Heips! Ajattelin liittyä joukkoonne jonkin aikaa keskustelua seuranneena. Täällä ois piakkoin 22 täyttävä vauvakuumeileva nuori nainen.
Vauvakuumetta on ollut jo yli vuoden, yritystä on kihlatun kanssa takana nyt marraskuusta 2014 lähtien. Pikkuhiljaa alkaa jo harmittamaan kun oikeastaan joka kerta sitä on ollut ihan varma että noniin, nyt tärppäsi ja kuukautisethan ne sieltä sitten tulee
Ollaan pohdittu että missä mahtaa olla vika, tietysti yritystä ei vielä ole takana kuin muutamia kuukausia, mutta jotenkin sitä kai yrittämistä aloittaessa ajatteli että kun ollaan molemmat nuoria, hyväkuntoisia ja perusterveitä ihmisiä, niin kyllähän sieltä pitäisi plussaa testiin tulla melko pian. Aloin sitten käymään eri mahdollisuuksia lävitse, ensimmäisenä törmäsin siihen, että kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa raskautumiseen. Minullahan on se joskus todettu, mutta lääkitys lopetettiin kaksi vuotta sitten kun arvot tasaantuivat kuulemma pysyvästi. Nyt sitten aion mennä vielä tällä viikolla verikokeisiin, aika on varattuna, mutta viimeksi on testattu viime vuonna ja eihän siellä silloin lääkärin mukaan mitään vikaa ollut. Kannattaisikohan tuloksia kysellessä mainita, että yrittää raskautta, että sitten varmuuden vuoksi antaisivat thyroxinit takaisin, vai onko sitten haittaa jos arvot ovat hitusen koholla?
Toinen mikä tuli mieleeni raskautumista haittaavana tekijänä on miehen tupakointi. Voiko sillä muka olla suurta vaikutusta? Siskonikin on kolme lasta saanut ja sekä hän että hänen miehensä polttavat kuin korsteenit.
Itse en polta, mutta mies tosiaan aika runsaasti polttanut viimeiset kahdeksan vuotta. Nyt olen kuitenkin potkinut takamukselle ja yrittänyt kannustaa lopettamiseen ja onhan tuo nyt kohta puolitoista viikkoa mussuttanut purkkaa ja polttanut vain muutaman päivässä. Eli kai se tupakkakin on sitten seuraavaan ovikseen mennessä jäänyt, toivottavasti... Ennenkin kyllä mies yrittänyt lopettamista ja aina karahtanut kiville viimeistään sen kahden viikon kuluttua tupakan jättämisestä, toivottavasti parempaa onnea tällä kertaa kuin olisi lisämotivaatiotakin...
Kolmas mieleen tuleva asia on ehkäisypillereiden käyttö, ne olivat minulla käytössä 2010 lähtien aktiivisesti viime vuoden syksyyn asti. Olo parani rutkasti kun ne lopetin, mutta en kai sentään onnistunut niillä tuhoamaan hedelmällisyyttäni? Kaikkea sitä ajattelee, mutta kun alkaa pelottaa että olenko nyt mokannut jossain itse ja sen takia... Niin no.
Mietin myös, että minulla on myös ollut stressiä viimeisen puolen vuoden aikana ihan hirveästi, mutta kuukautiskiertooni se ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Vaikuttaisiko silti raskautumiseen?
Lääkäriinkin menoa olen miettinyt, mutta toisaalta siihen ei ehkä vielä ole syytä. Kuukautiskiertonikin on äärimmäisen tarkka, tiedän melkein tunnilleen milloin se veri sieltä alkaa tulla jos on tullakseen. Kierto on 30 päivää ja mielestäni ihan normaalit kuukautiset, kesto on noin 4 päivää, vuoto aika runsasta ja myös kyllä varsin kivuliasta, aikoinaan pillerit sain siihen että vuoto hieman rajoittuisi ja kivut hellittäisivät. Kyllähän pillerit siihen auttoivatkin ja niiden lopettamisen jälkeen kipuja on tullut hieman takaisin, ei kuitenkaan niin vahvoina kun teinivuosina olivat, onneksi!
Seuraavan ovulaation pitäisi olla 8.3, sitä odotellessa. Tässä selailen netistä kaikenmaailman jippoja mitä muka kannattaisi tehdä, onkohan niissä mitään järkeä? Ajattelin yrittämista aloitellessamme, että jatkaa eteenpäin täysin normaalisti vain, ehkäisy vain pois, niin olen kuullut että parhaiten toimii. Mutta kai sitä tarvii sitten jotain erikoisempaa että se plussa sieltä testiin tulisi :/
Aah, yritin nyt tässä laskea näiden lyhenteiden mukaan että missä ite mennään niin vissiinkin ois mulla järkyttävän huonon matikkapääni mukaan
YK 4 KP 5/30.
P.S. Iiiks minkä romaanin kirjoitin... Noh, kai sitä asiaa vaan sitten oli...