Marisah ja Esteri: Juurikin noin
Pitää vaan yrittää olla stressaamatta ja ajatella että kyllä luonto hoitaa. Jos on jotain ongelmia niin luonto hoitaa sen kesken. Itseä aina lohduttaa kun miettii miten vaikeissa olosuhteissa esim. kehitysmaissa ja katastrofialueilla odotetaan ja synnytetään terveitä lapsia. Ehkä vähän outo vertaus, mutta tulee heti jotenkin luottavaisempi olo omaa kroppaa ja elämän jatkuvuutta kohtaan. Toki hiukan mietityttää itseäkin, kun joku kirjoitteli miten pieni koko voi viitata ongelmiin, että onko kaikki kuitenkaan hyvin, kun viikoista tosiaan tippui melkein kaksi pois. Mutta yritän olla luottavaisin mielin kuitenkin, koska selittäviä tekijöitä tuollekin hedelmöittymisajankohdalle löytyy (pitkä kierto, tuolloin olisi ollut 42 päivää, yhdyntä 5 päivää ennen laskennallista hedelmöittymistä).
(.) Kalenteri näyttää täyttyvän niin hurjaa vauhtia, että varasin jo eilen ajat labroihin ja np-ultraan.
Np-ultra 24.1. Labroihin menen 14.1. Eilen neuvolassa mitattiin verenpaine ja hb, molemmat olivat kohdillaan. Ilmeisesti tämä hiukan hutera olo päässä johtuu ihan vaan hartiajumista. Varsinaisesti ei pyörrytä, mutta jotenkin on päässä kuitenkin outo olo. Pahoinvointia ei oksuun asti ole, niin kuin ei ole ennenkään ollut, mutta säännöllisestä syömisestä täytyy pitää huoli, muuten alkaa etoa. Tänään on ensimmäistä kertaa sellainen olo, että onneksi voin tehdä työt tänään kotoa käsin, ei jaksais millään lähteä toimistolle. Aamulla meinasi tosissaan etoa, kun lasten aamutoimet vei aikaa ja oma aamiainen hiukan lykkääntyi siinä tohinassa. Toivottavasti pahimmat etomisviikot menis tässä joululoman aikana ohi...
Isompien päivähoidosta: Meillä esikoinen menee sitten ensi syksynä toiselle luokalle, ja on tosi kiva että voin olla sitten kotona. Täällä kun ei enää tokaluokkalaisille tarjota iltapäiväkerhoa. Nuorempi on elokuussa 4,5-vuotta ja juuri eilen puhuttiin miehen kanssa että pidetäänkö hoitopaikka vai ei. Itse olen hoitopaikan kannalla (2-3 päivänä viikossa puoli päivää). Se maksaisi noin 105 e/kk. Mies taas oli ihan ihmeissään että eikä perhekerhot ja jokin muu kerho olisi ihan hyvä. No ensinnäkin täällä on aika vaikea saada kerhopaikkaa, toisekseen se on 2 päivänä viikossa 3 tuntia kerrallaan, kolmanneksi lähin kerho sijaitsee jossain 2,5-3 km päässä, neljänneksi kerhokin maksaa 40 e/kk ellei maksuja vielä koroteta. Jotenkin tuttu päiväkoti kavereineen ja joustavine hoitoaikoineen ja -päivineen tuntuisi helpommalta ja lapsellekin tutummalta ratkaisulta. Esim. jos menee vauvan kanssa neuvolaan, niin voisi sillä päivälle varata hoitopäivän. Sitäkin mietin, että molemmat edelliset ovat olleet tosi hitaita syömään ja imettäminen on vienyt todella paljon aikaa, jopa tunnin kerrallaan. Siinä sitä sitten on sängyssä tai sohvalla jumissa. Sekin on koettu, että yrittää päästä ulkoilemaan isomman kanssa ja vauva vaunuissa. Kuulostaa tosi idylliseltä
Käytännössä: ensin annat aamiaista isommalle ja yirtät syödä itsekin jotain, sitten annat tälle vaatteet että alkaa pukea sisävaatteita ja alat syöttää vauvaa. Sillä aikaa isompi touhuilee, menee vessaan, huutaa pyyhkimään, jätät vauvan ruokailun kesken ja pyyhit pyllyn, vauva huutaa, isompi haluis jo ulos, annat ulkovaatteet, jatkat vauvan syöttämistä ja yrität samalla auttaa rukkasta toiselle. Sitten isompi menee ulos, vahtaat ikkunasta, sitten röyhtäytät vauvaa, siivoat puklujäljet eli vaidat parhaassa tapauksessa molempien vaatteet, alat pukea ulkovaatetta. Juuri kun saat vauvalle haalarit ja kaikki muut, tulee kakka. Sillä aikaa isompi hermostuu pihalla ja yrittää jo tulla sisälle. Lopulta pääsette kaikki ulos, kunnes huomaat että kello lähestyy lounasaikaa ja sitäkin pitäis alkaa laittaa
Jotenkin tuntuis hiukkasen helpommalta, jos isompi olis vaikka 2-3 päivänä sen aamupäivän päiväkodissa, mies voisi viedä aamulla mennessään töihin...
Sitten vaan pitää itse selvitä vauvan kanssa hakemaan lapsonen ajoissa. Eli meillä ei ole vielä päätetty hoitoasiaa.
Mussukka82 ja pikkumussukka 6+5
