän tyhmä kun en tiedä aa joo siis vajaatoiminta! mun se annostus on siis 25mikrogrammaa oli pakko tarkistaa

 

Muokkasin vielä @Kinder_Kitty tuota omaa edellistä viestiä lääkityksen suhteen, jos et huomannut unohdin vastata siihen. Vt on vaan lyhenne vajaatoiminnasta, mitä usein käytetään. Ei jaksa aina kirjottaa sitä sanahirviötä ootko väsyneempi sillon kun tsh nousee? Mulla ärsyttävin, ja ensimmäinen oire aina on väsymys. Siitä tietää aina nostaa annosta. Oon aiemmin saanut hyvät ohjeet omatoimiseen annoksen värkkäilyyn työterveyslääkäriltä, mutta työsuhde siellä loppui ja "jouduin" julkiselle hoitoon. ajattelin nyt mennä prikulleen uuden työterveyslääkärin ohjeilla ton painon takia ja haluan nähdä millainen se olo mahtaa olla, jos joskus pääsen siihen alle 1

 

joo huomasin en siis huomaa mitään muutosta mun olossa en yhtään mitään.. mulle polilta sanoivat et tsh olis hyvä olla alle 2,5 raskautta yrittäessä..omakantaan oli vaan laitettu et katotaan ens käynnillä sitä et nostetaanko annostusta vai ei.. ja vasta-aineet ois hyvä kattoo uusiks syksyllä..

 

Jännä että sullekin sanottu että tuollaset arvot on ok. Hoitaja tänään painotti, että diagnosoidussa vt:ssa ei riitä että arvot on viitearvojen sisällä vaan tavote pitää olla. Oliko sulla löydetty tuo ihan sattumalta?