~~Elorakkaat Toukokuussa~~

Synnytys on tarkoitus hoitaa luomuna. Esikoisen synnytin parin ilokaasuhenkäyksen voimalla (jotka ei muuten auttaneet MITÄÄN ja otin sitä ilokaasua oikeasti pari kertaa kun en ees tuntenu että sieltä olis mitään tullu? Olikohan ees letkut kiinni ) ja junnarin kanssa en käyttänyt mitään. Mulla on melko korkea kipukynnys ja kyllä sen kivun kestää,vaikka viimeset 10min on aika helvetillistä tuskaa. Mulla on myös kamala neulakammo,joten kukaan ei kyllä pistele mua millään epiduraalineuloilla Ja toisekseen oon niin hysteerinen noiden lääkkeiden suhteen etten halua mitään ylimääräistä lapseen.
Esikoisesta tehtiin episiotomia (joka muuten sattuu ihan prkleesti ilman puudutusta!) ja en istunut varmaan viikkoon. Junnarista ei tehty ja olin synnytyksen jälkeen valmis maratoonille..
Mulla on ponnistusvaiheet olleet noin 5min molemmista,mutta on kyllä ollut 5min täynnä tuskaa kun tulee niin nopeasti!! Sitä mä vähän pelkään.


MM ja Kirppu 28+4

 

Synnytys on käynyt jo muutamaan otteeseen mielessä. Mä olen saanut jonkun ihmeen kauhukuvan päähäni siitä, että mies on poissa ja mulla käynnistyy synnytys ja joudun menemään yksin... No toisaalta tottahan mä siitä selviäisin, mutta...
ja en mä hirmuisia viitsi etukäteen suunnitella, jotain perusjuttuja vain, että mitä mahdollisesti haluan jne. Kuopuksesta toimitin ihan kunnon synnytystoivelistan jota muuten kunnioitettiin lopulta kunnolla. Mä en pidä itseäni heikkona jos ja kun haluan kivunlievitystä ja se minkä jälleen kerran todellakin haluan vaikka ei ole perusjuttu, on peräruiske. Se on molemmissa synnytyksissä toiminut mulla nopeuttajana. Esikosta ei kysytty haluanko ja tokasta vaadin

Ja nyt uunimakkaraa!!!

-Miuski & "Jimpula" 27+5

ps. Meitsi muisti taas "pienen tauon jälkeen" irc-gallerian eli suapi huhuilla jos siellä olette.... yhden jo bongasinkin ja vastailen kestovaippa-asioihin tuonenpana kyllä ja kuppia ei tosiaan suositella, mutta kestositeille ei ole estettä

 

ulleli83 Laitoin YV:n!

 

Heippa kaikki... en oo aikasemmin kirjottanu mut pitää ku muutki.. Nyt viikkoja 29+3 ja äsken oli neuvolalääkäriaika.. Kaikki oli huipusti, tosiaan 5 raskaus nytten. Mulla ekassa raskaudessa sairaalahoitonen raskausmyrkytys joten aina pienessä pelossa olla et jos se uusiutuu.. 4raskaudessa oli oireita mut onneks sain olla lasten kaa kotona.. ja nytki näytti lupaavalta, koska ei ole viel mitn oireita.. Tosiaan 4 tyttöä on ja vaarmaan tämä viideski on tyttö, vaikka poikakin ois tervetullut.. 3viimestä olen luomuna synnyttänyt joten eiköhän se tämäkin meni... Kuopus täyttää 1v6kk ku uus tulokas ois aika syntyä..vielä ei osaa kävellä mut eiköhän se opi.. Yksi pelko on myös, Kolmannella lapsella oli synnynäinen sydänvika mut tätä on tutkittu kyl niin tarkkaan et ei pitäs olla mitn, toivotaan niin.... Säpinää kotona riittää mut hyvin jakselen<3

 

Karvoista...maha on vaalean untuvakarvan peitossa, koipikarvat ei ehkä kasva niin paljon kuin ennen. Hiuksetkaan ei ole ehkä muuttunut miksikään, paitsi nyt rasvaisuus ei näy niin hyvin.

Valmennuksesta. Me käydään kolme kertaa valmennuksesta, joista kaksi on neuvolassa ja yksi Kysillä.

Esitietolomake. Kysin synnyttäjät täyttävät sähköistä lomaketta, johon tunnukset saa neuvolasta. Siihen tulee siis perustiedot, päihteiden käyttö ja hätäkastenimet...ainakin, saattoi siinä olla vielä muutakin.

Paino. Tähän mennessä painoa on tullut lisää vajaa 7kg, kuulema viikosta 32 lähtien vauva kasvaa 250g/viikko, joten sit ainakin nousee luvut, jos ei syömisiään tarkkaile.

Synnytys. En oo juurikaan uskaltanu ajatella. Pelottaa se kipu, ei muu. Ei vissiin kannattais kahtoo Sydänääniä, ku siinä huutavat niin kovasti synnytyksissä...

Ja sit omaa napaa. Mulla olikin vasta tänään neuvola. Verenpaine oli taas tosi korkealla, alapaine oli 98, mut minäpä nohevana tyttönä mittasin paineen ennen sinne lähtöä kotona ja alapaine oli 75. Eli mulla todellakin on valkotakkikammo. Hemoglobiini oli 131, edellisellä kerralla se oli 120..ja ihan ilman mitään lisärautaa oli noussu. Pissi oli ok, paino noussut 1,4kg neljässä viikossa. Sf-mitta oli 30 ja vauvan syke 135-140. Ja vauva oli melkein rt, vähän oli pää enemmän vasemmalla puolella. Liikkeet ++, eilen se liikku vähemmän, mut nyt onneks mönkii ihan kunnolla. Turvotusta +. Ei kait tänne muuta sen kummepaa, tänään on koskenu ihan kunnolla nivuseen. Mut silti lähen vähän käymään kaupungilla.

Biliga ja poikanen 30+3

 

HAPPY-82 - hienoa että tilanne pysynyt ennallaan, tosin pötköttely ottaa varmasti välillä koville, kuten täälläkin. Mutta mitäpä emme tekisi pikkuisten hyvinvoinnin takia. :heart:

kirppiinalle myös tsemppiä supistusten kanssa kärvistelyyn! Sekä muillekin sairaslomalaisille.

Karvojen kasvusta olitte jutelleet ja täällä tuntuu karvat kasvavan joka puolelle huomattavasti heikommin kuin edellisessä raskaudessa. Edellinen oli poika ja silloin tummia karvoja kasvoi käsivarsiinkin ja alapää oli kuulemma (itsehän en sitä niin mahan takia nähnyt) aikamoinen pöheikkö! Synnärillä ensi töikseen sitä trimmasivatkin... Nyt siis karvojen kasvu "normaalimpaa" ja tyttöä uumoilen.

Synnytystä en ole osannut vielä muuten pelätä, paitsi siis ennenaikaista synnytystä, joka tässä on päällimmäisenä mielessä viikojen ajan pyörinyt. Toivoisin tämän synnytyksen menevän yhtä reippaalla tahdilla kuin edellisen, mitä kesti 1 h 47 min. Ja mitään kivunlievityksiä en ehtinyt saamaan. Kohdunsuu avautui 15 minuutissa 5 sentistä täysin avonaiseen, mikä yllätti kätilönkin. Ja kahdella ponnistuksella poika oli maailmassa. Esikoisen synnytys taas kesti 21 tuntia ja vauva oli tulossa naama edellä, joten siksi varmasti homma pitkittyi. Tässä synnytyksessä sain epiduraalin sekä pudendaalipuudutuksen. Ponnistusvaihe kesti 1,5 tuntia ja lopulta puolen tunnin imukupilla vetämisen jälkeen tyttö syntyi. Oli rankka kokemus episiotomioineen yms. ja vielä kaiken kukkuraksi jälkeen päin yksi tikki aukesi ja haava tulehtui ja vasta noin viiden viikon jälkeen oli alapää suht parantunut ja kivuton. Eli tällaista synnytystä ei ole toiveissa.

Paino on tänä aamuna kotivaa'alla mitattuna grammalleen sama kuin lähtöpaino ekassa neuvolassa mitattuna, joten aika hyvin on paino pysynyt kurissa. Mullahan tuota painoa oli jo ennen raskautta ihan tarpeeksi (BMI 30). :ashamed:

Ja sitten omaa napaa tältä päivältä eli aamulla oli kontrollikäynti äippäpolilla sekä diabeteslääkärillä. Ensin lyhyemmin diabeteslääkärin kuulumiset eli samoilla insuliiniannoksilla jatketaan ja kahden viikon päästä jälleen käynti. Sokeriarvoja ei tarvitse enää mitata joka päivä vaaan joka toinen päivä riittää. Vaikka kyllä niilläkin pistämisillä sormenpäät sinertää... Äippäpolin puolella sitten ultrattiin sekä mahan päältä vauvaa sekä alakautta kohdunkaulakanavan tilannetta. Öttiäinen päätti jälleen tehdä lääkärin elämän hankalaksi eikä meinannut millään antaa mitata reisiluun pituutta. Monen, monen yrityksen jälkeen saatiin jonkinlainen mitta ja painoarvioksi 1500 g, mikä näytti vastaavan reilua viikkoa isompaa kuin nyt. Mutta "sokerivauvastahan" onkin kyse, joten siksikin saattaa kasvaa nopsemmin. Kahdessa viikossa oli siis tullut Öttiäiselle noin 500 g lisää painoa. Ja sitten se kanavan pituus eli nyt ultralla mitattuna näytti olevan 32 mm eli vähän on pienentynyt kahden viikon takaisesta 40 mm:stä, mutta kuitenkin ihan hyvä mitta. Tosin yskiessä / lääkärin painaessa vauvaa alaspäin kanava alkoi aueta, mutta paineen hellittäessä palasi ennalleen. Eli nyt pötköttely kotona jatkuu ja kahden viikon päästä jälleen kontrolli, ellei sitä ennen tule vuotoja tai entistä kipeämpiä suppareita. Ja nyt lääkäri kirjoitti sairaslomaa äitiysloman alkuun asti, kun aiemmin sain lapun sairaslomasta vain 5.6. asti. Vähänhän tää makoilu alkaa puuduttaa ja toissa iltana olin ulkoilmassa peräti tunnin verran, mikä on siis enemmän kuin tässä kolmen-neljän viikon aikana yhteensä. Ja tottakai se kostautui napakoilla supistuksilla... Istuakaan ei pysty kunnolla puolta tuntia kauempaa, joten taitaa jäädä ensi viikolla lasten kevätjuhlakin väliin... :| Kaupassa en ole käynyt kohta kuukauteen, joten aika vähille on shoppailut jääneet. Ostoslistojen kirjoittamisessa olenkin jo ihan pro!

Ai niin, tänään tuli sitten lasku sairaalassa makaamisesta eli reilut 474 euroa! Jep, jep sinnehän ne shoppailurahat menikin... Tosin nyt ylittyi maksukatto, joten seuraavat äippäpolikäynnit yms. ovat maksuttomia ja jos joutuu sairaalassa vielä makoilemaan (ainakin sitten synnyttäessä), niin maksu on puolet normaalista sairaalapäivämaksusta.

Nyt on tainnut se puoli tuntia istumista jo ylittyä tätä tarinaa kirjoittaessa, joten paras vääntäytyä vaakatasoon. Ihania kesäpäiviä kaikille elokuun mammoille! :wave:

Ja vielä kiitos Miuskille päivän nauruista!

Blanco + Öttiäinen 29+3

*Muoks* Tässä vielä masukuvaa parin päivän takaa eli rv 29+1:

 

Karvat näkyy kasvavan entiseen malliin, tosin mulle on tullut pieni vaalea untavakerros käsivarsiin ihan ylös, jalkoihin polvesta ylöspäin, mahaan ja naamaan. Onneks ne on ihan pieniä hentoja vaaleita karvoja eli ei näy kun ihan läheltä.

Synnytys on ollut kyllä useinkin mielessä. Ihan yhtä paljon se jännittää kuin edellisetkin vaikka neljäs on tulossa. Aikasemmat synntykset olleet aika pitkiä. Ekan kesto ti aamusta perjantai päivään ja synnytyssalissakin oltiin 26 tuntia. Toka oli 13 tuntia ja kolmas 10½ tuntia, mut siinä eteneni loppu tosi nopeasti. 3 aikaan yöllä oli paikat 3 cm auki ja kanava hävinnyt ja poika olikin jo 5 aikaa sylissä, mitään kipuvunlievitystä en ehtinyt saamaan, paitsi ilokaasua josta ei apua ollut. Ja kun se oli käynnistetty synnytys niin supistukset olivat jotain ihan älytöntä, hyvä et tajuissaan pysy.
Toivosin et synnytys alkaisi ilman käynnistelyjä ja ehtis hyvin sairalaan, matkaa kun on se melkein 100km. Katselen tilanteen mukaan miten selviää, mut luultavsati se spinaalipuudutus vois olla aika hyvä ja ammetta haluisin kokeilla. Aikasemmin en ole ammetta päässyt kokeilemaan kun lapsivedet on menneet kaikilta jo ennen synnytyssaliin menoa. Ja silloin ei ammeeseen pääse jos vedet on menneet.
Toivon ettei missään nimessä tarvisi tehdä sektiota, ajatuskin pelottaa.

 

Jos joku toinenkin tietää heti että pakkauksen kestovaipat jäävät käyttämättä niin laittakaa yksityisviestiä. Otan mielelläni ne vastaan ja voin toki maksaakin niistä jotain...

-Elsa ja masuasukki 27+2

 

Äitiyslomasta unohdin sanoa, että mullakin se alkaa varhennettuna jo ensi viikolla. Oikeastihan se alkaisi vasta juhannuksen jälkeen, mut aloitan jo 1.6. ihan puhtaasti taloudellisista syistä. Oon ollu työttömänä maaliskuun alusta lähtien ja kyllä äitiyspäivärahat on huomattavasti paremmat kuin liiton rahat. Mulla ei onneksi ehtinyt tää työttömyys vaikuttaa äippärahoihin. Tietysti ä-loman varhentaminen lyhentää sitä toisesta päästä, mut se on sitte sen ajan murhe.

 

( . ) äitipolin kontrollissa ja sisätautipolilla taas pyörähdetty. Neidillä oli painoarvio 1450g. iso neiti siis virtaukset okei jne...Sisuksilla lääkäri aloitti verenpainelääkityksen vähä niinku ehkäisevästi. Paineet ollu suunnilleen 80/140 luokkaa...Seuraava käynti molempiin parin viikon päästä. Tuottaa vähä hankaluuksi aina toi kuopuksen hoito ja siinä mielessä ärsyttää rahtautua koko ajan,mut minkäs teet onneks on muutama kotiäiti kavereina,jotka kattelee tota pojua ihan mielellään :heart:

 

Mun tarjoamat kestovaipat meni jo, kiitos innokkaille kyselijöille! Teitä olikin aika monta luonnonpelastajaa! Onnetar valitsi nopeimman. :flower:


u & Liipukka 28+1

 

Kirppiina ja joku muu, joka kysyi siitä bilirubiinin vuoksi otettavasta verikokeesta..

Tässä on copypastena Ellit-palstalta jonkun teksti..

Tuolta selviää, että myös RhD-positiiviselta äidiltä voidaan tutkia veriryhmävasta-aineet, jos hän on aiemmin synnyttänyt keltaisuudesta kärsineen lapsen.

Vasta-aineita on muitakin tyyppejä kuin Rhesus-tekijän yhteensopimattomuudesta johtuvat, eli ns. anti-D. Kyseessä saattaa siis olla jokin toinen vasta-aine joka aiheuttaa vauvoillasi keltaisuutta.

Verikokeella selvitetään, onko vasta-ainetta veressäsi tässäkin raskaudessa. Jatkohoitona voi olla esim. seurantaverikokeet, joissa tarkkaillaan vasta-ainetason nousua, ylimääräinen ultra, jossa tarkkaillaan vauvan vointia, sekä mahdollisesti synnytyksen käynnistäminen hyvissä ajoin (esim. laskettuna aikana) jotta vauva ei pääse huonoon kuntoon kohdussa.

Ja tässä tuo ekassa lauseessa viitattu linkki, jossa on jotain tietoa.
SPR Veripalvelu - Raskaudenaikaisten veriryhmävasta-aineiden seulontaohjelma Suomessa

Täällä ollaan Mummolassa Seinäjoella.. Kauheet syömingit päällä koko ajan.. Paino nousee ihan kohisten.

Mulla alkoi eilen aamulla kotona vatsakivut vessassakäynnin jälkeen. Ei siis supista, ei närästä, ei johdu vauvasta, mutta vauva oli tosi hiljainen. Soitin Taysiin ja kerroin ylävatsakivusta, joka menee ohi eikä jää päälle. Siis tulee sellaisia 5-15sekunttia kestäviä kramppeja ja menee ohi.
Syöminen ei vaikuta. Pyysivät ensin tulemaan käyrälle, mut sit päädyttiinkin kätilön kanssa, että teen liikelaskennan. Liikkeet sain kyllä kasaan alle puolessa tunnissa ja maha ei kramppaillut kun makasin, joten lähdettiinkin Pohjanmaalle. Automatka olikin sitten yllättäen ihan tuskaa.. Koko ajan kramppasi!

Kävin sitten alkuillasta täällä Seinäjoella kaverin kanssa paikallisessa "Raxissa" mättämässä kaksin käsin roskaruokaa naamariin.. Ei vaikutusta mahakipuun. Illalla vauva oli taas tosi hiljainen ja krampit vähän lisääntyi. Jotenkin oli yötä vasten epävarma olo kun hiki ihan pukkasi päälle niissä kohtauksissa.. Soitin Seinäjoen Svo:lle ja ne pyysi samantien käyrälle. Menin ja lapsi jumppasikin siellä oikein kunnolla. Ja taas.. Makuulla ei tullut kuin yksi lievä kramppi.

Verikokeet otettiin (toksemiakokeet, maksa-arvoja, tulehdusarvot, pvk) ja kaikki oli kunnossa. Gyne halusi vielä ultratakin ja päätyi siihen, että lapsella on kaikki tosi hyvin, mutta kohtaukset voisivat olla sappiperäisiä.. Litalginien kanssa kotiin ja kehotus tulla uudestaan jos ei mene ohi, pahenee tai kohtaus jää päälle. Ylävatsaultraa suositteli lähiaikoina.

Erikoista kuitenkin minusta, kun syöminen ei vaikuta mitenkään.. Istuessa aina pahempi, makuulla helppoa. Ja yöllä ei ollut mitään. Viimeinen kohtaus illalla tuli kun nousin lääkärin tuolista ja kävelin käytävälle. Seuraava tuli aamulla kun seisoin ja tein aamupalaa.. Tosi outoa.
En koe tarvitsevani kipulääkettä, koska kipu menee niin nopeasti ohi. Ja sehän se helpottaa kun tietää, että lapsella kaikki on hyvin! Toivottavasti nää nyt menis ohi, tänään on ollut jo paljon helpompaa.

Nyt ei pysty kirjoittaa enempää.. Neiti alkaa olla tosi kinkkainen kun Mummolassa on vissiin päivä ollut vähän liian täynnä ohjelmaa ja yöuni oli lyhyt..

Raitis ja Salarakas 29+3

 

Mittumaaria, mulle piikin antanut hoitaja väitti, että Ruotsi on ainoa maa jossa ne tsekkaa tuon sikiön veriryhmän (tai siis ainakin tuon rhesus-tekijän) äidin verestä. Ja eli koska meillä ne meni ristiin niin sain sen vasta-ainepiikin jo nyt. Toinen tulee synnytyksen jälkeen. Mä luulin, että tää olis ollut jo ihan yleinen homma, mutta tosiaan siis ilmeisesti vasta täällä. Niillä on myöskin joku tutkimus meneillään aiheeseen liittyen, eli sen takia joudun käymään vielä useammin verikokeissa...

Mammy, täytyyhän sitä FB:n kanssa voida kilpailla Vielä kun laittaisivat sen "en tykkää" napin tänne niin hakkaisivat FB:n mennen tullen...

Tervetuloa Elsa ja Taapero!

Eea mietiskeli kivunlievitystä, mä olen "selvinnyt" molemmista edellisistä synnytyksistäni pelkällä ilokaasulla. Joskin mun synnytykset meni molemmat kohtuu nopeasti (esikko syntyi ekoista suppareista laskettuna 25.5 tunnin päästä, kuopus 3.5 tunnin päästä, joskin vedet meni jo n 18 tuntia ennen suppareiden alkua), molemmissa kyselin jo epiduraalia, mutta kun kuulin kuinka pitkälle oltiin jo edetty niin päätin sittenkin jättää sen väliin. Eli ei mulla periaatteessa mitään epiduraalia vastaan ole, mutta mielummin olen ilman jos vain pystyn, ei kauheasti neula selkärangassa kuitenkaan inspaa ja ajatuskin kateterista tuntuu hirveältä :O Eihän tuo ilokaasu koko kipua vie pois, mutta mulla se selvittää päätä ja saa jotenkin tajun siitä, mitä tapahtuu. Vähän niinkuin katselisi sitä supistusta pienen matkan päästä, tajuaa tosi hyvin kuinka se tulee ja vahvistuu, ja sitten menee pois. Ilman ilokaasua koko homma menee ihan pöperöksi... Suosittelen muuten avautumisvaiheen aikana seisomista. Mä olen kummallakin kerralla seisonut sellaista kävelytukea vasten, ja väitän että se nopeuttaa avautumista aikas hyvin.

 

Nyt on sokerirasitus takana. Aika siirappia se liemi mitä joutui juomaan ja hoitsu vielä melkein kaatoi litkua mun kurkkuun ja sanoi että pitää juoda nopeasti. Miks? Onko sillä jotain väliä käytänkö mä litkun juomiseen minuutin vai kaksi, kai pääasia on kuitenkin se että se menis alas ja pysyis sisällä...? Perhanan huono olo tuli parin tunnin aikana (siis oksettava, ei varsinaisesti heikotusta tai huimausta) kun en saanut syödä aamulla mitään. Huomenna selviää tulokset, ekan verikokeen pikatestauksella paastosokeri oli 4.

Synnyttäisin mieluusti "luomuna", luksusta olisi jos pääsis tällä kertaa ammeeseen mutta taitaapi jäädä haaveeksi. Piikkikammoisempaa ihmistä saa hakea, mutta täytyy sanoa ettei epiduraalin laitto niin paha ollut kuin pelkäsin (pelkään toki vieläkin) - ja se muuten auttoi kun sain jopa nukuttu pari tuntia piikin jälkeen Epiduraalia tosin sain odotella monta tuntia kun "anestesialääkärillä on vähän kiirettä". Ilokaasu ei mulla toiminut ollenkaan. Ja se vesirakkulajutska (nimi?) sattuu niin piip paljon, etten suosittele kenellekään!!! En olisi halunnut moista, mutta kun se anestesialääkäri hengaili toisella osastolla, ja meinasin juosta karkuun ettei tarvi toista rakkulaa (pareittain ne laitetaan) mutta kätilö sanoi että pakko pakko pakko laittaa myös toiselle puolelle että kipu katoaa symmetrisesti. Eikä se perhanan kipu edes kadonnut mihinkään... Episiotomia on edessä tälläkin kertaa (välilihan paksuudesta olen saanut kuulla aina niin gyneltä kuin neuvolassakin). Viimeksi leikattiin ja tikkejä tuli miljoona moneen kerrokseen. Pelkään vaan että kätilö ei leikkaa riittävästi ja repeilen ihan hallitsemattomasti joka suuntaan (tää on mun pahin synnytyspelko)... Piikkikammosta huolimatta alapää todellakin puudutetaan ennen tota toimenpidettä. Hui, miten joltain on leikattu ilman puudutusta

Nyt kyllä pitäisi alkaa panostaa ihan täysillä lantionpohjan lihaksien treenaamiseen, kun tuntuu että tulee lirut pöksyyn jos vähänkin naurattaa :O Saiskohan neuvolasta apua, en mä tiedä onko mulla edes oikeat lihakset käytössä...

Nyt nukkumaan.

Sammeli & Sintti 26+6

 

Raitapaitainen: Nyt on pakko tulla kommentoimaan kun kirjotit noista sun ylävatsa kramppikohtauksista.. mulla itellä meinaan äitienpäivä sunnuntaina kun oltiin miehen vanhempien luota tulossa kotiin alko autossa tuleen sellanen epämiellyttävä huono olo, vähän puristi rintojen alapuolelta.. en sit ajatellut sen kummosemmin.. en ollu sinä päivänä syöny siis mitään kovin erikoista.. päivällä kalakeittoa, pienen palan äitienpäivä kakkua ja sit illalla grillissä kasviksia ja lohta.. Mentiin kotiin ja yhtäkkiä se olo vaan huononi.. tuli tuskan hiki ja yritin mennä makuulleen sohvalle mut mitään hyvää asentoa ei löytyny ja sit se kramppi meni niin pahaks etten saanu enään kunnolla henkee.. mä menin ihan sekasin ku se kipu ei loppunu ja rintojen alapuolelta kiristi ja koko maha oli ihan sika kipee.. sellanen kramppi mikä jäi päälle.. lopulta mä aloin oksentaa ku se kipu oli niin kova.. taju meinas lähteä ja soitettiin sit ambulanssi paikalle.. Kohtaus kesti n. puol tuntia yhteensä ja sen hätäkeskuspuhelun jälkeen noin vartti niin ambulanssimiehet oli paikalla.. just ennen ku ne tuli se kohtaus hellitti.. mä olin ihan hiestä märkä ja olo oli ihan kauhee..
Mä luulin et kuolisin siihen kipuun mikä oli.. en oo eläissäni sellasta kokenu..
Lähdettiin sit sairaalaan päivystykseen ja otti siellä vauvasta käyrät ja vauva voi hyvin joten olivat sitä mieltä et ei oo vauvasta johtuvaa kyllä ja kaikki verenpaineet ja muut arvot oli ihan loistavat että raskausmyrkytyksenki sulkivat pois.. sit se lääkäri totes että hän ei keksi muuta kun että ihan sappikohtaukselta kuulostaa..
Ja se sano että raskaus saattaa joillain aktivoida sapen.. mulla se kohtaus oli vaan ilmeisen kova.. mut sen koommin ei oo ollu mitään ja sitä mäkin ihmettelen kovasti koska syön ihan normaalisti niinkun ennenkin ja jos se on sappi niin se kyllä oireilee sit jatkossakin varmasti..
Mä kävin siinä ylävatsan ultraäänessä ja ne sano et pieniä kiviä siel näkyy kyllä mut ei mitään hälyttävää.. oli kuulemma vaikee ultrata ku vauva ja kohtu on jo niin isoja..

Mut toivon tosiaan ettei se kohtaus enään uusituis kyl vähän säikähti.. mut kuulostaa vähän tosiaan kyllä et jos sullakin sappi jotenkin oireilee?

Elokuunvaavi 29+5 (29+6 perjantain puolella taidetaan jo mennä ;D)

 

Kiitos tsemppauksesta Mandalay, Eea ja Blanco! :flower: Olo jo vähän parempi, viime yön sain nukuttua. En ihan vuodelepoon joutunut onneksi, vaikka cervix oli pehmentynyt oli pituutta hyvin ja sisäsuu kiinni, onneksi. Nyt lepoa vain.

Kiitos Raitapaitainen linkistä, tuo selvensi kovasti! Tiedän nyt mistä kyse. Th puhui vain epämääräisesti "vasta-aineista".

Raitiksen ja Elokuunvaavin hurjat kivut kuulostaa kyllä mustakin ihan sappikohtaukselta. Toivottavasti eivät uusi! :flower:

Synnytyksestä, ootan että menis yhtä nopeasti kuin esikoisella, jollon vedet meni yöllä klo 01, sairaalaan mentiin klo 04 kun olin jo tosi kipeä ja sillon 4cm auki, epiduraalin sain klo 5 aikaan (T.A.I.V.A.S miten helpottavaa se oli!!!) ja sitten täysin kivuttomana seurasin loppuajan käyrältä että "kas, mua näköjään supistaa, enpä tunne" ja klo 8 olin täysin auki, ja ponnistamisen tarve tuli 8.30, jollon alko ponnistusvaihe, joka olikin se kamalin! Lopulta kun sitä oli kestänyt yli tunnin, syntyi esikoinen imukupilla mun väsymisen takia. Mielestäni helppo synnytys ja nopea, varsinkin ensisynnyttäjälle. Vaikka avautumisvaihe ennen epiduraalia oli helvettiä ja ponnistaminen vielä kamalampaa, toivon että tää menis samallalailla. Ja epiduraalin tai spinaalin haluan ehdottomasti, jos se vaan voidaan laittaa. Ja muutkin tarvittavat kivunlievitykset, en oo ikinä ymmärtänyt miks mun pitäs sen maksimaalisen kivun kanssa synnyttää kun helpotuksiakin on olemassa.

Sammeli, ainakin niin voi lantionpohjanlihaksia testata ja treenata, että pissatessa koittaa keskeyttää sen pissasuihkun ja sitten aloittaa uudelleen..Ja esim tk:n fysioterapiasta varmaan saa tarkempiakin ohjeita ihan paperilla haettua.

Kirppiina ja muru 30+4

 

Elokuunvaavi: Kuulostaa just siltä, miltä munkin kohtaukset mutta sulla tosiaan jäi päälle.. Kamalaa!! Voin kuvitella sen kivun!
Kai se on pakko sitten hyväksyä, että sappivaivasta olis kyse.. Jotenkin sitä vaan ajattelis, että se syöminen vaikuttais enemmän. Mut onhan tuota "mekaanista estettäkin" nyt enemmän kuin normitilassa, kun kohtu ja vauva syrjäyttää maksaa ja sen mukana sappea. Vaikka tuntuu, että ylämahalla on nyt ihan hurjasti tilaa kun lapsi on raivotarjonnassa. "Hieman" ahtaampaa oli silloin, kun esikoinen oli perätilassa koko ajan.

Vähän googlasin ja kai se sappivaiva on tosiaan myönnettävä. Ei ole monella muullakaan syöminen vaikuttanut. Tässä yks linkki..
Sappivaivat ja raskaus - Plazan keskustelut ? Plaza

Kesälomareissustakin ootte puhunu.. Me mennään vajaan parin viikon päästä Muumimaailmaan Mimmin ja Mumman kans. Ja olis mulla tarkoitus neidin kanssa kaksin ajella kesän mittaan vielä kerran Etelä-Pohjanmaalle ja käydä Kokkolassakin. Joku pääkaupunkiseudunreissukin olis kiva. Meillä on kausikortit Särkänniemeen, joten siellä käydään 1-3x viikossa. Miehellä on tänään viimeinen kesälomapäivä.. Ollut pari viikkoa lomalla ja on seuraavan kerran vasta sitten kun vauva syntyy ja talveksikin niitä lomia taitaa jäädä.

Kohta Tampesteria kohti..

 

Tsemppiä sappivaivojen ja supisteluiden kanssa kärvisteleville! Kuulostaa kamalalta. :S

Mulla on masu pikkaisen laskeutunut, saa helpommin henkeä ja muutenkin jotenkin parempi olla. Alkuviikosta jouduin soittelemaan neuvolaan kun tuli raskausmyrkytyksen oireita. Pää kipua, naama aamuisin aivan turvoksissa ja hyvin heikko olo muutenkin. Sain verenpainemittarin kaverilta lainaan ja sillä sitten tarkkailin, ettei liikaa nouse. Paineet oli 86/62. : / Mikäköhän mulla sitten on se korkea verenpaine kun ne noin matalalla huitelee? Nytkin pimenee silmissä, joka kerta kun nousen ylös tai kumarrun.

 

Pikakuulumisia...

Joku kyseli veriryhmistä, täällä ollaan Rh negatiivisia.. vai mikä se oikee sana onkaan? no joudun ramppaamaan verikokeissa ja piikkejä olen saanu jo yhen ja lisää sit tulosa.

KIITOS MIUSKI nitrop... piristyksestä! sai kyllä makeat naurut!

Mulla on ollu samaa ns rintakipua joka säteilee vasempaan käteen ja lapaluuhun, ei voi hengittää ja tuntuu ku vanne olis rintojen alla kiristämässä, ei todellakaan kivaa! luulin eka saaneeni sydänkohtauksen kun se tuli !

Mistä johtuu sukkapuikkokivut alapäässä? onko teillä muilla ollu? onko se jotain venymiskipua vai mitä, kun eilen tuli useamman kerran semmosia kipuja alapäähän, säikähin ihan sikana että mitä ihmettä.. ja nää tuli illalla kun oli päivän rehkiny mopin parissa kannattas nyt rauhottuu sit varmaan...

Plää, en muista mitä vielä piti kirjottaa!? mutta palailen ku muistan jotain

Hyppy ja murunen 29+0 POKS!

 

Moi! Meneehän se iltapäivä näinkin. Valvon 12 oppilasta jälki-istunnossa. Luokassa on hiiren hiljaista, mikä on outoa ku yleensä ei ole. Enää viikko töitä ja sit lomalle!!! Ei mitään ihmeellistä omaan masuun. Viikonloppuja kaikille!

terkuin Schnappy79 rv 28, ai niin poks!

 

synnytystä en ole kauheasti miettinyt. Esikoinen syntyi aika nopeasti (7h45min) ja vähän jännittää millä vauhdilla tää toinen tulee että ehtiikö mun vanhemmat tulemaan esikoisen hoitajiksi Turusta Helsinkiin. Toisaalta toivon et olis yhtä nopee synnytys

Neuvolassa käyty tänään.

paino +8kg lähtöpainoon
pissa protskut kolmatta kertaa peräkkäin +
vauva pt ( tai pikemminkin oli aika poikittain)
sf 28 eli keskikäyrällä mennään
hb 113
paineet 110/67
turvotus +/-

sydänääniä sai hetken tällä kertaa etsiä, kun tosiaan istukka on tossa edessä, mut vauva potki kovasti koko ajan et ei huolestuttanu Syke vaihteli vauvalla 118-150, hyvää vaihtelua kuulemma

Muuttoasia taisi eilen nytkähtää eteenpäin kun käytiin katsomassa yhtä asuntoa. Saadaan se jos vaan halutaan, mutta mietitään vielä viikon verran. Ja ihanaa on se, että saadaan pitää sama terkka vaikka muutetaan

hemari ja helmiäinen 31+0

 

synnytys en ole kauheasti ajatellut tai suunnitellut, enkä aio sitä tehdäkään. Ei pelota yhtään ainakaan vielä ja sen verran olen miettinyt että jos haluan kivunlievitystä niin sit varmaan sitä otan et ei näin esikoista odotellessa ole vielä mitään ehdottomia NO -juttuja! Vesisynnytys olisi kiehtonut mutta eipä kuulemma ole sit meidän sairaalassa sitä mahdollisuutta...

karvojen kasvusta mulle on annettu poikalupaus ja säärikarvat on kasvanut koko raskauden ajan todella hitaasti! Vatsaan ilmestyi untuvapeitto jo alussa...

ON: alkaa käymään jo vähän kärsimättömäksi... niin toivoisin jo että olisi heinäkuu ja että ihana kauan odotettu vauvani saapuisi vaikka jo pari viikkoa etuajassa maailmaan... mies ja äiti aina puhuu et ei ole ku 11 viikkoa enää, musta se tuntuu kauhean pitkältä ajalta!! Vau -kerhosta tuli tänään ihana Kirja sinusta -johon sai täytellä kaikkea tietoa sukupuusta odotusajan vaivoihin... itku pääsi monesti ku sitä täyttelin ja varmaan pääsee vielä sata kertaa ku mies täyttää omat kommenttinsa ja ne luen... hormoonit...:'(

Tsemppiä ikävien vaivojen kanssa painiville! :hug:

Minttu ja PikkuJ 29+0 (ihanaa ku viikon päästä vaihtuu taas kymmenykset :heart

 

Synnytys
Olen ajatellut olla mahdollisimman pitkään ilman kivunlievitystä. Esikoista synnyttäessäni mulle laitettiin epiduraali ja ennen sitä käytössä oli ilokaasu. Kokeili se kätilö mulle lisäksi akupunktioneulojakin kun oli just jonkun kurssin käynyt, mut ne pyysin ottamaan mun mahasta aika pian pois. En tiedä oliko niistä mitään apua mulle, mutta teipit kiristi niin sen takia ne sai lähteä nopeasti...

Kätilöopistolle olen menossa synnyttämään ja toivon että amme olisi vapaana. Tietääkö kukaan onko kättärillä siis vain yhdessä huoneessa amme? Sillä näin olen kuullut... Vähän on sellainen tunne että jos näin on, se on 100% varmuudella varattu...

Kopsaan suoraan Minttu81 sun tekstin sillä mulla on mennyt ihan samalla tavalla....
karvojen kasvusta mulle on annettu poikalupaus ja säärikarvat on kasvanut koko raskauden ajan todella hitaasti! Vatsaan ilmestyi untuvapeitto jo alussa...

Mä oon nukkunut kuluneen viikon hirmu huonosti. Herään vessahätään, mut sitten uni ei enää tulekaan vaan vauva on alkanut potkia niin kovaa et olen jäänyt potkuja "tunnustelemaan" ja lopulta olen noussut ylös kun olen tuntenut itseni täysin virkeäksi. Yksikin yö kuluneella viikolla aloin pestä pyykkiä ja ommella noin klo 03:00...
Valmistaudun varmaan nämä viimeiset kuukaudet tuleviin yöheräilyihin =)

Elsa ja masuasukki 27+3

 

Hei kaikille!

Otattekohan vielä mukaan ketjuun, kun ihan noviisina täällä kirjoittelen vasta nyt ensimmäistä kertaa. Esikoisen laskettu aika on 17.8. ja Kätilöopistolle (Haikaranpesään) ollaan menossa synnyttämään. Minäkin toivon, että siellä pääsisi testaamaan ammetta.

Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet kuten Elsalla: yöunet ovat aika katkonaisia ja selkä on alkanut vaivata. Tuntuu, että vauvakin on vilkkaimmillaan juuri öisin. Vielä se pyöriminen ja potkiminen ihastuttaa kuitenkin keskellä yötäkin.

Kaikenlaista pientä vaivaa on tullut vastaan, ja nyt odotan kovasti jo tulevaa äitiyslomaa. Synnytys tuntuu vielä kaukaiselta, mutta pikku hiljaa mieli varmaan kääntyy sitäkin ajattelemaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

terkuin Merituuli & Pampula 28+5

-

 

Hyppy - Mulla tulee tollasia sukkapuikko pistoksia just esim. supistusten yhteydessä joskus. Ja esikoisen aikana ne pelkästään sai jo aikaan kohdunsuun pehmenemisen ym, niinkun tässäkin raskaudessa! Ei tietysti kaikilla, varmasti aika henk.kohtasta!

Täällä on ollut tänään oikea hulina päivä! Aamusta juossut asioilla ja kiertänyt kirppareita, löytämättä kuitenkaan mitään. Illasta oli ystäviä lapsineen kylässä ja kivaa oli, vaikka onhan se nyt ihana istua ihan rauhassakin kun mies kaverin luona käymässä ja esikko nukkuu!
Jalat vaan kivasti turvonneet kun koko päivän ollut jalkojen päällä, eikä asiaa auta se kun syö illasta paljon suolaista..

Miehen sisko oli ostanut tulevalle vauvalle ihanan bodyn ja housut!

Majj & 28+4