Täällä oltiinkin kyselty meidän kuulumisia. Mies sai mun hiirestä pari nappia toimimaan ja kun tuossa muutama päivä sitten olin kirjoittanut piiiitkän (niinkuin on mulle ominaista) viestin niin wush! Kaikki katosi kun onnistuin painamaan vahingossa takaisinpäin nappia. Silloin ketutti niin paljon ettei ole tosikaan. Jos nyt paremmalla onnella.
Nella oli tosiaan kipeänä, flunssaa ja onneksi tuli sitten suht' lievänä. Mies oli paljon sairaampi ja täällä sitten hoitelin rakkaita. Nellalla vielä irtoaa limaa reippaasti, mutta hengittäminen sujuu jo hyvin. On meillä vieläkin pinniksen pohja vinossa, pää puoli korotettuna niin on neidin helpompi hengittää.
Uusia taitoja taas tullut. Noustaan polvilleen tuen varassa ja aina ei pienet kädet jaksa pitää kiinni: tulee kunnon muksis ja kopsis milloin missäkin. Pää rassu on kovilla tytöllä mutta ei se kauaa satu. Aina vaan syliin ja taputtelua. Jotenkin se on parasta tällä hetkellä, kun toinen satuttaa itsensä (siis en tosiaan tahdo että niin tapahtuisi) niin sitten tuntee itsensä tarpeelliseksi ja kerrankin lapsikin hyväksyy sylittelyn. Nella on aika... voikohan tuon ikäistä sanoa jo itsenäiseksi (?), sellainen että sylissä ei viihdytä pätkääkään, ei edes väsyneenä. Aina kiemurrellaan ja itkuksi menee jos yrittää pitää sylissä. Joskus viihtyy polvella pomputeltavana, mutta muuten ei. Niin, ja ei pidä yhtään pään silittämisestä. Siitä tyttö ottaa kunnon raivarit
Syöminen on vähän niin ja näin mikä tuntuu oudolta, aina on ollut kova ahmimaan. Puuro ei maistu iltaisin eikä aamuisin ja niinpä on siirrytty enempi vellejä antamaan ja jogurttia. Jogurtti maistuu ja vielä kerran tahdon sitä mammaa kiittää joka kertoi että on olemassa noita vauvan jogurttitetroja! Siitä olen kiitollinen sillä tuskin itse olisi koskaan (tai ainakaan nyt kun on tarvis) tullut niitä bongattua, aina on kaupassa niin kamala kiire että tasan ostaa vaan ne mitä on listaan merkitty. Kiitos :flower:
Mä olen kuukauden kuluttua töissä... Toisaalta tuntuu hienolle, sillä olen tosissani alkanut epäilemään taitojani vanhempana. Mies tuntuu pärjäävän paljon paremmin itsepäisen ja hankalahkon, joskin kovin energisen ja aurinkoisen lapsen kanssa. Mulla itsehillintä on joskus niin koetuksella ja ärräpäät lentelee... Se ei tosiaan ole "hyvän" äidin käytöstä, sen tajuan. Siksipä juuri voi olla hyvä että pääsen toteuttamaan itseäni muuhunkin ympäristöön. Ja Nella edelleen menossa elokuussa tarhaan eli on miehen kanssa kesän kotona.
Ja sitten vastailua:
Sahei: Niinkuin on tullut aiemminkin sanottua ja useasti: voimia :hug: Voi kun teillä jo loppuisi sairastelu ja saataisiin tytön allergiat hallintaan.
Turvaistuimista: Meillähän ei ole omaa autoa ja isovanhempien kyydissä on tullut oltua kolme kertaa Nellan kanssa. Ajattelin jostain Huuto.netistä tms., hankkia käytetyn istuimen. Olen katsellut myös tuota Gracon Cosmicia ja Britaxin Two-Way Eliteä. Omat vaatimukset on että selkä menosuuntaan sinne kolmeen ikävuoteen asti. Tuota Cosmicin 2003 mallia on aika paljon huudettavana ja voi olla että se tulee hankittuakin. Oli vain saanut Auto Bildin arvostelussa ainoana istuimena arvosanan heikko. Mutta sehän noissa useamman ikäryhmän istuimissa on, muunneltavuus vie käytännössä turvallisuudesta osan. Ei ne nyt täysin kelvottomia istuimia voi olla kun on markkinoillekin päästetty, mutta kyllä ainakin mulle noi arvostelut jotain osviittaa antaa. Jos olisi oma auto niin sitten varmaan tulisi ostettua noita järjettömän hintaisia testimenestyjiä ja jokaiseen kokoluokkaan oma (0-10kg, 9-18kg, 15-25kg jne.). Mä oon jotenkin niin turvallisuushullu... Toki luotan kuskeihin, en kai muuten lastani heidän kyytiin päästäisi mutta juuri se kun on muitakin liikenteessä.
Kiteytettynä: varmaan Gracon Cosmic.
On ollut juu lämmin B) Tänään tuntuu tosi viileältä vaikka aurinko paistaakin. Sellainen "normaali" toukokuun sää.
Tälläiset kuulumiset täältä päin, Kirvash ja Nella, 7kk 3vk