En imetä mukavuussyistä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miksi niin kauhea haloo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No jos vaikka puhuisi ihan pelkästään rintamaidon koostumuksesta ja hyvistä ominaisuuksista ilman syyllistämisen häivääkään niin sellaiset äidit, jotka eivät ole voineet imettää, syyllistyvät. Ja suotta. Koska eihän sille mitään voi ja siinä tapauksessa korvike on riittävän hyvä.

Mutta siitä huolimatta, että ihmisille tulee paha mieli niin rintamaidosta pitäisi pystyä puhumaan, jotta tulevat äidit osaisivat tehdä valintansa imettääkö vai ei ja mahdollisesti jos mukavuusimettämättömyys on vaihtoehtona niin miettiä asiaa vielä kerran.
 
Kertokaas nyt oikeesti ja rehellisesti miten se imetys on HELPOMPAA kuin ulloruokinta?

- tissit on koko ajan maidossa / kipeenä
- oot lapsessa kiinni koko ajan
- joudut riisumaan/pukemaan
- maitoa on joka paikassa
- jos et imetä/joudut pumppaamaan tyhjäksi
- yli 5 tuntia imettämättä --> pumppaamaan

-Tissit ei olleet kipeät, ehkä jos pääsivät liian täyteen, tuli tukala olo. Mutta ei se minua haitannut, pieni nipistely silloin tällöin, so what?
-Miten niin koko ajan? Ekat viikot ehkä, kun imetys vielä takkusi, mutta sen jälkeen imetin n. 2-4 tunnin välein, eikä se ole minusta koko ajan. Hyvin ehti käydä kaupassa/lenkillä jne
-Imetyspaita ja imetysliivit-> tissi esiin sekunnissa, ei tarvi pukea ja riisua :)
-Maitoa joka paikassa... siis täh? Ei mulla ainakaan, maito nääs menee tissista vauvan suuhun....
-Kaksi viimeistä kohtaa: Mutta kun imetän! Silloin harvoin, kun en imetä (olen esim pitempään pois, niin silloin pumpataan; 15min ja tissit tyhjät. Ei oo kova homma.)

Halusin vastata tähän, mutta todellisuudessa olen sitä mieltä, että kukin tyylillään, ja pullolla kasvaa ihan yhtä lailla kuin tissillä. Itselleni se imetys oli vaan helpompaa ja ihan mukavaa puuhaa se oli. Suosittelen :)
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
Kertokaas nyt oikeesti ja rehellisesti miten se imetys on HELPOMPAA kuin ulloruokinta?

- tissit on koko ajan maidossa / kipeenä
- oot lapsessa kiinni koko ajan
- joudut riisumaan/pukemaan
- maitoa on joka paikassa
- jos et imetä/joudut pumppaamaan tyhjäksi
- yli 5 tuntia imettämättä --> pumppaamaan

- Tissit ei maidontulon tasaantumisen jälkeen ole enää lainkaan kipeät.
- Vauva-aika on lyhyt, kuten myös täysimetysaika ja mä tykkään tarjota vauvalleni läheisyyttä ja turvaa.
- Tätä kolmatta kohtaa en aivan ymmärtänyt. Jos antaa pullosta, niin sittenkö ei tarvitse enää pukeutua ollenkaan?
- Imetän, joten en joudu pumppaamaan. Pari kertaa olen pumpannut maidon valmiiksi pulloon hoitajalle, kun on ollut mentävä johonkin pakolliseen menoon. Pian käyn myös isompien kanssa uimassa säännöllisesti, jolloin pumppaan maidon pulloon.
- Maidontulon tasaantumisen jälkeen pystyn helposti olla tunteja imettämättä ilman, että tarvitsee pumpata. Muutenkin viiden tunnin jälkeen on kyllä jo helpompi tarjota vauvalle tissiä kun pumpata.

Itselleni myös yksi tärkeä mukavuustekijä imetyksessä on yöt. En nouse öisin sängystäni kertaakaan. Vauva nukkuu vieressä ja kun herään hänen heräilyynsä, niin kauan ennen itkua ehdin tarjota tissin, jonka jälkeen itse nukahdan uudestaan ja luultavasti melko pian vauvakin.
 
[QUOTE="Heh";27793995]Ihania nämä imetyksen vastustajat. Kun puhutaan pulloruokinnan vaivalloisuudesta, joka ainoa kertoo kaatavansa lapselleen lämmittämätöntä korviketta, lätkäisevänsä pullon vauvalle ja jatkavansa uniaan. Ellei sitten vauva ole yöhoidossa, kun se on niin kätevää.

Kun taas puhutaan imetyksen emotionaalisesta merkityksestä, samat pulloruokkijat katsoa tapittavat tiiviisti lapsiaan silmiin ja pitävät näitä kenguruhoidossa paitansa alla ruokinnan ajan.[/QUOTE]

Mä en oo kertaakaan lapselleni antanut lämmittämätöntä korviketta pullosta, en oo lätkäissy pulloa vauvalle ja jatkanu unia. Ihan joka ikinen kerta lapsi on saanut lämmintä korviketta mun/isänsä sylissä meidän pitämästä pullosta. Vauva ei ole ollut yöhoidossa kertaakaan, tai hoidossa muutenkaan.
Ja kyllä mun mielestä pulloruokinta pesuineen ja pullojen keittämisineen oli vaivalloista.

Ja ennen ku joku tähän alkaa lätisemään jotai imetyksen onnistumista tai ei onnistumisesta, niin ihan ite päätin olla imettämättä.
 
Eihän siinä mitään väärää oo jos et imetä, kun nykyään on hyvät korvikkeet. En paheksu enkä tuomitse sinua.
Mutta se "imetysvillitys" ehkä tulee siitä, että imetys on se luonnollinen tapa ruokkia vauvaa... Oma kokemukseni on, ettei ne tissit ollu imettämisestä ruvella kuin muutaman päivän, sitten tissit kai tottui. Olen todella iloinen, että itselläni imetys onnistui, se oli niin helppo tapa ruokkia vauvaa :)
 
Minä voisin sanoa, että imetän mukavuussyistä :) Maitoa tulee sopivasti, ei liikaa, ei liian vähän, läheisyys on ihanaa. Ihan parasta. Mikään ei ole hankalaa, ruuat aina saatavilla. Ainoa miinus ekat päivät, kun rinnat oli ruvella ja maidon määrän säätely oli hankalaa, mutta sen jälkeen kaikki jees. En keksi yhtään syytä miksi siirtyisin pulloruokintaan.
 
Kertokaas nyt oikeesti ja rehellisesti miten se imetys on HELPOMPAA kuin ulloruokinta?

- tissit on koko ajan maidossa / kipeenä
- oot lapsessa kiinni koko ajan
- joudut riisumaan/pukemaan
- maitoa on joka paikassa
- jos et imetä/joudut pumppaamaan tyhjäksi
- yli 5 tuntia imettämättä --> pumppaamaan

En ole vielälukenut koko ketjua, mutta pakko vastata tähän.
- Minulla eivät ole rinnat kipeät. Alussa oli vähän vaikeuksia imuotteen kanssa, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään. Minusta se, että rinnat ovat täynnä maitoa, ei ole kivuliasta. Päinvastoin: silloin tuntuu tosi mukavalta, kun vauva alkaa tyhjentää niitä. Ja se maito on siellä rinnoissa SISÄPUOLELLA, eivät rintani siis ole "maidossa" niin, että se häiritsisi.
- En koe ongelmaksi sitä, että vauva on minussa kiinni. Se on kuitenkin aika lyhyt aika elämässä. Ja toisaalta tämä on minusta myös hieno asia kokea, imetys ja pienen vauvan läheisyys. Eipä näitä kovin monta tähän elämään tule. Ja ainahan voi pumpata maitoa ja jättää vauvan isän hoitoon, jos haluaa mennä jonnekin ilman vauvaa. Ja esim. nyt vauva nukkuu ja olen ihan eri huoneessa- en koe olevani sen enempää kiinni kuin esikoisenkaan (4 vuotta) kanssa.
- Käytän imetyspaitoja ja imetysrintaliivejä -> ihan helppoa
- Minulla ei ole ollut maitoa "joka paikassa". Käytän kestoliivinsuojia, joihin rinnoista tihkuva maito menee. Lakanaan sitä voi yöllä mennä, mutta menisi siihen joka tapauksessa puklua. Samoin kuin vaatteisiin. Pulauttelu meillä on ongelmia ja pyykkiä aiheuttanut, ei suinkaan imetys
- Minulla ei ole ollut tuollaista, mutta en kokisi sitä niin hankalaksi. Kyse olisi luultavasti poikkeustilanteesta. ja imetyksen loppuvaiheessa ei enää tarvitse pumpata.
- Mitä ongelmallista tässäkin muka on? Ja vauvat yleensä syövät parin tunnin välein, joten yleensä tällaista pumppaamisen tarvetta ei edes tule. Ja kuten sanottu, imetyksen loppuvaiheessa ei muutenkaan tarvitse pumppailla.
 
Kertokaas nyt oikeesti ja rehellisesti miten se imetys on HELPOMPAA kuin ulloruokinta?

- tissit on koko ajan maidossa / kipeenä
- oot lapsessa kiinni koko ajan
- joudut riisumaan/pukemaan
- maitoa on joka paikassa
- jos et imetä/joudut pumppaamaan tyhjäksi
- yli 5 tuntia imettämättä --> pumppaamaan

Mulla:
-Tissit eivät olleet ollenkaan kipeitä, ei edes alussa. Miten niin maidossa? Kyllä mulla maito pysy rintojen SISÄLLÄ ja vauvan imiessä siirtyi suuhun=)
-Pienessä vauvaussa on yksi aikuinen koko ajan kiinni. Ootko sä jättänyt sun vauvan yksin kotiin?!!
-Paita on tosi helppo nostaa ylos, kestää n. 1 sekunnin. Sä et varmaan käy ikinä vessassa/suihkussa kun siitä on niin paljon vaivaa...
-Missäs sitä maitoa olisi ollut? Rintojen sisällä ja vauvan sisällä pysyi. Niin korvike kuin rintaruokitut vauvat puklaavat. Minä en sitä maitoa ikinä asuntoon levittänyt=)
-Jos en imettänyt, joko odotin seuraavaan imetyskertaan, jolloin vauva tyhjensi tai jos pidempi väli pumppasin. Aika pieni vaiva imetyksestä, kun se tapahtuu joskus! Isompi vaiva pullojen keittämisestä ym.
-Jos yli 5 h imettämättä, kieltämättä pumppaaminen oli mukavaa ettei rinnat olleet liian täysiä. Edelleenkin pieni vaiva.

Korvikevauva syö ihan yhtä paljon kuin rinnasta syövä, miten se imetys sitoisi sen enemmän? Ok, jos äiti ei halua olla koko ajan lapsen kanssa vaan pitää päästä bilettämään joka viikonloppu tai ilta shoppailemaan, niin silloin imetys tuskin on se sitova, vaan se vauva. Jonkunhan sitä korvikevauvaakin on hoidettava. Toki imetys alussa vie enemmän aikaa kuin pullosta syöttäminen, mutta ihanaahan vauvaa on pitää sylissä. Vaikka pullosta olisin syöttänyt, joka tapauksessa olisi ollut sylissä yhtä paljon, joten imetys ei sitonut.

Mä pääsin ulos ihan yhtä paljon kuin jos mulla olisi ollut korvikevauva. Imettäminen ei tarkoita että ei voi käydä ilman vauvaa missään. Vauvan kanssakin voi liikkua missä vain.

Se, mistä korvikeäidit jää paitsi, on tietenkin se ylpeys, että omalla kehollaan voi tuottaa lapselleen ruokaa ja nautintoa. Kuinka suloinen on pieni vauva, joka tyytyväisenä ääntelehtii rinta suussa maidon valuessa mahaan. Näin imetyksen lopettaessa on ihanaa kun lapseni vuoden ikäisenäkin kipeänä tai väsyneenä tulee rintoja vasten nojailemaan ja hakemaan niistä lohtua. Tai tulee pusimaan niitä kun on nälkä. Uskon että rinnat edelleen taaperonakin säilyttävät lohdullisina turvapaikkana lapselle. Korvikkeella voi antaa ravinnon, mutta ei sitä ainutlaatuista turvaa ja läheisyyttä, minkä imetys antaa ja jota syli ei korvaa.

Äitiyteen kuuluu terve epäitsekkyys, mun mielestä mukavuussyistä imettämisestä kieltäytyminen kertoo äidin itsekkyydestä. Vanhemmuus harvoin on mukavaa. Aikuinen on se, jonka tehtävänä on joustaa. Toivottavasti mukavuudenhalu ap:llä ja muilla hänen kaltaisillaan ei ulotu muissa vanhemmuuden alueilla kuin imetyksessä.

Mun mielestä ei ole mitään imetysvillitystä. Imetys on ainoa luonnollinen tapa biologisesti ruokkia vauva, muutenhan vastasyntyneet eivät olisi selvinneet tuhansien vuosien ajan. Olen huomannut että korvikeäidit ovat nousseet barrikadeille julistamaan korvikesanomaa ja sitä ettei heitä saa tuomita. Aika harvoin täällä olen huomannut imetyspropaganda aloituksia, mutta korvikepropagandan aloituksia on tämän tästä.

Asia, jotka mua mietityttää joidenkin korvikeäitien suusta kuultuna:
-"Tää on mun valinta." Kyseessähän on lapsen edusta ja valinnasta joka koskee lasta.

Nykyään tuntuu että naisen rinnat ovat vain seksuaaliset objektit ja seksuaalista mielihyvää varten, onko joiden naisten siksi vaikeata imettää, kun ei osata ajatella rintoja lapsen ravinnon ja turvan lähteinä?
 
Mä ihmettelen, miksi edes on hankittu se lapsi, jos heti imettäminenkin on joku kauhea vaivalloinen asia, jota ei viitsitä tehdä, koska "mä en halua, ma haluan olla vapaa vauvasta, mua inhottaa...". Äitiys on joustamista ja omista haluista luopumista joksikin aikaa. Ja vauva-aika on niin lyhyt. Miksi sitä ei voisi "uhrata" oman lapsen takia? Kasvaahan sillä korvikemaidollakin terveitä lapsia, mutta ei se ole ensisijaisesti tarkoitettu vauvan ruokintaan. Sehän on nimeltään korvike. Sillä korvataan joku ensisijainen asia, jota ei jostain syystä saada. Mä ymmärrän, jos imettäminen ei onnistu tai on jotenkin äärimmäisen hankalaa tai se ei sovi vauvalle. Mä en ymmärrä, että ei imetetä, koska "se ei vaan oo mun juttu".
 
Itse olen imettänyt jokaista kolmea lastani yli vuoden. Koskaan en ole syyllistynyt ketään imettämättömyydestä. Sen ssijaan itse olen saanut kuulla kommentteja ja syyllistystä siitä miksi imetän. Ja lähes aina kyseessä on ollut äiti joka ei imetä, väitetään että heitä syyllistetään. Itse en saisi ruokkia lasta imettämällä sillä heti siitäkin joku syyllistyy. Ihan älytöntä. Jos on on sinut pulloruokinnan kanssa niin miksi pitää syyllistyä siitä että toinen imettää? Itseä on suurin piirtein pelottanut imettää missään muualla kuin kotona koska heti joku alkaa arvostelemaan tai tulkitsee imetyksen syyllistämiseksi.

Ja mitä imetyksen vaikeuteen/helppouteen tulee niin olen valinnut imetyksen juuri sen helppouden vuoksi. Ei pullorumbaa, varsinkaan keskellä yötä, eikä tarvitse miettiä onko maito pilaantunutta tai sopivan lämpöistä. Ja kyllä, olen päässyt lenkille,, kaupungille, jumppaan ja jopa kyennyt luomaan uraa imetysaikana..

Kuin itseni kirjoittamaa, aina on saanut olla varovainen mitä sanoo. Kolme lasta olen imettänyt jokaista yli vuoden. En ole koskaan kaivannut keneltäkään mitään perusteluja, miten lapsensa ruokkii. Silti itse olen saanut usein kuulla arvosteluja, ja jopa miettimistä saako lapseni riittävästi ravintoa kun olen riippuvainen lapsistani. En ole ymmärtänyt koskaan olevani niin itsekäs.
 
Must ois ollut epämukavaa leikkiä joidenkin pullojen kanssa. Pulloruokitut lapset haisee myös vähän erilaiselle, se kakka haisee pahemmalle ja pulautukset. M nukuin useimmiten ihan hyvin yöt, mies haki aina vauvan ja laitto mun viereen ja mä nukuin ja imetin samalla. Sit ku se oli juonu, mies vei sen omaan petiin. Mä pystyin imettään missä vaan, vaikka kaupassa, eikä sitä edes ihmiset huomannu.


Tahallinen imettämättömyys on mun mielestä estyneisyyttä ja pelkuruutta. Voishan sitä samantien kytkeytyä johonkin tietokoneisiin ja hoitaa kaiken muunkin jotenkin keinotekoisesti, jos ei kestä normaalielämää.
 
Meillä ei imetys onnistunut syystä ja toisesta. Kättärillä oli pari sellasta kätilöä, jotka vauhkos imetyksestä ihan koko ajan. Yks yöhoitaja jopa laski meidän KESKOSEN korvikkeen määrää, että imettäisin enemmän. Sanomattakin selvää, että vauva huuti koko yön nälkäänsä.
Tietysti itse hormonihuuruissa otin noiden hoitajien puheet itteeni tosi paljon. Samoin kaikkien sukulaisten utelut, että "etkö sä imetä?" Jopa niinkin paljon, että kuukauden verran, 8 kertaa päivässä, 30-45min kerrallaan pumppasin vauvallemme maitoa, jotta saa sitä "parasta ravintoa", mistä "kaikki" vouhkaa.

Vieläkin puolentoista vuoden jälkeen sattuu tollaset puheet, että äidinmaito on sitä parasta ravintoa, että nyt olen asettanut lapseni koko elämän vaakalaudalle, kun en ole kyennyt tarjoamaan sitä parasta.

TIETYSTI ymmärrän, että äidinmaito on sitä parasta, ja esimerkiksi tuo yksi kommentti tuolla, että korvikelapset ovat sairaampia, jne. oli lähinnä tarkoitettu niille, jotka mukavuussyistä ovat imettämättä. En pysty kuitenkaan olla miettimättä sitä, että vaikka en itse mukavuussyistä ollut imettämättä, vaan mulla oli ihan painavatkin syyt, niin ei se muuta sitä tosiasiaa, että meillä vauva kasvoi korvikkeella. Ei se korvikemaito yhtäkkiä muutu äidinmaidoksi, jos ei pysty haluamisesta huolimatta imettämään. Siksi lähinnä noi kärjistetyt kommentit, että korvikelapset "kärsivät", ja kolahtavat kovaa omassa tunnossa. En yhtään ihmettele, että osa täällä puolustaa niin hanakasti pullottelun "helppoutta".
 
[QUOTE="Tuutis";27798177]Meillä ei imetys onnistunut syystä ja toisesta. Kättärillä oli pari sellasta kätilöä, jotka vauhkos imetyksestä ihan koko ajan. Yks yöhoitaja jopa laski meidän KESKOSEN korvikkeen määrää, että imettäisin enemmän. Sanomattakin selvää, että vauva huuti koko yön nälkäänsä.
Tietysti itse hormonihuuruissa otin noiden hoitajien puheet itteeni tosi paljon. Samoin kaikkien sukulaisten utelut, että "etkö sä imetä?" Jopa niinkin paljon, että kuukauden verran, 8 kertaa päivässä, 30-45min kerrallaan pumppasin vauvallemme maitoa, jotta saa sitä "parasta ravintoa", mistä "kaikki" vouhkaa.

Vieläkin puolentoista vuoden jälkeen sattuu tollaset puheet, että äidinmaito on sitä parasta ravintoa, että nyt olen asettanut lapseni koko elämän vaakalaudalle, kun en ole kyennyt tarjoamaan sitä parasta.

TIETYSTI ymmärrän, että äidinmaito on sitä parasta, ja esimerkiksi tuo yksi kommentti tuolla, että korvikelapset ovat sairaampia, jne. oli lähinnä tarkoitettu niille, jotka mukavuussyistä ovat imettämättä. En pysty kuitenkaan olla miettimättä sitä, että vaikka en itse mukavuussyistä ollut imettämättä, vaan mulla oli ihan painavatkin syyt, niin ei se muuta sitä tosiasiaa, että meillä vauva kasvoi korvikkeella. Ei se korvikemaito yhtäkkiä muutu äidinmaidoksi, jos ei pysty haluamisesta huolimatta imettämään. Siksi lähinnä noi kärjistetyt kommentit, että korvikelapset "kärsivät", ja kolahtavat kovaa omassa tunnossa. En yhtään ihmettele, että osa täällä puolustaa niin hanakasti pullottelun "helppoutta".[/QUOTE]

Ikävää ettei imetys onnistunut ja tiedän että se voi tuntua rankalta. Mutta kun nyt aikaa on kulunut niin ehkä asioita voi vähän suhteuttaa? Siis imetys nyt on vain yksi pieni osa koko lapsen hoitoa ja kasvatusta, lapsen ruokkimiseenkin kuuluu paljon muuta.

Se että lapselta jäi se rintamaito (osin?) saamatta on loppupelissä kuitenkin aika pieni asia kokonaisuudessa. Ehkä tässä 1,5v aikana on tullut eteen joitain muitakin asioita mistä olet välillä joustanut? Ei aina tarvi olla täydellinen, vaikka lapselleen parasta haluaakin. :)
 
Kertokaas nyt oikeesti ja rehellisesti miten se imetys on HELPOMPAA kuin ulloruokinta?

- tissit on koko ajan maidossa / kipeenä
- oot lapsessa kiinni koko ajan
- joudut riisumaan/pukemaan
- maitoa on joka paikassa
- jos et imetä/joudut pumppaamaan tyhjäksi
- yli 5 tuntia imettämättä --> pumppaamaan

Minulla mikään noista ei pitänyt paikkaansa! Kokemusta on myös korvikevauvasta ja imettäminen on kyllä paljon helpompaa.
 
[QUOTE="Tuutis";27798177]Meillä ei imetys onnistunut syystä ja toisesta. Kättärillä oli pari sellasta kätilöä, jotka vauhkos imetyksestä ihan koko ajan. Yks yöhoitaja jopa laski meidän KESKOSEN korvikkeen määrää, että imettäisin enemmän. Sanomattakin selvää, että vauva huuti koko yön nälkäänsä.
Tietysti itse hormonihuuruissa otin noiden hoitajien puheet itteeni tosi paljon. Samoin kaikkien sukulaisten utelut, että "etkö sä imetä?" Jopa niinkin paljon, että kuukauden verran, 8 kertaa päivässä, 30-45min kerrallaan pumppasin vauvallemme maitoa, jotta saa sitä "parasta ravintoa", mistä "kaikki" vouhkaa.

Vieläkin puolentoista vuoden jälkeen sattuu tollaset puheet, että äidinmaito on sitä parasta ravintoa, että nyt olen asettanut lapseni koko elämän vaakalaudalle, kun en ole kyennyt tarjoamaan sitä parasta.

TIETYSTI ymmärrän, että äidinmaito on sitä parasta, ja esimerkiksi tuo yksi kommentti tuolla, että korvikelapset ovat sairaampia, jne. oli lähinnä tarkoitettu niille, jotka mukavuussyistä ovat imettämättä. En pysty kuitenkaan olla miettimättä sitä, että vaikka en itse mukavuussyistä ollut imettämättä, vaan mulla oli ihan painavatkin syyt, niin ei se muuta sitä tosiasiaa, että meillä vauva kasvoi korvikkeella. Ei se korvikemaito yhtäkkiä muutu äidinmaidoksi, jos ei pysty haluamisesta huolimatta imettämään. Siksi lähinnä noi kärjistetyt kommentit, että korvikelapset "kärsivät", ja kolahtavat kovaa omassa tunnossa. En yhtään ihmettele, että osa täällä puolustaa niin hanakasti pullottelun "helppoutta".[/QUOTE]

Se, että ei mukavuussyistä imetä, on sen vastakohta, ettei voi tai kykene, vaikka tahtoisi.
 
Itse olen imettänyt jokaista kolmea lastani yli vuoden. Koskaan en ole syyllistynyt ketään imettämättömyydestä. Sen ssijaan itse olen saanut kuulla kommentteja ja syyllistystä siitä miksi imetän. Ja lähes aina kyseessä on ollut äiti joka ei imetä, väitetään että heitä syyllistetään. Itse en saisi ruokkia lasta imettämällä sillä heti siitäkin joku syyllistyy. Ihan älytöntä. Jos on on sinut pulloruokinnan kanssa niin miksi pitää syyllistyä siitä että toinen imettää? Itseä on suurin piirtein pelottanut imettää missään muualla kuin kotona koska heti joku alkaa arvostelemaan tai tulkitsee imetyksen syyllistämiseksi.

Ja mitä imetyksen vaikeuteen/helppouteen tulee niin olen valinnut imetyksen juuri sen helppouden vuoksi. Ei pullorumbaa, varsinkaan keskellä yötä, eikä tarvitse miettiä onko maito pilaantunutta tai sopivan lämpöistä. Ja kyllä, olen päässyt lenkille,, kaupungille, jumppaan ja jopa kyennyt luomaan uraa imetysaikana..

Suoraan kuin minun suustani! :)
 
Esikoisen kohdalla tuskailin imetyksen kanssa kolme viikkoa, pumppasin kahden tunnin välein (ja kerran-kaksi yöllä) ja syötin lasta pullosta. Toisen lapsen kohdalla osittaisimetän ja enää lapsi saa pullosta vain kerran iltaisin ja siitä pullosta ei mun mielestä ole enää vaivaa ja lapsi saattaa nukkua vähän pidemmän pätkän korvikkeen ansiosta. Kaikille siis hyvä tilanne, vauva saa pääosin rintamaitoa, yöllä ei tarvitse nousta pulloa hakemaan ja iltakorvikkeen ansiosta lapsi ja äiti nukkuu pidemmän pätkän.:)

Imetys on paaaljon helpompaa kuin pumppaus-osittaisimetys-pulloruokintayhdistelmä, jota jouduin omantunnontuskissani harrastamaan esikoisen kanssa kun ahdistuin juuri näistä "mikset imetä"-kommenteista.. Matkoilla varsinkin kun joka paikassa ei pulloa pysty lämmittämään ja meidän lapsi ei juonut huoneenlämpöistä. Toisen kohdalla oon osannut olla ahdistumatta imetyksestä ja lapsipa osasikin imeä toisin kuin isosiskonsa. Vaikka korviketta menee edelleen 30-100ml päivässä, ollaan kuitenkin melkeen täysimetyksessä. Kannatan siis oikeastaan molempia, mutta olen kyllä sitä mieltä, että imetyksen hyödyt ovat vahvasti liioiteltuja. Ainoa, mikä tässä ärsyttää on se, että vihaan näitä imetysliivejä ja paitoja, mutta se nyt on munkin mielestä liian hepponen syy jättää imettämättä..:D
 
itse kuulun pulloruokkijaäiteihin, kolme reilusti yli nelikiloista poikaa ja yhden keskostytön synnyttäneenä, poikia osittaisimetin noin 1-4kk, tyttö ei tissille edes oppinut. enpä minä siit ressiä ota.. ja nuorimmaisen kanssa maidontulo viimein loppui tyystin miehen sairastumiseen ja sairaalaan muutamaks viikoks joutumisen myötä.. neuvolassa puhuin tuosta, täti sanoi että pääasia on se että lapsi saa ruokaa ja läheisyyttä. imetys on hyvä jos se onnistuu, mutta pulloruokinta melkein yhtä hyvä asia ja riittävä ravinto lapselle on se pääasia.. niin, kaikki lapseni ovat hyvin terveitä, eivät juurikaan sairastele, ja ainoastaan yks on siitepölyallerginen ja toinen allerginen penisilliinille
 
Mä ihmettelen, miksi edes on hankittu se lapsi, jos heti imettäminenkin on joku kauhea vaivalloinen asia, jota ei viitsitä tehdä, koska "mä en halua, ma haluan olla vapaa vauvasta, mua inhottaa...". Äitiys on joustamista ja omista haluista luopumista joksikin aikaa. Ja vauva-aika on niin lyhyt. Miksi sitä ei voisi "uhrata" oman lapsen takia? Kasvaahan sillä korvikemaidollakin terveitä lapsia, mutta ei se ole ensisijaisesti tarkoitettu vauvan ruokintaan. Sehän on nimeltään korvike. Sillä korvataan joku ensisijainen asia, jota ei jostain syystä saada. Mä ymmärrän, jos imettäminen ei onnistu tai on jotenkin äärimmäisen hankalaa tai se ei sovi vauvalle. Mä en ymmärrä, että ei imetetä, koska "se ei vaan oo mun juttu".

Samaa mieltä. Tosin itse ihmettelen, miksi imetys edes nähdään jonain "uhrautumisena", sitovana ja joustamisena (en siis tarkoita sinua, vaan niitä, jotka pitävät sitä kauhean hankalana). Itse ainakin ajattelen, että on mielettömän hienoa, että voin kokea tällaisenkin asian. Ja minusta imetys usein on myös tosi mukavaa ja miellyttävää. Itse en koe joutuvani joustamaan sen enempää mitä nyt muutenkin pikkuvauvan kanssa joutuu. En koe uhrautuvani, kun hoidan vauvaa muutenkaan, miksi siis imetyksenkään kohdalla.

Ymmärrän, että aina ei imetys syystä tai toisesta onnistu. Ja valitettavan usein sairaaloissa on imetysohjaus tosi huonoa, mikä voi myös pilata imetyksen. Neuvolassakaan ei aina osata auttaa, ja jos imettävä äiti jää ongelmineen yksin, niin eivät ne ongelmat yleensä itsestään ratkea. Syyllisyyttä on turha tuntea siitä, että ei imetä. Mutta sitä minäkin ihmettelen, että (varsinkin asiaan kunnolla perehtymättä ja yrittämättä) toteaa, että "ei ole mun juttu" ja automaattisesti päättää antaa vauvalle korviketta.
 
On 1. äitejä jotka imettävät, koska pystyvät ja haluavat, 2. äitejä, jotka eivät pysty, vaikka haluaisivat ja 3. äitejä, jotka eivät imetä vaikka pystyisivät. (eikä tämä sitten ole paremmuusjärjestys)

Tässä keskustelussa aloittaja kuuluu kolmosiin, mutta kakkoset älähtävät kun puhutaan äidinmaidosta ja sen hyvyydestä. Ykköset koittavat puhua kolmoselle järkeä, mutta ap on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Kunhan kävi pistämässä sopan tulille.

Koittakaa nyt kaikki te, jotka ette voi halustanne huolimatta imettää, vapautua syyllisyydestä, jooko? Edes niiden tulevien pienten vauvojen tähden joiden äiti harkitsee olla imettämättä mukavuussyistä.
 

Yhteistyössä