¤¤¤ELOMASSUT MAALISKUUSSA¤¤¤

Huomenta!

Oli vähän samaa vikaa eilen, etten päässy tänne sivuille eilen millään, joten sitten luovutin. Huomasin siis vasta nyt HooÄs sun jutun..oishan se ollu kiva kuunnella vaavin touhua. No vielä kerkee =)

Mä tulin kotiin niin mies lupauksensa mukaan eilen teki ruokaa, mutta yllättäen oli ostanut ISON kukkakimpun ja toivotteli hyvää naistenpäivää. Täytyy myöntää, että yllätti täysin. Se kuitenkin oli töissä eilen ja yleensä ei mulle kukkia ostele, joskus kyllä lahjoja ja yleensä ne merkkipäivänä. Nautiskeltiin ilta sitten hyvää pihviruokaa ja otettiin rauhassa kotona ollen. Myöhemmin tosin saatiin tai minä taas sain pienen raivarin, mutta siitä nyt ei sen enempää.

Tänään pitäisi lähteä käymään harjoitusnäyttelyssä koirien kanssa. Saa nähdä mitä siitä tulee, itse kun pitäisi molempien koirien kanssa mennä kehään

Ystävistä. Mulla myös vähän oli sama juttu yhden ystävän kanssa, joka sai ensimmäisensä jo neljä vuotta sitten, meidän puheenaiheet supistu täysin. Jos kysyin mitä kuuluu, "noh tänää kului vaan 8 vaippaa, yleensä tähän asti kulunu jo 10" oli vastaus. Jos joskus kaveri erehtyi kysymään, jotain mun elämästä niin yleensä sain kuulla, että "hyvähän sun on mennä, kun sulla ei mikään estä lähtemästä". Eli aina jäi fiilis, että on mun vika, että lapsen sai ja muutenkin jutut oli yksipuoliset. Siis tiedän että tämä ihminen rakastaa kyllä lapsiaan mielettömästi ja toisen tosiaan nopeasti myös perään halusi. Yhteydet vaan silti jäivät vähemmälle. Nykyään taas ollaan enemmän tekemisissä, kun kaveri lähtikin kouluun, joten jutut muuttui. Nyt tosin kuulen opiskelijakunnan ongelmista
Monet kaverit on kuitenkin saaneet lapsia ja ei ne mua ole haitanneet..siis lapset tai äipät =) Monet kuitenkin edelleen säilyttää myös juttelu taitonsa. Mutta ymmärrän myös lapsettomia. Välillä tietty miettiikin millainen musta sitten tulee, kun lapsen saan. En kuitenkaan haluisi muuttua ihmiseksi joka ei enää muista edes aikaa ennen lapsia tai yleensäkään muuta elämää, vaikka se ihana nyytti vieressä onkin. No hankalaa vielä sanoa. Monet ystävät tällä hetkellä hirveesti kuitenkin kyselee lähinnä masun tapahtumista ja ite välillä voisin puhua ja haluta kuulla niiden kuulumisia, että näin nyt ainakin toistaiseksi on menny.

Mutta joo, taas romaani kirjoitettu. Nyt aamupalalle ja valmistautumaan koiruuksien kanssa :wave:

 

Huomenta!

Nii siis se yhteisö juttu on sellanen samantapanen ku toi kerho. Sinne pystyy kanssa lisäilee kuvia, esim. neuvolajuttuja/lääkäri...Yhteisön järjestäjät pystyy lisäilee sinne vaikka mitä "tilastointi" juttuja. Mut jotenki musta se on kivempi ku toi kerho puoli. Osaaks joku kertoa paremmin yhteisön hyvistä puolista? Ja niistä mahdollisista huonoista? Mä en niitä keksi yhtää, ku oon tykänny niin paljon esikon yhteisööki kirjotella viel tänä päivänäki kuulumisia.

Isäntä tuli eilen töistä lahjakasan kanssa kotii. Oli tulppaaneja, kaks kirjaa, taskukalenteri mitä oon ite yrittäny joka paikasta ettiä ja sit viel vähän niinku yhteisenä lahjana meijän astiastoo kaks uuttaa syvää lautasta. =) Mukavasti osas yllättää.

Ei kait muuta. Sunnuntain jatkoa!!

 

Kyllä ollaan yhen kaverin kanssa naurettu, ku joskus ollaan baariin päästy samaan aikaan, hänelläkin siis lapsia, että nyt ne lapsi jutut pois ja pidetään aikuisten hauskaa!! ne vaan menee synnyttämiseen ym.. mutta kyllä mie kaipaan aikuistenkin juttuja!!

niiku nytki roikun täällä enkä lattialla autojen perässä

 

Ainiin ja mielialoista, siis kuluvan viikon aikana tuntuu et oon ollu ihan hullu.. siis ihan turhia riitoja tullu ja kaikkee.. vissiin vähän hormonit sekasin tai jotain.. mut toivottavasti taas tasottuu nopsaan.. alkuraskaudesta oli ihan sama!!

 

Hyvää päivää kaikille ja myöhästynyttä naistenpäivää. meillä eilinen aamu alkoi aika kiiruisissa merkeissä nimittäin koiran haku reisulla. hain yhden kasvatin takasin. päivä meni hyvin siinä koiraa opettaessa meidän tavoille mutta illalla koira pisti koko perheen reippailemaan. Isäntä meni sitä viemään remmissä ulos vielä yhdentoista aikaan illalla ja koirahan päätti ottaa ritolat, sai itsensä irti ja sitten oli vauhti kova. Meillä kulkee iso valtatie ihan lähellä ja sinneppäin hän oli heti suunnannut. Lähdin sitten autolla häntä myös etsimään mutta onneksi oli ottanut muutaman metrin harhaan ja joutusi aidatulle alueelle eikä päässyt isolle tielle asti. Löysimme sitten lopuksi karkulaisen ja antoi jopa ottaa itsensä kiinni mikä on hyvä koska minä itse sen löysin ja minusta ei olisi ollut juoksemaan kovin sen perässä. eli nyt on koiruli taas turvassa ja toivottavasti hänkin oppisi asiasta jotain meinaan kun otin hänet silloin syliin niin oli hyvin pelkokkaan näköinen kun menin viereen, mitä lie metsässä tullut vastaan. No kehuin häntä kovin ja krapsuttelin jotta jos joskus vielä hän lähtee karkuun niin antaa silloinkin paremmin kiinni kun on kehuttu siinä vaiheessa.

Tänään pitäisi tulla muutama ystävä kylään ja pitäisi vähän vissiin raivata räjähtänyttä huushollia taas ja pyykkiäkin pitäisi pestä siitä kun ei varmaan kokaan tule loppua.

Neitiperho: Aina ensimmäisillä kerroilla se kehään meno jännittää mutta hyvin se menee, muistan kun itse menin isossa näyttelyssä eka kerran kehään niin olin ihan paniikissa mutta nyt se on jo niin rutiinia että sitä ei edes ajattele kun sinne menee.

 

Heipähei, pitkästä pitkästä aikaa!

Vihdoinkin mulla on pahaolo helpottanut! Nyt pari viimeistä viikkoa on ollut ihan loistavan hyvä olo ja uskallan sanoa, että nyt se ykäily on taakse jäänyttä aikaa. Nyt pystyn nauttimaan tästä odotusajasta ihan eri tavalla. Tullut paljon rakkaammaksi tuo masussa kasvava otus.
Liikkeetkin on ruvennu tuntumaan, lähinnä iltaisin ja aamuisin, kun oon pitkälläni. Ihanaa! Päivisin on niin kova meno esikoisen kanssa, ettei ehdi huomata pikku potkuja.

Ootte kirjotelleet ystävistä. Mä olen huomannut, että ystäväpiiri laajenee tosi helposti nyt, kun on lapsi (ja toinen tulossa). Äitiys yhdistää! Vanhojen ystävienkin kanssa ollaan nykyään taas samalla aaltopituudella, kun on tullu perhettä.
Uusia ystäviä olen saanut lapsen myötä paljon. Jo synnytyssairaalassa ystävystyin parin ihmisen kanssa ja lapsen kasvaessa perhekerhosta on tullut tosi tärkeä. Ollaan nähty jo ilman lapsiakin ja toivottavasti ystävyys säilyy jatkossakin.

Nyt täytyy kyllä lopettaa kirjottaminen lyhyeen ja levätä kun poika on päiväunilla. Taidan katsoa eilisen serranon.

Hyvää päivänjatkoa kaikille!

 

Heissan!

Täällä ei naistenpäivää mitenkään erityisemmin juhlistettu. Tosin mies toi kukkakimpun kauppareissulla käydessään ja tottakai mua alkoi sekin itkettämään Oon ollut tän viikon muutenkin tavan pillipiipari - kaikesta suutun ja möykkään ja sen jälkeen alan itkemään... Voi mies parkaa :heart: Ihan tällaista "hormonimyrskyä" ei oo vielä kertaakaan ollut aiemmin.

Kavereista: Meillä on tosi monella kaveripariskunnalla jo esikoiset kolmannella luokalla ja me vasta ekaa odotetaan Suhteet on pysyneet hyvinä - olis vaan enemmän aikaa käydä aina toisissamme.
Viime vuonna, kun hedelmöityshoitojen myötä koettiin jatkuvia pettymyksiä niiden epäonnistuttua ja toisille tuli vauvoja vauvojen perään, niin silloin otin tietoisesti etäisyyttä perheellisiin kavereihin. Mieli oli hetken aikaa niin maassa. Nyt ollaan taas aktiivitekemisissä näidenkin kavereiden kanssa. Heillä oli tieto meidän hoitorumbasta ja ovat sanoneet, että oli itsekin tosi vaikeaa ottaa yhteyttä, kun ei oikein tiennyt oikeaa suhtautumistapaa asiaan...

Mulla myös vähäinen unentarve jatkuu. Aamuisin herään aina viiden tai kuuden maissa ja sen jälkeen ei uni tuu sitten millään. Onneksi iltaisin on niin sippi, että nukahtaa helposti ja saa nukuttua sikeästi ihan ensimmäiset tunnit.

Elmeri intoutuu potkutteleen eniten iltaisin, kun ite istun telkkarin ääressä =) Toinen aktiiviaika on aamupäivällä. Yleisesti ottaen potkut on tosi hentoisia, mutta pari kertaa tullut oikein kunnon moksaus :heart:

Nyt perunankeittoon - Hyvää sunnuntain jatkoa joka äipälle ja masulle!
kaneliomena ja Elmeri 18+5

 

Ei mies muistanut naistenpäivää milläänlailla, mutta en odottanutkaan kun ei ole ennenkään sitä mitenkään juhlistettu. Anoppi ja appi olivat tänään kylässä ja poika ihan innoissaan, mistään vierastamisesta ei puhettakaan! Tai oikeastaan alussa katseli suu auki jonkin aikaa, mutta pian oli oma itsensä.

Mulla on nuo supistukset myös alkaneet iltaisin vähäsen vaivaamaan, on joskus vähän kipeitäkin ollut. Ei tietystikään niin kipeitä kuin oikeat supparit, mut kuitenkin... mä vain olen sellainen etten neuvolassa muista mitään kertoa, mikä ei just sillä hetkellä vaivaa. Muuten kyllä voin oikein hienosti taas

Poika meinasi tänään tipahtaa pinniksestä, hui! Olen tässä jo monta viikkoa sanonut miehelle, että laittaa pohjan alimmalle tasolle(se on ollut keskitasolla) mutta ei ole muistanut. Kun tällä viikolla poika oppi nousemaan tukea vasten seisomaan, ja muutenkin on kaatuillut kun yrittää kiipeillä joka puolelle, pikku apina... Tänä aamuna heräsin ja poika roikkui pää alaspäin pinniksen laidan päällä! Onneksi sain kiinni, mun sänky on siis siinä vieressä. Mies sitten sai samantien laskea sen laidan. Tulee vieläkin vilunväristyksiä kun ajattelen että jos olisi ehtinyt tipahtaa....
:heart:
Noista kaverisuhteista... mulla on sekä lapsellisia että lapsettomia kavereita, ja kyllähän niitä lapsettomia näkee vähän vähemmän. Ne on ihan kivasti kyllä suhtautuneet meidän poikaankin Tosin ihmetystä herätti kun ilmoitettiin että toinen on jo tulossa! Mun siskon suhtautumiseen en ole kyllä ihan tyytyväinen... hänellä siis ei ole lapsia. Ei tahdo millään ymmärtää, ettei me enää voida elää ihan samanlaista elämää kuin ennen lasta. Esimerkiksi ruokapöydässä ei voida istua kolmea tuntia ja vierailut täytyy muutenkin ajoittaa sillä tavalla, että lapsi pääsee ajoissa nukkumaan illalla ja päiväunetkin täytyy nukkua... sitä olen myös muutaman kerran joutunut selittämään, että en voi lapsen kanssa tulla siskon auton kyydillä mihinkään, koska siinä ei ole turvaistuinta(se on tosi vaikea tajuta). Mutta pikkujuttuja nuokin vain on, eikä mua mitenkään haittaa , joudutaan vain sanomaan aina samat asiat uudelleen Olenkin sanonut, että tulevat mieluummin meille kylään, niin on helpompi kaikille.

Äitiysvaatteista... sellaiset äippähousut, joissa on resorivyötärö, on jo mulla käytössä, samoin mahan alle tulevat, mutta toisenmalliset(masun päälle tuleva malli, joka on siis samaa kangasta ylös asti) ei vielä käy. Uusia äitiysvaatteita en aio hankkia, kyllä nuo viimevuotiset käy hyvin. Tai paitoja mulla ei mammamallisia olekaan, kun tavallisetkin käy, kunhan on tarpeeksi pituutta.

Mutta nyt on mentävä syömään nakkisoppaa, mies eilen teki
:heart: Oikein kivaa sunnuntai-iltaa kaikille!

 

Iltoja kaikille!
Lisäsin minäkin mahakuvan profiiliin tältä illalta eli 17+5 Varmaan aika keskiverto tämän raskausajan maha.. Vertasin rv11 kuvaan, ja kyllä on muutos tapahtunut, heh.

Huomenna olisi hammaslääkäri ja pelottaa jo valmiiksi, tiedän että porataan, kun tiedän että on 1 reikä ja sanoin sen aikaa varatessa. Olettekos muut käyneet hammashoidossa nyt raskausaikana? :S

Linea negrasta, onkos kellään ilmestynyt? Itselläni ei ole mitään merkkiä siitä kyllä..Noo, ei haittaa, vaikkei tuliskaan :kieh:

 

Helou kaikille!

Nyt sitten oikeasti tiedän miltä vaavin muksaukset tuntuvat! Olen tainnut kuvitella aikaisemmat... Jotain noin 18+0 tunsin eka kerran ihan oikeasti selvän muksauksen tai kuten äitini on sanonut, että tuntuu "kuplintaa".
Ja samalla tässä alle viikossa vatsa on suurentunut hieman. Työhousut ei menekään kiinni enää kuin löysemmästä hakasesta! Paita täytyy olla edessä, kun vetoketjukaan ei mene kokonaan kiinni. Kotona pidänkin vain ostamiani mammaolohousuja. Ovatkin sitten ihanat, kun ei purista mistään! =) Ei mulla silti ole vielä isokaan vatsa, kun vertaa kuviinne. Ei sitä raskaana olevan vatsaksi osaa vielä kukaan kuvitella. Pikku pömppö vaan Mutta kyllä se varmaan ehtii siitä kasvaa...

Kavereista ollu puhetta. Mulla ei sellasia ole ollenkaan. On niitä ollu, mutta läheisimmät kaverit (sinkkuja) lopettivat yhteyden pidon, kun itse löysin oman mieheni. Ite yritti pitää yhteyttä, mutta ei niitä kiinnostanu mun jutut eikä kyllä mullakaan niiden "mitähän se miehen katse tarkoitti" -jutut... Muita kavereita olis, mutta ne jäi lappiin, kun itse muutti etelään. Ei tule pidettyä yhteyttä, ikävä kyllä. Täällä etelässä ei oo kuin työkaverit, jotka on kyllä kans ihan hyviä kuuntelijoita...

Hormoneista... Mulla taitaa ne hyrrätä ylikierroksilla, kun en enää itseäni meinaa tuntea... Kiehun ihan pienistä asioista. Riidellään siis miehen kans monta kertaa päivässä. Kyllä se tietää, että hormoneista tää johtuu, mutta sillä on paha tapa aina kinastella vastaan, vaikka mie olisin oikeassa... Hyvin ärsyttävää :kieh:

Huomenna taas pitkä päivä töissä, mutta ehkä nää kolme seuraavaa päivää jaksaa, kun sitten alkaa kahden viikon loma! Kivaa!

Vointeja kaikille! :flower:


Kiia ja Kaveri 18+5 :heart:

 

Koin tänään aamulla vaihteeksi kauhun hetkiä, tällä kertaa liittyen liitoskipuihin. Heräilin jo siinä aamuyöllä kun makasin vasemmalla kyljelläni ja tuntui inhottavaa jomotusta masun vasemmalla puolella. Vaivoin pääsin kääntymään toiselle kyljelle kun tuntui että puukolla olisi viilletty melkein nivusista mahan puoleen väliin. Sitten se helpotti kun pääsin toiselle kyljelleni ja nukahdin
No aamulla kun yritin sängystä nousta, pääsin puoli-istuvaan asentoon ja siihen jämähdin. Sattui ihan hirveästi, en päässyt liikahtamaan takaisin makuulle enkä istumaan :/ Piti siinä sitten taas huohottaa ja väkisin kampesin itseni istumaan, ja itkuhan siinä tuli kun viilsi ihan törkeänä. Vessaan sitten raahauduin ja siellä alkoi kipu helpottamaan kun sain käytyä pissalla ja vähän venyteltyä Tuttu kipu, joten en sitä säikähtänyt mutta rehellinen parku pääsi kun oli siinä sen verran volyymia...

pieniananas kyseli linea negrasta. Minulla on todella haalea viiva, mutta se taitaa olla vielä pojan odotusajalta jäänyt. Se ei ehtinyt kokonaan hävitä, vaikka poika olikin 1v6kk kun raskaaksi tulin
Tsemppiä hammaslääkäriin, minä olin perjantaina porattavana. Eipä se miltään tunnu jos puudutuksen ottaa, mutta eihän se mitään miellyttävää silti ole...

Tuli tuosta mieleen että pitää huomenna soitella taas uutta aikaa hammaslääkäriin, jos joku siellä suostuisi tarkistamaan muutkin hampaat kun perjantainen myrkky-ämmä ei sitä tehnyt :| Ärsyttää vieläkin!

Tiistaina on neuvola, jee Ja sitten viikon verran niin on rakenneultra! Sitä ollaan odotettu kuin kuuta nousevaa!

Lilli ja Tiitti 18+4

 

Heippa masulaiset..

Mulla on kauhee nuha, ja hirvee himo tomaattiin.. :headwall:

Mutta muuten kaikki hyvin..

 

http://elokuunmasut.suntuubi.com/?cat=1

 

maanantaita! on vaihteeksi taas niin nuhainen olo, mulla on ollu melkeempä koko tän raskausajan aina välillä aamuisin tosi tukkonen olo ja tuntunu siltä et tulee ihan just kipeeksi mut sit se menee ohi. vissiin steve ei anna äitin tulla kunnolla kipeäksi

mulla tuli tumma viiva tosi aikasin navasta alaspäin, jo joskus 10 viikolla ja nyt huomasin eilen et on alkanu hahmottua tuohon ylämahallekkin vaikkei vielä ole yhtä tumma kuin alhaalla. kaikkea tämä raskaus saa aikaiseksi mulla oli nyt viimeviikolla tosi paljon liitos ja venymiskipuja ja sitten eilen tajusin että nyt on kyllä kohtu noussut ylospäin koska näyttää nyt kokoajan siltä miltä on jo jonku aikaa näyttänyt aina iltaisin kun on turvottanut eli alkaa olla jo aika mahakas olo. näin kun on olemassaan semmonen kokoa 42 niin kyllä se itestä edelleen tuntuu et näyttää siltä ku ois vaan yhtäkkiä viikossa lihonu 10 kiloa mut kyllä mies ja kaverit sanoo et ihan näyttää vauvamasulta. mua itseä varmaan hämää se et mulla ei oo ikinä elämässäni ollu semmonen "tasainen" maha vaan tuossa navan kohdalla on semmonen vako ja sit on niinku kaks makkaraa sitä nyt mielenkiinnolla odotanki et tuleeko mullekki sitte tässä kun maha kasvaa niin semmonen nätti pyöreä pallo vai onko loppuun asti vako mukana. toivottavasti ei koska haluaisin ihan oikeasti itsenikin mielestä näyttää raskaalta eikä 20 kiloa lihoneelta

jaha, pyykin pesuun pitää kai lähteä, hyvää viikon alkua kaikille!

salamanteri + steve 18+3

 

Salamanteri, Kyllä se vako häviää siitä kun vähän pitemmälle mennään , itellä kans aina ollu se ja vieläkin, mutta, vauva täyttää mahan loppusuoraa kohti ni saadaan mekin nauttia vaottomasta mahasta!!!

Mie olin ihan sika äkänen aamulla ku heräsin, siis suutuin unessa miehelle ja se suuttumus jäi päälle .. onnex pystyin olla hiljaa enkä alkanu aukoo sille .. kyl voi pää olla sekasii..

Ja poika alotti aamun sellasella narinalla ja ämpyilyllä et se vielä pahenti taas oloa.. onnex saa olla seuraavat 8h töissä, eikä tarvi nähä ketään.. paitsi äiti tulee ja senki kanssa piti riiellä vkloppuna, että HYVIN MENEE!!!! :kieh: . onnex tää vauva on niin ihana :heart: , sen potkut ei ärsytä =)

Viikko ja 3 päivää rakenne ultraan!!!

Kertokaa lempiruokanne, jos sais vaikka kimmokkeita mitä kotona vois tehä..ku tällä hetkelä maistuu vaan makaroni ruuat..väkisin pitää jotain perunaakin syyä..

RUOKA GALLUP: spagettia, broilerisuikaleita kolmen juuston kermassa ja herne-maissi-paprika pussi sinne kastikkeen joukkoon, juusto raastetta päälle

Ihanaa sateista kevät päivää kaikille!!

Äiti lpr 18+6

 

Huomenta masut..

Pää täynnä räkää ja kurkku on niin kipeä.. :|
Vois kohta keitellä kahveet kun saan sentään seuraa..

Mulla kans menee mielialavaihtelut vuoristorataa..
|O

RUOKAGALLUPPIIN..

Jauhelihasta ja jotain..ehkä muusia.. kasviksia ja salattia..

Salamatkustaja ja Aapeli.. :heart:

 

neuvolassa käyty sykkeet oli 145-150 :heart: sf mitta oli 22 verenpaine ja hemoglobiini normaalit sokerit oli + mutta ei haittaa kun veren sokeri on ollu normaali keskiviikkona ois sitten rakenne ultra ja seuraavalla neuvola käynnillä kuun lopussa saan ne kelan laput

 

:wave:

Ruokagallup...Juustoinen kanakeitto on hyvää!! Ite meinasin tehdä tänään kanakastiketta (fileesuikaleista ja kermasta) ja riisiä . Mies saa syödä eilistä perunamuusi-jauhelihalaatikkoa.

Täällä on voitu hyvin. Oma olo on ollut hyvä ja vauva liikkunut pari viime päivää melkein taukoamatta. Hirmu muksinta on nytkin päällä :heart: . Mies muisti kuin muistikin naistenpäivänä, toivotti hyvää naistenpäivää ja aiko käydä ostamassa jonkun lahjankin mutta ei kerennyt kun kaupat meni kiinni .

miija 18+6

 

Taas maanantai viikot vaan humisee ohi ja viikonloput varsinki.... ei mulla taida tuo maha olla viel kovin iso ku miehen sisko oli viikonloppuna kyläilemäs ja kerroin et meille on tulossa vauva, ni se ainaki sano ettei ois mitään sellasta osannu ajatella, ettei kuulema sitä mitenkään huomaa... ja sit tapasin eilen kans yhen tuttavan joka sano ettei kyllä mitään vielä huomaa ja varsinkaan jos ei tiiä... kyllähän sen ite huomaa ja ehkä se viel näyttää omastaki mielestä viel siltä et ois pikkusen lihonu :| Ihan hyvä kyllähän sen ison mahan kans sit kerkee vielä tuskastumaanki

Mä kans innolla odota ruokagallupiin vastauksia Itellä tulee eka mieleen nopea ja helppo kanaruoka: Eli fileesuikaleita(hunajamarinoituja)ruskistetaa,vähä lisätään vettä pakastemaissia pussillinen joukkoon, yksi banaani pilkottuna joukkoon ja sit kermaa purkillinen, vähä voi lisätä suolaa, currya, valkopippuria jos haluu ja jos haluu suurustaa jotenki niin sekin on sallittua ja tän kans riisiä. Tää on meidän koko perheen herkkua

poipi 19+2 (tuo päivitys lista näyttää mulle liian vähän noita päiviä
:| )

 

Heipat ja kivaa alkanutta viikkoa kaikille!

Nyt täälläkin bongattu vauvan liikkeet. Tuntuu niin ihanalle :heart: . Mun masu on jo ihan kunnon vauvamasu. Ei voi juurikaan piilotella. Linea negra alkaa myös mahaan piirtyä. Liitoskivut palasivat taas lauantaina. Äsken kilsan lenkin sain juuri ja juuri tehtyä. Tympii kyllä. No jospa ne taas siitä asettuisivat. Oli kyllä niin surkea lenkkeily sääkin ,kun vettä satoi ja rattaat upposi loskaan.

Mulle maistuu kaikki ruoka ja hyvin. Kahvi on ainut jota en enää juo. Painoa oli taas tullut kilon verran parissa viikossa ,kun äitin digivaa'alla kävin. Mulle tulee näin raskaana näköjään kiloja ihan noin vain ,vaikka normaalitilassa en liho. Silloin kyllä liikun paljon enemmän.

Nytpäs menen päikyille!
-Poni ja Manteli 16+5

 

lilli: mulla on nuita samanlaisia järkyttäviä vihlaisuja kun sulla.. aina jos nousee nopeesti tai kääntyy jotenki pahasti niin vihloo mahaa kamalasti.. onneks ne taitaa olla normaaleja..

 

Minulle ei maistu läheskään kaikki ruuat, vaikka kuinka olisi herkkuruokaa niin välillä etoo tosi paljon. Kahviin on on/off suhde. Normaalisti (ei-raskaana) tulee juotua harvoin. Nyt tekee välillä tosi paljon mieli ja on pakko juoda mutta välillä sen tuoksu saa kylmät väreet aikaiseksi.

Poni06 Minulla on päinvastoin tuon painoasian kanssa. Normaalitilassa kiloja kyllä tulee kohisten jos vähänkään enemmän alkaa herkut maistumaan mutta raskaana ollessa kiloja taas ei tule. Viime odotuksessa laihduin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen yht. 11 kg. Ylipainoahan mulla oli että ei haitannut tuo painon tippuminen. Nyt oon vähän alle 65 kg.

 

Maanataita!!

Kirjotin toissailtana pitkän stoorin mutta ei vissiin tullu perille, meillä kone taas vaihteeksi sekaisin. Mozilla hävis kokonaan ja nyt pitää käyttää tätä Exploreria joka on ihan pyllystä! Jospa saatais pian toimimaan, no hyvä kun vähän jumittelee niin ei tuu istuttua koneella niin paljoa kuin yleensä.

Laiskottaa taas niin etten tiiä mistä sais virtaa,,, lapset räkäsiä ja nuorempi varsinkin tosi huonossa kunnossa. Itelläkin meinaa pikkasen olla kans kipeä olo mutta pakko olis saaha siivoiltua ees jotain. Tupa sen näköinen.... HUOH!

Käytiin kaupassa koko perheellä pitkästä aikaa ja kokkasin sitten noille muille valmista kermaista lihapullapyttipannua ja ite söin muuta kun en voi allergioitteni takia syyä mitää valmisaterioita. Lisänä oli persikka-jäävuorisalaattia. Nyt sulatellaan sitä ja ootan kahvin valumista. Jospa sen jälkeen jaksais vähän raivata paikkoja.

Mies kotiutui lauantai-sunnuntai välisenä yönä puoli kolmen aikaan reissusta. Oli kaks päivää kurssilla helsingissä ja sitten vielä jääkiekkoturnauksessa. Yllätti mut naistenpäivän kunniaksi ja oli käynyt ikealla shoppailemassa!! Sille on iskenyt joku virus kun jo toinen kerta kun tuo mulle ikealta tuliaisia. Ei ole yleensä mikään himoshoppailija.

Mutta nyt kahville ja sitten hommiin.... jos jaksaa,,,

 

Hei!
Naistenpäivänä mies toi kahvit ja mokkapalat sänkyyn asti, ei päästänyt minua keittiöön vaikka yritin Myös kukan sain :heart: Samaisena päivänä kävin ostaa lakkiaismekko kankaat, löytyi sellaista ihanaa melko tummanlilaa satiiniakohan se oli.. Ja kaikkine tykötarpeineen maksoi vaan 38,50e!! Ja siihen päälle mekon teettäminen ompelijalla, 50e, niin ei oo mielestäni pahan hintainen juhlamekko!

Eilen oli pikkusiskoni rippijuhlat. Saatiin sit ottaa kotoani mukaan meille paaaljon kahvileipää, varsinaista leipää ja salaattia, nam. Millonhan tuo flunssa taas minuun iskee kun kaikissa perheenjäsenissäni se on jo käynyt!! Toivottavasti ei tämän kuun puolella kun ois viel kaks yo-koetta ja niihin lukeminen. Tänää oli äikän yo-esseekoe.. Kai se iha hyvin meni.

Masuun ei kummempia.. Karvoja siihen vaan kasvaa, jotka sojottaa ihan pystyssä kun paidan helmaa nostaa Alkaa olla jo pikkuinen vauvamasu, pitäis kuva lisätä jossain vaiheessa. Kerhon pitäjä, hoi! Onkohan ultrakuvani tullut perille, lähetin sen varmaan jo pari viikkoa sit. Vai käykö siel kerhon puolella enää ketään, kovin kun hiljaista tuntuu olevan.:/

Sain kahdet äippähousut siskoni kaverilta vloppuna, tai siis ostin ne plus vauvan pitkälahkeiset villikset 15eurolla, ei paha hinta. Ja samalta tyypiltä tulee viel kolme laatuharsoa plus näpsy 7eurolla. Pitkähiaisia paitoja pitäs ostaa, alkaa olla melko tiukkoja jo noi mitä käytän, kohta ratkeaa! Jos tilais "normaalivaatteita" kokoa isompana, sopiskohan ne sit kuin kauan..?!

Ylihuomenna neuvolaan! Katsotaas onko painoa tullu lisää ja onks hemoglobiini alkanu nousee, 50päivän kuurin söin Obsidaneja nii luulis että on noussu!! Verenpaineet varmaan on taas koholla ku neuvolassa mitataan, inhoan sitä toimenpidettä nii aina tuntuu olevan yläpaine koholla. :ashamed: Toivottavasti pissanäytteestä ei ilmene mitää raskausajandiabetekseen viittaavaa....! Ja toivottavasti saadaan pian tuleville viikoille rakenneultra aika!!

Iloisin mielin
Upp3 ja pikku-Peppi/Pepe 17+6

 

Huoh, oon alkanut oikeasti pelkäämään, että onkohan mun mahassa oikeasti kaikki hyvin, et pitäiskö olla huolissaan vai ei. Ei edelleenkään mitään potkuja, niin kuin kaikilla teillä muilla ja sellaisillakin, joilla viikkoja huomattavasti vähemmän. Mulla huomenna rv 18.

Ei linea negraa, ei suoraan sanottuna mitään.
Ei viiltäviä kovia nivuskipuja tai liitoskipuja.
Pelkkää mahan kasvua, kuten profiilikuvastakin näkee - luulisi jo vauvan liikkeiden tuntuvan!

Ainoa, jonka vuoksi en soita paniikissa jonnekin, on tuo jumalainen laite, eli kotidoppler, jolla vauvan sykettä tulee joka päivä kuunneltua ja hyvin kuuluu.

Ei tunnu yhtään siltä, että olisin raskaana. Vauvakin on mulle kauhean epäkonkreettinen ja kaukainen asia, kun mulla ei ole oikeen mitään, mikä kertois hänen olemassaolosta, paitsi syke. Olen kaukana niistä innokkaista odottajista, jotka yhdessä tulevan isän kanssa tunnustelevat vauvan potkuja. Jotenkin se alkuraskauden ilo odotuksestakin kadonnut, koska ei ole mitään tunnetta, että olisi raskaana. Ja ne puheet "raskauden hehkusta", voi jestas.. Tunnen itseni vain lihavaksi, kömpelöksi ja homssuiseksi. Mitenkähän tästäkin odotusajasta voisi nauttia, kun ei edes tunnu, että odottaisi, siis henkisesti!

Anteeksi, oli pakko vuodattaa.. :|