neitiperho
Huomenta!
Oli vähän samaa vikaa eilen, etten päässy tänne sivuille eilen millään, joten sitten luovutin. Huomasin siis vasta nyt HooÄs sun jutun..oishan se ollu kiva kuunnella vaavin touhua. No vielä kerkee =)
Mä tulin kotiin niin mies lupauksensa mukaan eilen teki ruokaa, mutta yllättäen oli ostanut ISON kukkakimpun ja toivotteli hyvää naistenpäivää. Täytyy myöntää, että yllätti täysin. Se kuitenkin oli töissä eilen ja yleensä ei mulle kukkia ostele, joskus kyllä lahjoja ja yleensä ne merkkipäivänä. Nautiskeltiin ilta sitten hyvää pihviruokaa ja otettiin rauhassa kotona ollen. Myöhemmin tosin saatiin tai minä taas sain pienen raivarin, mutta siitä nyt ei sen enempää.
Tänään pitäisi lähteä käymään harjoitusnäyttelyssä koirien kanssa. Saa nähdä mitä siitä tulee, itse kun pitäisi molempien koirien kanssa mennä kehään
Ystävistä. Mulla myös vähän oli sama juttu yhden ystävän kanssa, joka sai ensimmäisensä jo neljä vuotta sitten, meidän puheenaiheet supistu täysin. Jos kysyin mitä kuuluu, "noh tänää kului vaan 8 vaippaa, yleensä tähän asti kulunu jo 10" oli vastaus. Jos joskus kaveri erehtyi kysymään, jotain mun elämästä niin yleensä sain kuulla, että "hyvähän sun on mennä, kun sulla ei mikään estä lähtemästä". Eli aina jäi fiilis, että on mun vika, että lapsen sai ja muutenkin jutut oli yksipuoliset. Siis tiedän että tämä ihminen rakastaa kyllä lapsiaan mielettömästi ja toisen tosiaan nopeasti myös perään halusi. Yhteydet vaan silti jäivät vähemmälle. Nykyään taas ollaan enemmän tekemisissä, kun kaveri lähtikin kouluun, joten jutut muuttui. Nyt tosin kuulen opiskelijakunnan ongelmista
Monet kaverit on kuitenkin saaneet lapsia ja ei ne mua ole haitanneet..siis lapset tai äipät =) Monet kuitenkin edelleen säilyttää myös juttelu taitonsa. Mutta ymmärrän myös lapsettomia. Välillä tietty miettiikin millainen musta sitten tulee, kun lapsen saan. En kuitenkaan haluisi muuttua ihmiseksi joka ei enää muista edes aikaa ennen lapsia tai yleensäkään muuta elämää, vaikka se ihana nyytti vieressä onkin. No hankalaa vielä sanoa. Monet ystävät tällä hetkellä hirveesti kuitenkin kyselee lähinnä masun tapahtumista ja ite välillä voisin puhua ja haluta kuulla niiden kuulumisia, että näin nyt ainakin toistaiseksi on menny.
Mutta joo, taas romaani kirjoitettu. Nyt aamupalalle ja valmistautumaan koiruuksien kanssa :wave:
Oli vähän samaa vikaa eilen, etten päässy tänne sivuille eilen millään, joten sitten luovutin. Huomasin siis vasta nyt HooÄs sun jutun..oishan se ollu kiva kuunnella vaavin touhua. No vielä kerkee =)
Mä tulin kotiin niin mies lupauksensa mukaan eilen teki ruokaa, mutta yllättäen oli ostanut ISON kukkakimpun ja toivotteli hyvää naistenpäivää. Täytyy myöntää, että yllätti täysin. Se kuitenkin oli töissä eilen ja yleensä ei mulle kukkia ostele, joskus kyllä lahjoja ja yleensä ne merkkipäivänä. Nautiskeltiin ilta sitten hyvää pihviruokaa ja otettiin rauhassa kotona ollen. Myöhemmin tosin saatiin tai minä taas sain pienen raivarin, mutta siitä nyt ei sen enempää.
Tänään pitäisi lähteä käymään harjoitusnäyttelyssä koirien kanssa. Saa nähdä mitä siitä tulee, itse kun pitäisi molempien koirien kanssa mennä kehään
Ystävistä. Mulla myös vähän oli sama juttu yhden ystävän kanssa, joka sai ensimmäisensä jo neljä vuotta sitten, meidän puheenaiheet supistu täysin. Jos kysyin mitä kuuluu, "noh tänää kului vaan 8 vaippaa, yleensä tähän asti kulunu jo 10" oli vastaus. Jos joskus kaveri erehtyi kysymään, jotain mun elämästä niin yleensä sain kuulla, että "hyvähän sun on mennä, kun sulla ei mikään estä lähtemästä". Eli aina jäi fiilis, että on mun vika, että lapsen sai ja muutenkin jutut oli yksipuoliset. Siis tiedän että tämä ihminen rakastaa kyllä lapsiaan mielettömästi ja toisen tosiaan nopeasti myös perään halusi. Yhteydet vaan silti jäivät vähemmälle. Nykyään taas ollaan enemmän tekemisissä, kun kaveri lähtikin kouluun, joten jutut muuttui. Nyt tosin kuulen opiskelijakunnan ongelmista
Monet kaverit on kuitenkin saaneet lapsia ja ei ne mua ole haitanneet..siis lapset tai äipät =) Monet kuitenkin edelleen säilyttää myös juttelu taitonsa. Mutta ymmärrän myös lapsettomia. Välillä tietty miettiikin millainen musta sitten tulee, kun lapsen saan. En kuitenkaan haluisi muuttua ihmiseksi joka ei enää muista edes aikaa ennen lapsia tai yleensäkään muuta elämää, vaikka se ihana nyytti vieressä onkin. No hankalaa vielä sanoa. Monet ystävät tällä hetkellä hirveesti kuitenkin kyselee lähinnä masun tapahtumista ja ite välillä voisin puhua ja haluta kuulla niiden kuulumisia, että näin nyt ainakin toistaiseksi on menny.
Mutta joo, taas romaani kirjoitettu. Nyt aamupalalle ja valmistautumaan koiruuksien kanssa :wave: