Edellinen oli näköjään jonkun suuttuneen tekstiä, mutta puolethan tuosta vaan on totta.
omalla elämänkokemuksella voin allekirjoittaa tuon. Jos nainen ei ole vähän ilkeä ja pidä miestä varpaisillaan tai varuillaan, niin mies vaan ei kiinnostu naisesta. Mulle on moni sanonut siitä, että muuten mutkin ottais moni, mutta mun pitäis suoraan sanottuna osata pelata asiat niin, että ei olis itsestään selvä asia.
Että mies joutuis pinnistelemään mun vuokseni. Jos nainen ei ole veemäinen, niin siinä ei olis sitä jotakin draivia.
Sen lisäks jos näyttää miehestä siltä, että joku muukin olis valmis ottamaan naisen, niin sillä herää kilpailuvietti, mut jos nainen ei olekkaan sellainen, että antaisi muiden miesten ymmärtää, niin mies käsittääkin asian siten, että naisessa ei ole kenenkään mielestä mitään kiinnostavaaa.
Silti ei sais ihan hutsukaan olla, mut tuossakin vähän pitää sitä varuillaan.
Paska homma, mut siihen en suostu. Jos joskus tulee niin vahva mies, et se kestäis aikuisen naisen, ilman, että naisen pitäis alkaa juonitella ja kieroilla, niin se olis mun mies. Mä olen miehen logiikalla varustettu nainen, enkä niin kuin naiset yleensä. Otan asiat selvänä pakettina tai sitten en ollenkaan. Mies haluaisi, että nainen tekisi niin, mutta jos todellisuudessa tekeekin, niin mies ei kuitenkaan sitä sitten pidä naisen arvoisena.
Naiselta kuitenkin odotetaan sitä, että nainen on vähän jostakin kohti sellainen hallitsematon. Mutta käytännössä se ei näy kuin siinä, että nainen tuttuilee miehelle ja on ilkeä. Sehän on muka vahvan naisen ja itsenäisen naisen merkki.
Mä kuulemman pidän miestäkin ihmisenä joka on inhimillinen ja sen vuoksi saan olla yksin, nämä on mulle sanoneet jotkut miehet joiden kanssa juttelen. Toinen vaihtoehto on, että ne on keksineet jonkun hätäselityksen, mutta näistä en sitä usko, koska ne ei tekis mulle sellaista. Moni mies ei kuulemma kestä sitä.
)).