en saa olla pahalla päällä tai väsynyt

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä neuvoksi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miehellä taitaa olla mielen häiriö, jota sanotaan psykiatriassa IMPULLSIKONTROLLIHÄIRIÖksi. Selvääkin selvempää on, että noin väkivaltainen käytös ei ole normaalia eikä tervettä.
Tai toinen vaihtoehto on, että mies on täydellinen psykopaatti. Jompi kumpi, mutta mielen hallinta on täysin kadoksissa.
 
Jos eroat miehestäsi, niin ehkä tuttavasi tukevat sinua kuten muutenkin eronnutta ihmistä tuetaan monesti. Mutta tosiaan jos miehesi on taitava esittämään "normaalia" niin vielä vähemmän voit odottaa että muut pelastavat sinut suhteeltasi.

Hävitä elämästäsi kokonaan koko tuttavat, ainakin sellaiset joille se ei passaa että teet elämäsi paremmaksi.
Ihmisiä eroaa joka vuosi, eikä kukaan aina tiedä miksi.

Kuulostaa siltä että mies on psykopaatti, joten kannattaa tehdä siirrot harkiten ja hommata hiljaisuudessa uusi asunto. Anna miehen jäädä vanhaan ja särkeä siellä omat tavaransa, niitä saa lisää ja paras olisi kun vaihtasit koko paikkakuntaa ja osoite ja numero salaiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja "heko heko":
1. Mistä minä tulen?
2. Kuka minä olen?
3. Minne minä menen?

Kun nämä kysymykset ap on vastannut itselleen niin hän joko jatkaa parisuhdettaan ... tai sitten ei jatka.

Ei tämä elämä sen kummempaa: kun seisoo elämän risteyksessä niin on valittava tie, mitä kulkea.

Siinä valintaa miettiessä kannattaa vastata ed. kysymyksiin ennen tien valintaa, jotta valitsee mahdollisimman oikean tien. Lopulta kaikki on kuitenkin Luojan johdatuksessa.



Tätä aikaa kutsutaan ns. "itsensä etsimisen ajaksi". Kun nämä kysymykset ovat selvät ap:lle niin hänen elämän tiensä ja valintansa on myös selkeämpää. Tämä ihmeellinen ja kivikkoinenkin tie on "tie omaan sisimpään".

Hyvää matkaa ap:lle!

 
Peruspersoonaani liittyen tekisin sen "muuton" kuitenkin yhteisymmärryksessä, ystävyydessä ja sovinnolla. Mutta tähän "ystävyyteen ja ymmärrykseen" tarvitaan myös toisen tahto.

Ap valitsee itse "muuttonsa" ja tiensä ja tekee sen omalla persoonallaan ja tavallaan ... jos yleensäkin tekee.

Jokainen valitsee itse tiensä ... omalla tavallaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mielen hallinta:
Miehellä taitaa olla mielen häiriö, jota sanotaan psykiatriassa IMPULLSIKONTROLLIHÄIRIÖksi. Selvääkin selvempää on, että noin väkivaltainen käytös ei ole normaalia eikä tervettä.
Tai toinen vaihtoehto on, että mies on täydellinen psykopaatti. Jompi kumpi, mutta mielen hallinta on täysin kadoksissa.

Jos hiukan poikkean aiheesta ja kysyn. Tuleeko kaikille miehille noita suuttumus kohtauksia joissa tekisi mieli särkeä tai lyödä jotakin? Itsessä myös tunnistan tuon piirteen. Ainoastaan tähänasti olen pystynyt hillitsemään itseni. Tosin se menee joskus hyvin lähelle sitä räjähtämispistettä.

 
Luultavasti ero tulee kuitenkin - ennemmin tai myöhemmin. Mies ei ole tyytyväinen sinuun, etkä sinä mieheen. Miksi jatkaisitte? Muuttuaksenne? Oman tempperamentin tai luonteen muuttaminen on melkoinen haaste, miehen muuttaminen vielä suurempi. Oletettavasti hän muuttuu sinun kannaltasi vain huonompaan suuntaan. Pieni raivo ei enää ehkä jatkossa riitäkään pakottamaan sinua iloiseksi tai reagoimaan pelokkaasti, eikä häntä purkamaan ahdistustaan. Seuraavassa vaiheessa mies katsoo oikeutuksekseen pettää, sillä "eihän myrtsiä vaimoa kukaan kestä". Olet selvästi vaaravyöhykkeellä. Joten lähde jo, ennen kuin koet lisää pettymyksiä ja itsetuntosi on nollassa.

Mieti, mitä suhde sinulle antaa henkisesti. Taloudelliset sitoumukset ja lusikat ovat kuitenkin toisarvoisia, vaikka voivatkin sitoa ihmisä. Toiseten ihmisten käsitykset miehestä ja sinusta hänen vaimonaan ovat heidän - eivät sinun totuutesi. Tiedät jo etteivät he ole "oikeassa".

Luultavasti olet sosiaaliselle painelle herkkä. Voihan olla, että juuri tuo piirre on vienyt sinut ja miehesi yhteen. Olet ollut valmis näyttämään iloista, tyytyväistä ja saamaan siitä myönteistä palautetta muilta. Se on pönkittänyt ehkäpä muutoin haurasta itsetuntoasi. Pidätkö tärkeänä, mitä muut ajattelevat sinusta? Yritätkö miellyttää kaikkia, myös miehen lähipiiriä, vaikka et voi olla oma itsesi? Pelkäätkö, että oma luonteesi ja tunteesi näkyvät? Uskotko muiden seurassa pitävän sinua kummallisena omien tunteidesi vuoksi? Onko paniikki sitä, että olet jo menettämässä kosketuksen omiin tunteisiisi ja itseesi?

Ymmärrettävästi olosi on ristiritainen. Kiltti ihminen haluaisi, että hänestä pidetään. Valitettavasti usein kuitenkin on niin, että toiset ihailevat niitä, jotka uskaltavat olla aitoja ja näyttäytyä omana itsenään ilman korostunutta miellyttämisen tarvetta. Vaikka iloisuuskin koketaan yleensä positiivisuutena, niin siinäkin voi olla yliampuva ja epäaito sävy, joka oikeastaan vain ärsyttää. Joten keinotekoinen miellyttämisen tarve ei kuitenkaan johda hyvään.
 
Ap:n ITSE käytävä etsimistie ja löydettävä vastaukset oman elämänsä kysymyksiin ja mahdollisiin kipukohtiinkin ... ja näin valittava jatkotie.

Toisten analyysit eivät pitkälle kanna :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja "heko heko":
Ap:n ITSE käytävä etsimistie ja löydettävä vastaukset oman elämänsä kysymyksiin ja mahdollisiin kipukohtiinkin ... ja näin valittava jatkotie.

Toisten analyysit eivät pitkälle kanna :)

Itse on kuljettava tie, vaikka kysyvä ei tieltä eksy. Joskus voi joutua harhailemaan ja neuvosta kiertotiellekin, mutta aina on tarvittu oppaita ja tienviittoja helpottamaan kulkua. Tärkeintä lienee tässäkin tapauksessa pysyä kartalla, jos ja kun tietää, minne on menossa. Ensin kannattaa asettaa kartta oikein päin, ettei suunta näyttäisi suoraan helvettiin.

 
Jokainen etsii ITSE oman tiensä.

Kukaan muu kuin ihminen itse ei voi "laittaa toisen elämän palikoita" kohdalleen, koska kukaan muu ei kuitenkaan tiedä kaikkea tapauksesta eikä esim. tunne toista osapuolta, joka vaikuttaa kahden ihmisen suhteeseen.

Kaikki NEUVOT siis ovat manipulaatiota/arvailua/luulottelua ym., koska VAIN IHMINEN ITSE VOI etsiä oman tiensä ja tehdä ratkaisut elämässään.

Ihmissuhteessa on VAIN ja AINOASTAAN KAKSI PÄÄTÄ. Kaikki ellien päät esim. ovat turhia päitä tässä kyseisessä ihmissuhteessa. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysy itseltäsi:
Alkuperäinen kirjoittaja "heko heko":
Ap:n ITSE käytävä etsimistie ja löydettävä vastaukset oman elämänsä kysymyksiin ja mahdollisiin kipukohtiinkin ... ja näin valittava jatkotie.

Toisten analyysit eivät pitkälle kanna :)

Itse on kuljettava tie, vaikka kysyvä ei tieltä eksy. Joskus voi joutua harhailemaan ja neuvosta kiertotiellekin, mutta aina on tarvittu oppaita ja tienviittoja helpottamaan kulkua. Tärkeintä lienee tässäkin tapauksessa pysyä kartalla, jos ja kun tietää, minne on menossa. Ensin kannattaa asettaa kartta oikein päin, ettei suunta näyttäisi suoraan helvettiin.

Kiitos monesta rakentavasta vastauksesta.
Olen jo monen vuoden ajan ollut tässä liitossa, ja pikku hiljaa olen vasta alkanut tajuta, ettei syy olekaan minun, kun täydellisen miellyttävä ja mukava mies "ojentaa". Se on niin hienovaraista ja pikkuhiljaa tulevaa, ja välillä on erittäin hyviä aikoja yhdessäololle. Kun toinen sanoo, että itse on mukava ja kaikkien kanssa toimeen tuleva, mutta sinun kanssasi on välillä tosi hankalaa, alkaa uskoa itsekin omaan huonouteen.
Eniten minua kuitenkin harmittaa se, ettei mies tajua omaa ilkeyttään. Sen tajuamiseen ei itku, ei suru, ei vastaanpaneminen auta. Hänessä ei ole minkäänlaista tajua omaan käytökseensä, vain ja ainoastaan toisessa on vikaa. Se on käsittämätöntä.
Joku kirjoitti, että mies saattaa alkaa pettämään. Hän on kertonut jo aikoja sitten, että jos ei liitto toimi, (etenkään jos seksiä ei saa reilusti) hänen mielestään saa olla muita suhteita. Välillä, kun hänellä on ollut pitkiä häijyjä jaksoja, en ole pystynyt seksialoitteisiin. Hän toivoo nimenomaan, että minä teen ne, vaikka hän haluaisi seksiä minua enemmän. Ilkeitten loukkausten jälkeen en ole pystynyt himoamaan häntä, ja on mennyt jopa kuukausi ilman seksikontaktia.
Jos hänellä on muita kumppaneita, niin hän ei kanna siitä ainakaan mitään morkkista.
Jos minulla olisi joku, niin sitä hän ei hyväksyisi, koska hänessä ei ole mitään vikaa.

En turhaan ole täällä palstalla, koska mietin vakavasti lähtöä. Minulla ei ole tuttavaa, jolle tästä jutella. Niinkuin sanoin, kaikki tuttavani on sitä mieltä, että minulla on maailman upein mies, josta pitää olla kiitollinen. Selvitän tällä tunteitani ja pyrin saamaan vahvistusta olemassaololleni. Kiitos teille ja mieluusti otan vielä vastaan kommentteja teiltä tällä selviytymisen tielläni.
 
minusta tuo käytös malli raivotaan ja lyntätään henkisesti alas ja annetaan turpaan jos vaimo kerrankin sanoo pitää puolensa kertoo

sairaasta epävarmasta mielialahäiriöisestä ihmisestä. Voit hakea paikkakuntasi mielenterveys seuran yhdistyksiltä tietoa miten asia on ja miten sellaisen ihmisen kanssa pitää toimia. Näin jaksat arjet etkä
uhraudu oman psyykkisen tilan kustannuksella.
Tuolla tavalla tehdään masentuneita vaimoja-..
Itsekin olin kerran tämmöisen Matin kohtelussa.. Mustelmien ja kuristamisten jälkeen tajusin paremman elämän koittavan kaukana hänestä.
Toivon että teet vaimo alkuperäinen omat päätöksesi itse ei miehen eikä kavereiden ohjaamana. Omien tunteiden ilmaisu on ihmisen perusta, kuuluu alkeellisimpaan vapauden muotoon.
 
Jos haluat jatkaa parisuhdettasi niin todella kannattaa hakea apua ja mieluiten yhdessä miehesi kanssa. Yhteinen tahto on kaiken AjaO. Halu puhaltaa yhteen hiileen.

Tärkeintä on se, että yhteispeli pelaa ja molemmat haluaisitte jatkaa liittoanne. Yksin ei pitkälle pötkitä, joten jos miehesi ei halua tehdä kanssasi yhteistyötä on työsarkasi parisuhteessa hyvin rankka ... jopa sanoisinko mahdoton.

Ihmissuhteessa on AINA kaksi päätä ja molempien otettava oma vastuu suhteesta ja sen sujuvuudesta.

Tähän kuitenkin pitää olla molempien TAHTO ja HALU. Jos toiselta se puuttuu niin suhde ei toimi ... ja silloin on parempi olla yksin ja etsiä uusia mahdollisuuksia jonkun muun ihmisen kanssa.
 
on auttanut paria näkemään toisensa ja itsensä kuin myös suhteensa eri valossa ja sitten ollaan tehty ratkaisu joko "puolesta tai vastaan".

Pieni "hajurako" voi siis tehdä suhteelle hyvää ... tai sitten lopettaa sen.
 
Miten taitavasti mies osaa sinua manipuloida. Ja mietin tässä, että miksi juuri liialliset kiltit ja huonosti itseään tuntevat ihmiset jäävät tällaiseen ihmissuhdekoukeroihin. Mies käyttää valtaa sinuun ja on uskotellut sinulle, että sinussa on kaikki viat. Ja miehellä on heikko itsetunto. Eikä kukaan ole täydellinen, kun jokaisessa on jotain särmikohtia mitä pitäisi hioa? Miehesi uskoo, että hän on mukava. Hän ei näe varmaan itsessään mitään vikaa. Eikä myös löydy minkäänlaista empatian kykyä häneltä. On varmaan kamala elää tuollaisen "hirviön" kanssa joka päivä. Ja kaikki miten miehesi näkee asian olevan, hän saa tehdä niin kuin itse huvittaa. Vaikka etsiä vierastakin, kun se miehen mielestä on oikein?. Mitään ei näe muuttaa omaa käyttämistään. Onpas vaikea yhtälö, mutta ei kuitenkaan mahdotonta päästä pois tästä kuviosta. Vain sinä voisit tämän suhteen eteen jotain tehdä. Hakea jostain apua, esim. ammattiauttajalta. Ehkä vaikea on irrottautua tästä suhteesta ihan ykskaks. Mutta ainakin kannattaa nyt itseään huomioida enemmän ja nähdä itsessään hyviä asioita. Tuota on vähän vaikea ymmärtää, että kaikki tuttavasi näkee, että mies on maailman upein? Mies vain teeskentelee muille ja jotkut ihmiset eivät erota jyviä akanoista, ei se kummempaa. Minusta sinussa on niin hyviä puolia, kun vain uskot ja luotat itseesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elä elämäsi hymyillen vain:
Alkuperäinen kirjoittaja tunneäly:
Alkuperäinen kirjoittaja mitä neuvoksi:
mies raivostuu saman tien, jos olen huonolla tuulella (oon hiljainen).
Hän huutaa ja kiroilee samantien. Sanoo, että edes sano mikä jurppii, saatana.
Jos sanoisin, että hän osaltaan ainakin, hän saisi täyden raivokohtauksen, huutaisi ja haukkuisi minut samantien kertoen, että vain minussa on jotain vikaa, katso peiliin.

Kammottavaa, kun ei voi koskaan muuta kuin olla mieliksi. Hän saa olla mitä haluaa. Hän tietää, että pelkään noita hänen raivokohtauksiaan, ja ilmeisesti sen takia ottaa ne käyttöön tuollaisissa tilanteissa.

MIehesi tunneäly vain ei oikein toimi. Hän luulee että voi uhkaavalla käytöksellä pakottaa toisen iloiseksi. Ehkä sinun ei pitäisi näyttää miehelle pelkoasi, ettei se ajattele että raivoaminen tehoaa.

Kun mies raivoaa, se on niin pelottavaa kaikkine hyökkäävine käytöksineen (hajottaa paikkoja tai yrittää käydä kimppuun) en voi olla sitä näyttämättä. Siinä kohtaa on pakko näyttää miltä tuntuu vaikka muuten yritän sen estää.

Hän todella saattaa hajottaa vaikka huoneen seinän pikaistuksissaan vaikka siitä ettei naamani näytä hänestä hyväntuuliselta. Nuo yllättäen tulevat kohtaukset ovat saaneet minut välillä paniikkiluonteiseksi. Hätäännyn tosi kovasti asioista, joista en olisi ennen huolestunut yhtään. Jatkuva varpailllaanolo on rankkaa, ja silti ei voi tietää, mitä tapahtuu, ehkä se naama on jäänyt outoon asentoon toisen tarkkaillessa. Näistä kaikista asioista olen yrittänyt sanoa miehelle, mutta hän ei koe itsessään mitään vikaa, silloinkin olen saanut valtavan huutohaukkuryöpyn niskaani.

Toisaalta mies on sangen lupsakka. Tuttavat näkevät hänestä tämän puolen ja varmaan ihmettelevät, kun välillä käyttäydyn ehkä hiukan oudosti. Ovat taatusti miehen puolella, jos ero tulisi.
Ajattelisivat, että kunnon mies kaipaakin kunnon vaimon, eikä mitään säikkyä, jonka terapioimiseen miehen hieno luonne menee hukkaan.
Tosin vieraiden kuullenkin mies vinoilee minun huonoudestani ja korostaa omaa pätevyyttään. Kevyesti vitsin tyylisesti...Tuttavat eivät ole kiinnittäneet tähän mitään huomiota vaan ovat täysin miehen mukana jutuissaan. Jos korjauttaisin asiaa siinä, mies voisi alkaa rähjätä siinä aivan tajuttomasti. Siispä olen siinäkin aivan hiljaa...

Turha sitä on miettiä mitä muut ajattelevat jos ero tulee. So what? Olet tekemisissä luonnehäiriöisen miehen kanssa ja olisi korkea aika nostaa kytkintä. Sama kai se on miltä suhde ulkopuolisten silmissä näyttää jos itse olet onneton. Sitä paitsi, jos on mahdollisuus että mies tuttaviennekin edessä alkaisi rähjätä niin provosoipa mies niin tekemään. Sen jälkeen ei ainakaan kukaan ihmettele jos ero tulee.
 
Psykopaatin persoonallisuuteen kuuluu: ulospäin hauska, mukava, hurmaava, valloittava, mutta läheisilleen pirullinen, hankala kiusanhenki, riitaa haastava, täynnä omaa itseään ja muita aliarvioiva. Lisäksi ei ole halukas lähtemään mihinkään terapioihin, koska hänessä ei ole mitään vikaa, hän on täydellinen.. Veikkaan, että joudut itse tekemään yksin eropäätöksen. Viranomaisilta kannattaa pyytää apua.
 
Oletko miehesi kanssa yhdessä siksi, että kavereittesi mielestä miehesi näyttää olevan unelmien mies? Ylipäätään viittaat aika paljon siihen, millaisen kuvan miehesi antaa suhteestanne, hänestä ja sinusta kavereihin päin. Se ei ole ollenkaan oleellista, vaan oleellista on se, mitä suhteen kumpikin osapuoli tuntee. Jos miehelläsi on hyvä olla siksi, että hän alistaa sinut, niin sinä saat silti haluta eroa, koska sinulla itselläsi ei ole hyvä olla. Parisuhde ei ole yksi ihminen, vaan se on kaksi itsenäistä ihmistä, jotka vapaasta tahdostaan haluavat olla yhdessä.

Olen itsekin eronnut ns. täydellisestä liitosta ja moni oli erovaiheessa minua vastaan, koska he luulivat, että vain hetken kyllästymisen vuoksi jätin mieheni. Erovaiheessa en jaksanut selittää eron syitä. Erosta selviämiseen meni pari vuotta ja vasta siinä vaiheessa jaksoin kertoa todellisia syitä eroon (mm. se, että minun haluilla ja toiveilla ei ollut mitään merkitystä sen paremmin seksissä kuin muillakaan elämän osa-alueilla). Opin, että kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mitä suhteessa oikeasti tapahtuu, vaan sen tietää vain parisuhteen osapuolet.

Koetko itsesi onnelliseksi? Jos jatkat suhdetta ja suhde etenee kuten tähänkin asti, niin koetko, että onnellisuutesi pysyy/huononee/pahenee? Kykenetkö rakastamaan miestä, joka ei välitä sinusta vaan itsestään? Ansaitseeko miehesi sinua ja rakkauttasi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja "heko heko":
Jos haluat jatkaa parisuhdettasi niin todella kannattaa hakea apua ja mieluiten yhdessä miehesi kanssa. Yhteinen tahto on kaiken AjaO. Halu puhaltaa yhteen hiileen.

Tärkeintä on se, että yhteispeli pelaa ja molemmat haluaisitte jatkaa liittoanne. Yksin ei pitkälle pötkitä, joten jos miehesi ei halua tehdä kanssasi yhteistyötä on työsarkasi parisuhteessa hyvin rankka ... jopa sanoisinko mahdoton.

Ihmissuhteessa on AINA kaksi päätä ja molempien otettava oma vastuu suhteesta ja sen sujuvuudesta.

Tähän kuitenkin pitää olla molempien TAHTO ja HALU. Jos toiselta se puuttuu niin suhde ei toimi ... ja silloin on parempi olla yksin ja etsiä uusia mahdollisuuksia jonkun muun ihmisen kanssa.

Sain miehen lähtemään terapiaan. Jälkeenpäin hän sanoi, että sen takia, että joku muukin sanoo mulle, että minussa on kaikki vika, ja mun on pakko muuttua, jotta suhde voisi toimia.

Terapiaihminen oli sitä mieltä kuunteltuamme meitä erikseen, että minun on ymmärrettävä arvostaa miestäni ja antaa hänelle seksiä, koska se on erittäin tärkeää. Muuten mies voi jopa lähteä etsimään sitä muualta. Miehet ovat sellaisia...Lisäksi minun on tehtävä enemmin kotitöitä, mies veti yllättäen tämän asian esille. Mies ja terapoitsija painottivat valtavasti tätä kotitöiden lisäämishommaa. Siitä keskusteltiin ja pidettiin suhteen avainkysymyksenä. Eli alettiinpuhua ihan epäolennaisista asioista. Mies on niin taitava, että tässäkin ammatti-ihmisen kanssa mentiin hänen ehdoillaan. Ja mies sanoi; siinä näet miten asiat ovat.
 

Yhteistyössä