**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Onnea vauvan saaneille! :heart:

Kamalasti tsemppiä vielä masun kanssa kärvisteleville! Nyt alkaa olla jo lähellä synnytys!

Mulla synnytys alkoi ihan ilman ennakko-oireita kuudelta aamulla vaikka olin sitä ennen kaikkia keinoja yrittänyt käyttää että sais jotain aikaan. :D Mun synnytys alkoi ihan vaan supistuksilla. Ei siis koskaan tiedä, mitä seuraava hetki tuo tullessaan! ;)

minea ja poju tasan 3vkoa (hui ku aika menee liian nopeesti!!)
 
Meidät saa kanssa lisätä seuraavaan ketjuun, vaikken kovin usein saa aikaiseksi kirjoitelakaaan. Meille syntyi hurjan ukkosen ja salamoinnin saattelemana pikkuneiti 27.8 aamuyöllä (40+6). Paino 3640 g ja pituus 53 cm. Tyksistä kotiin päästiin viime torstaina. Nyt totutellaan vauva-arkeen, joka ainakin toistaiseksi sujuu oikein hyvin.

Synnytys ei ollutkaan ollenkaan sellainen painajainen, jota olin pelännyt, kun vavan koko synnytystapa-arviossa arvioitiin siihen 4 kiloon laskettuna aikana.

Pe-la aamuyöllä supisteli ehkä klo 4-7 välillä noin 10 minuutin välein. Soitin aamulla Tyksiin, mutta sanoivat, ettei ole vielä tarpeeksi usein. Päivän ajaksi supistukset harvenivat ehkä kerran tuntiin ja illalla mentiin katomaan venetsialaisten ilotulituksia. Kotiin kun päästiin, niin supistukset palasi ehkäkerran 10-15 minuuttiin. Yön aikana ne voimistui ehkä kerran 8 minuuttiin, otin pari kertaa 1 mg Panadolia, muttei se mitään auttanut. Aamulla soitin taas Tyksiin ja sanoivat, että voihan sitä näytille tulla, jos haluaa. No puolen päivän jälkeen ajeltiin Tyksiin ja matkalla tunsin, että jotain nestemäistä valui hiukan siteeseen (edellisyön supistuksista asti oli tullut jotain hiukan rusehtavaa). Tyksissä tutkittiin, että oli ehkä noin sormelle auki ja kohdun kaula oli hävinnyt. Otettiin käyrää vauvan sydänäänistä ja supistuksista ja hoitaja pohti lähettäisikö kotiin vai jäisinkö sisään. Koska tuosta nesteestä eivä oikein osanneet sanoa ja meillä on 1,5 tunnin ajomatka kotiin, antoivat sitten mulle luvan jäädä osastolle syystä, että lapsivettä oli mahdollisesti vuotanut. Osastolle menin siis joskus 15-16 aikaan. Siellä otettiin testit streptokokin varalta ja joku tulehdusarvo vielä. Jäin osastolle ja mies jäi iltaan asti. Yksi käyrä otettiin, muttei supistukset olleet tarpeeksi voimakkaan. Sitten taisin vähän unohtua kaikilta ja supistukset kyllä kipenivät ja minä purin hammasta ja jouduin nousemaan ylös sängystä joka supistuksella, mutta sovittiin, sitten että mies lähtee kotiin, kun mitään ei tapahdu.

Yökkö kun tuli vuoroon, hän otti taas käyrän. Käyrää tarkistellessaan totesi että supistukset on aikasta tiheät ja voimakkaat, kysyi, että koska viimeksi on tehty sisätutkimus. Sanoin, että silloin kun tulin Tyksiin sisään. Hän teki sen sitten käyrän päätteeksi, ja totesi, että olen 5 cm auki, että nyt kiireesti synnytyssaliin. Minä kiireellä soittamaan miehelle, joka oli juuri ehtinyt kotiin... No synnytyssalissa sitten opettelin käyttämään ilokaasua ja mies taisikin ehtiä paikalle tunnissa. Kun mies oli tullut, kätilö kysyi, että haluaisinko suihkuun. Suihkussa kivut hiukan helppas.

Suihkun jälkeen mies kyseli, että olenko ottanut jotain puudutusta, kun vaikutan niin kivuliaalta. Sanoin, etten ole vielä ehtinyt ajatella/kysyä asiaa. No sitten kysyttiin ja kätilö teki nopean tutkimuksen ja totesi, että olen 9 cm auki, joten epiduraalista ei ole enää mitään hyötyä. Päädyttiin sitten siihen kohdun kaulan reunan paikallispuudutukseen, jonka tehosta ei ollut myöskään enää varmuutta, koska reunat oli melkein hävinneet.

Puudutus tehosi liiankin hyvin ja supikstukset hävisi ja minä nukahdin ainakin puoleksi tunniksi... Sitten heräsin uusiin supituksiin ja tunteeseen, että pitää ponnistaa. Harmiksi supistusten välillä en jaksanut itse ponnistaa ja supistukset tuli todella harvoin, joten ponnistusvaihe oli aika pitkä. Lopussa vauvan sydänäänet alkoivat laskea ja miehen ja kätilön äänet salissa alkoi tiukkenemaan että PONNISTA NYT! Minä karjuin, etten jaksa enkä pysty, mutta ponnistin kuitenkin ja lopulta klo 2.57 syntyi pikkuprinsessa tähän maailmaan.

Synnytyksen kokonaiskestoksi kirjattiin 5 h 15 min (en tiedä mistä ne senkin laskee...) ja yksi pieni repeämä ja nirhauma tuli, joihin laitettiin yhteensä 5 tikkiä. Mitään imukuppeja tai muuta ei tarvittu. Kätilö sanoi, että jos ei papereita olisi lukenut, niin hän ei olisi uskonut että ensisynnyttäjä on kyseessä. Verta taisin menettään 3 desiä, mikä on kuulemma vähän.

Tuossa sitterissä keskellä keittiönpöytää tuo pötkylä nyt tuhisee ja maiskuttaa. Sairaalassa maitoa ei tullut paljon mitään ja vauvan paino laski yli 7 % ja vauva sai lisämaitoa keskiviikkona ja torstaina. Itse huomasin, että mulla maito nousi oikeesti vasta torstaina, joten kotona ei lisämaitoa tai korviketta ole tarvinnut. Vauvalla on hyvä ja voimakas imuote, oli jo kohdussa imenyt nyrkkinsä vesirakoille... Mun rinnat oli aluksi kovilla, kun vauva imi posket lommollaan, vaikkei varmaan mitään muuta tullut kuin pari tippaa... Tänään on eka neuvolla vauvan kanssa :)

Itse en ole ollenkaan sellainen lapsi-ihminen, mutta kyllä toi oma on vaan ihan eri juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Onnea vauvautuneille! :flower:

Herttaliini; synnytyksen katotaan käynnistyneen ku supistukset tulee säännöllisesti vähintään 10min välein ja kestää 30-45sekuttia/supistus.

Kertomus; Mää vatipää tajusin vasta nyt, että säkin olet ilmeisesti menossa tyks:n synnyttään? Sinnehän mäkin joskus toivon mukaan pääsen...

Mitä iniehille kuuluu? Joko on päässy synnyttämään?

(.)

Täällä notkutaan ihan muiden kiusana vielä yhtenä kappaleena. Ei mitään merkkiäkään että Kirppu olis tulossa ulos. Päin vastoin eilen oli sen sorttiset maratoonit liikkumisessa, että ei taija oikeesti tulla ulos. Noh, onneksi mä tiiän varmaksi, että ens tiistaina oon ainaki synnyttämässä jo. Nyt vaan murehituttaa se, että minkä kokonen tää jo on, ku laskettuun aikaan arvioitiin n. 4kg ja arviot heitää molempiin suuntiin 10% ja sokerivauvat voi kasvaa viimesillä viikoilla jopa 400g/viikko. Mä en todellakaan aio punnertaa alakautta mitään 4,5kg:n jöötiä... Perjantaina haen neuvolasta yliaikasuuslähetteen ja soitan samalle päivälle tyks;n että koska saan tulla... 41+5 täyttyy mulla sunnuntaina, joten saa nähä pääsenkö sillon vai ottavatko vasta maanantaina kun kerran riskiraskaus on kyseessä...

Taika ja Kirppu, jolla ei tunnu olevan kiire minnekkään... 41+0
 
Kiitos synnytyskertomuksista, niitä on yllättävän kiva lukea vaikka oma synnytys pelottaa kamalasti !

Noniin, yliaikais kontrollikäynti varattuna 11päivälle :/ Voi tsiisus. Kylläpäs sapettaa mutta toivottavasti sinne ei tarvitse mennä ! Sormet ja jalat ja kaikki ristiin että tää pirpana tällä viikolla syntyisi itsekseen. En millään haluaisi joutua käynnistykseen, voi kamala sentäs.

Jännittää kyllä kaikkien puolesta mutta ihana tavallaan tietää että muutkin ähertää mahojensa kanssa vielä :)
Meidän vauvat tykkää vaan asua vielä yksiössään..

Lukenut noita Iniehin mahan raaputuksia voi kauhea sentään, kenellekkään ei toivoisi tommosta ! Mutta onneksi se lähtee paranemaan nopeasti synnytyksen jälkeen.
 
Täällä mä vielä notkun yhtenä kappaleena, synnytyksestä ei tietoakaan! Verikokeissa käytiin ja äsken tuli terkkarilta viesti että maksa-arvot täysin normaalit joten hepatoosi pois suljettu ja diagnoosina se raskausihottuma. Viime yönä oli perus menkka kipua mut ei sen ihmeempää. Lauantain ya-kontrollia odotellessa..

inieh ja tyyppi 41+1
 
Taika78 Sinnehän juu :) Mulla tulee tosiaan 41+5 ensi viikon keskiviikkona et sillon sit varmaan viimeistään tepastelen TYKSin ovista sisään enkä tässä mallissa enää suostu tulemaan ulos :D Ei tiä vaikka oltas hetki samoihin aikoihin siellä! Täällä ollaan jo niin käynnisytksen kannalla ainakin.. Ei tää ennen ulos tuu.

Eilen illallakin tää piti ihan järkyttävää elämöintiä. Päällä tunki johonkin niin alas et oli kunnon kutomokerhot sukkapuikkoineen paikalla, vatsanahka venyi ja koko vatsanseutu muljasi villisti jätkän karkeloiden tahtiin ja jalat kävi samaan aikaan hurjaa vauhtia tuolla jossain sisäpuolella. Siinä sitten irvistelin ja kärvistelin kun en muutakaan voinut.

Eikö inieh tohon oo mitään apua, ei mitään puuduttavaa ja sitä kautta helpottavaa rasvaa tai mitään? Luulis nyt et viimesillään olevalle ois kaikkea oloa helpottavaa kehitetty, kaikenlaisia rasvoja ja öljyjä mitkä veis ihottumakutinan pois.
 
Kertomus; No nii... Sitähän voijaan tosiaanki olla siellä samaan aikaan. Mulla on käynnistys joko sunnuntaina tai maanantaina, riippuu miten ne ottaa sisälle kun mun 41+5 on sunnuntaina. Perjantaina soittelen ja kyselen koska tulen. Ja mä oon kans kallistunu sille kannalle, ettei tätä häätämättä ulos saa....
 
Moikka!

Minutkin saa lisätä jatkoketjuun AEA88, Tyttö 30.8 Rv 40+1 3775g 50cm

Sunnuntaina päästiin kotiin ja nyt tässä totutellaan uuteen arkeen :) Tyttö on niin kiltti ku voi olla vaan :) Ei turhia kitise :) Maidon riittävyys stressaa suunnattomati ja olenki antanut korviketta välillä kun tuntuu että tunnin tissittelynkin jälkeen nälkä jää... :/

Jos siitä synnytyksestäkin muutaman sanan kerron..

Eli 29.8 alkoi n. klo 23.30 supistelemaan jotka oli tosi napakoita heti. Siinä sitten seurailin niitä ja ne alkoikin sitten tihenemään melko heti, n 6min välein. Kärvistelin kotosalla puoli neljään asti jolloin soitin synnärille ja sielä sanottiin että on tultava sinne. Klo 4 aamulla oltiin kemissä ja käyrille mentiin ja sisätutkimus tehtiin, no en ollut kuin sormen päälle auki mut kanavaa ei ollut yhtään ja jotkut reunat:confused: oli tosi ohuet.. No päästiin sitten miehen kanssa saliin nukkumaan ja siellä oltiin n 7.30 asti jolloin minut siirrettiin osastolle odottamaan että tilanne etenisi.

Mies lähti tässä vaiheessa kotiin nukkumaan ja minäkin nukahdin tunnin verran siinä. N. klo 9 lääkäri tuli tutkimaan ja olin 3cm auki, lääkäri käski lähteä kävelemään portaita ja minähän menin, ei mitään vaikutusta vaikka kuinka kävelin ja liikuin. 13 aikoihin mies tuli takaisin käveleskelin hänen kanssaan pitkin sairaalaa. N. klo 16 lääkäri päätti puhkaista kalvot koska 6 tuntia oli mennyt ja oln edelleen 3cm auki. Kalvot puhkaistiin ja sitten se helvetti oli irti.. Alkoi heti semmoset supistukset että oksat pois ja en saanut kipulääkettä koska piti olla käyrillä puolituntia. N. 16.30 siirryttiin saliin jossa sain ilokaasua ja kävelin huonetta ympäri, mulle helpotti oloa tosi paljon se liikkuminen, olin melkein loppuun asti seisaaltaan :D
Sitten ne kivut vaan yltyi ja mää huusin ja raivosin kuin joku mielipuoli ja sain jonku pc? puudutusen, voi kerpele se sattu ja ku oli niitä supistuksi taukoamatta niin ei ollu kovin helppo operaatio se puudutuksen laitto.. No se saatiin laitettu ja se kyllä helpotti oloa, oli ihana hengähtää hetken. Siinä sängyllä sitten makasin ja tuskailin supistuksien kanssa. En muista paljonko kello oli kun sain epiduraalin mut taisin olla 5-6cm auki silloin.
Sen laitto sujui hyin voi että se oli ihana lääke :D Sitten vähän ajan päästä alkoi tulemaan se "paskahädän" tunne :D Olin silloin 7-8cm auki ja kätilö sanoi että harjoitusponnistellaan. Aikani siinä sitten ponnistelin kunnes tunsin että voihan perse se tulee nyt ihan oikeesti ja se paineen tunne oli jotaki aivan uskomatonta... Kätilö tutki ja sanoi että jeps 10cm auki ja soitti lääkärin paikalle.
Ja voi &/()="#¤ sitä kipua!!! :kieh: Siinä sitten ponnisteltiin ja ponnisteltiin eikä oikein alkanut tapahtumaan mitään, kipu vaan yltyi ja yltyi. Sitten alkoi vauvan sydänäänet laskemaan tosi matalalle ja kätil soitti lääkärin paikalle ja joka sitte sanoi että tämä vauva on kasvot kattoon päin. Ja sydänäänet laski entisestään, aloin olemaan jo niin shokissa ja paniikissa siinä etten tiennyt että mitä teen... Kätilöitä tuli saliin kokoajan vaan lisää ja loppujen lopuksi niitä oli siellä 8. Lääkäri ja kätilöt vaan huusi mulle että nyt ponnistat tapahtu mitä tahansa tämä vauva pitää saada äkkiä pois, sillä on hätä, ja ilman mitän taukoja ja hengen vetoja ponnistelin siinä.
Mää en nähnyt enää ees mitään muutaku mustaa, tais olla tajun lähtö itelläkin melko lähellä.. Sitten yks kätilö hyppää siihen sängylle polvilleen ja alkaa painamaan mun mahaa että tilanne nopeutuisi. Lääkäri sitten avittaa imukupilla vauvan pois loppujen lopuksi. Ja 21.42 syntyy terve ja hyvin voiva pikku neiti :) Mää olin aivan sekasi mää vaan huusin ja itkin että onko kaikki hyvin mitä tapahtuu, sitten tyttö nostettiin mun rinnalle ja sanottiin että kaikki on hyvin :)
Ne kivut lähti heti, se oli kyllä jännä tunne.. :) Repesin aika hyvin, väliliha piti leikata ja muutakin iskua siinä tuli tuonne alakertaan.. Mutta onneksi se on nyt ohi, täytyy myöntää että vähän traumaa jäi ja luulenpa että mun lapsikiintiö on täynnä.. Luulin että mulla on sektiosta paha trauma, joo eih, tämä veti pohjat..
Mutta onneksi kaikki on nyt hyvin ja tyttö on ihana <3

Ja toivottavasti tuosta saa nyt jotain selkoa, meinaa olla vähän pää pyörällä vieläkin :D

AEA88 ja Lupsu 5vrk
 
Viimeksi muokattu:
Eli kalvojen puhkaisusta synnytykseen kesti yhteensä 5.46 ja aktiivinen ponnistusvaihe 12min kokonais kesto koko operaatiolle oli 22tuntia, hitto mää olin väsynyt, en ollu nukkunu koko aikana ku tunnin...
 
Kurkkukipu ja pieni kuume tuli seuraksi, tämä tästä vielä puuttukin :( Ja se olis niiin mun tuuria että ens yönä tulis lähtö. Kuumaa mustaherukkamehua vaan ja peiton alla meneekin tää loppuilta. Kiva kun mies joutuu muutenki jo passaamaan koko ajan ni ei kehtaa koko ajan olla jotain pyytämässä.. Kohtalo vittuilee kyllä nyt ihan tosi rankasti.
 
onks toi inieh enään mahdollista! vieläkö keksittäis jotakin joka vaivais "kivasti" sua ton loppu ajan.. eiköhän mammat kirjotella adressi että inieh pääsis synnyttelemään jo (käynnistys), on toi jo aika kauhee luettavaa, hyvä ettei itteääkin ala kutittamaan sympatian vuoks. tää on just tätä klassista kun ykski asia menee vituiks niin kaatuu niskaan pommin varmasti kaikki muukin. anteeksi ruma sana

eipä tullut yöllä nukuttua, esikoinen valtas taas lahjakkaasti meidän sängyn jossain vaiheessa yötä ja tippu sieltä pari kertaa. on kova hyörimään unissaan, onneks meil on jalaton malli toi sänky siis eli pudotus ei ollut korkea. tietty vauvaki heräili enemmän ku sen normaalit 2krt. siis jos joku asia saa mut ihan totaali hulluks niin se etten saa nukkua. vauvan heräily ei haittaa tietenkään, tiesinhän mä että ne nyt heräilee jos heräilee mutta toi esikoisen hyörinä ja kipeily vois pikku hiljaa loppua. en vaan tiedä tosiaan miten kitkisin sen vaivan pois, illat on samanlaisia rutiineineen mutta kai se kateus piikki sit ajaa samun kömpimään meidän sänkyyn? tässä talossa vaan ei nuku kukaan, ei edes mies ja se vasta riepooki ku seki on sitten yhtä väsynyt ja raskas duuni kuitenki niin ei tiedä että kellä ne päiväuni oikeudet oikein olis :D jos jollaki on vinkata joku keino (muukuin nuija nukutus, ei kauhean sallittu mutta mielessä on käynyt) tohon esikoisen pelleilyyn niin kertokaa ihmeessä!
 
Hei muuten oliko facebookissa kans joku ryhmä? Pääseekö sinne vielä messiin?

Onko täällä kuinka moni vielä vauva masussa? Oon ihan ulkona teidän jutuista, oon sivusilmällä käynyt lukemassa teidän juttuja mut eihän tähän päähän mikään jää :D

Jaksamisia kaikille! :)
 
AEA88 olipahan sulla synnytys... Muuta palkinto mitä parhain...

Inieh No just... Varmaan saat seuraavaksi sitt vielä mahataudin... Mäkin oon kironnu, että mun tuurilla mulla on helvetillinen migreeni ku synnytys käynnistyy...

(.)

Jaaha. Täällä vielä mahoineen päivineen. Mihinkäpä se siitä lähtis... ALan oikeesti olemaan saakelin turhautunu - ei sitte, ei tarvi tulla, mä viskaan hanskat tiskiin ja luovutan sen suhteen, että tää tulis täältä koskaan ulos... Mulle riitti...

Taika, joka on luovuttanu jo aikaa sitten ajatuksesta, että tää tulis ittekseen maailmaan... 41+1
 
No, kuume meni ohi yöllä mut karmea räkäyskä jäi. Täällä pysyn, sängyn pohjalla ja kudon sukkia :) Maha kyllä vähän temppuili aamulla, joten Taika mä kyllä vähän säikähdin että seuraavaksi sitten pakki sekaisin.. Voihan se toki olla synnytyksen alkusoittoakin, mutta en jaksa uskoa.. Lauantaina kyllä Päksissä sanon että pakko alkaa käynnistelee, oon niin näppylöillä ja raavittu että oksat pois! Saunaankaan ei voi mennä kun hiki kirvelee ja kutittaa. Yritetään me jämät päästä mahoistamme pikkuhiljaa eroon, tavalla tai toisella! Pitää kai varata joku risteily tms, niin sit tyyppi päättääkin syntyä just.

inieh ja tyyppi 41+2
 
Poika syntyi 30.8.2012 klo 15.01. Painoa 4300g ja 53cm pitkä:heart:

Että se siitä painoarviosta 3200g:LOL: Synnytys oli kauhea. Kesti vain 5h 27 min, mutta koko aika täyttä tuskaa. Mä en varmaan enää ikinä synnytä. Kaks edellistä yötä valvoin supistusten takia, mutta ne aina loppu sitten päivällä. (Eli niitä ei laskettu kun loppuivat aina useiksi tunneiksi) Yhtään en saanut nukuttua ja koko synnytys mentiin oksitosiinitipalla. Ja mulla oli sitte se streptokokki plussalla. Ja kuinka ollakaan vauva sai siitä tulehduksen antibiootista huolimatta. Vauva joutu synnytyksen jälkeen teholle korkeiden crp-arvojen takia. Sain sen muutaman päivän jälkeen viereen. Mutta päivää alle viikko oltiin sairaalassa.

Ainut asia mikä pelasti koko homman, oli tuo maailman suloisin vauva:heart: Se on ihan ylirauhallinen ja syö hyvin. Teholla kävin itse syöttämässä rinnalla muutaman tunnin välein. Ja tuo vain syö ja nukkuu. Ei mitään välittänyt vaikka antibioottiakin laitettiin vähän väliä. Ihan syötävän suloinen kaveri. Ei voi käsittää.

Mä en jaksa kirjottaa vielä enempää. Tänään ollaan tultu kotia. Mutta kiinnostais muakin se jatkokerho(?) Miten sinne pääsee?

petite ja "pieni" rakas 6vrk:heart:
 
Viimeksi muokattu:
AEA88llapa oli synnytyskertomusta kerrakseen! No onneks sentään loppu hyvin, kaikki hyvin mut se miten siihen loppuun on päästy... Huhhuh :D

inieh just mietin tänään tossa päivällä et hitto mä haluun laivalle syömään. Siel sit varmaan just käynnistyis ja pohdiskelin et onkohan siellä niissä lääkärin/hoitajan hommissa ketään jolla ois jonkunlainen kätilönkoulutus tms. et osais tehdä jotain jos oikeesti tuliski synnytystilanne.

Eli eiköhän lähetä laivalle! Kaikki me loput kärvistelijät :D

Mullakin on tänään vähän ollut lämpöä ja heikko fiilis. Oon maannut sängyssä koko päivän, nyt oli illalla jo pakko nousta kun ei jaksa lukeakaan enempää, tai nukkua.
 
  • Tykkää
Reactions: petite ja inieh
Onnittelut Petite

(.)

Jaa että oma vointi? 5metriä pitkä pippeli ottassa ja puhelin ollu äänettömällä jo 5viikkoa. Ei siihen voi vastata, kun kyselyt on sitä luokkaa, että on kirveellä töitä. "mikä kestää" " etkö tajua, että eräpäivä meni jo?" "onko vähän läski olo?" "et meinaa laihtua koskaan?" Joo huviksenihan mä tätä mukanani kanniskelen. Minkä mä sille teen, että tähän ei tehoa ei sitten mikään - sanokaa ihan mikä tahansa perinteinen käynnistyskeino niin ei toimi - ei supistuksen supistusta. Viimeksi eilen olin koirien kanssa reippaalla 40minuutin lenkillä eikä mitään. Huomenna neuvolaan hakemaan lähete käynnistykseen... Neuvolan tätiki joutuu nielemään oman varmuutensa, ku oli ihan varma, että mä en tule kun tää on jo ulkona vaikka mä muuta väitän... Käynnistelypäivä selviää sitten huomenna, mutta mun puolesta vaikka heti... Kysytään oikeesti hermoja ku 10viikkoo sitten olin vuodelevossa uhkaavan synnytyksen vuoksi ja nyt tää hemmetin jästipää ei tuu ulos...

Taika 41+2 :stick:
 
Nooh, sulla Taika sentään selviää jo huomenna se päihä. Mä meen vasta lauantaina Päksiin kyselemään JOSKO käynnistetään, mutta sekin päivä on todennäkösesti vasta 42+2 eli ens viikon keskiviikko..

( . )
Täällä makaan sängyssä enkä poistu täältä ennen kun on pakko. Eilen illalla jo sain hirveän itkukohtauksen kun tuntu ettei tästä tuu lasta eikä paskaa. Puhelin ei onneks soi kun oon tehny selväksi että ei tarvii ***tana soitella. Moon niin kypsä :(

inieh ja tyyppi 41+3 (kai)
 
Herttaliini Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Petite Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:
Harmi, että pikkuinen sai tulehduksen, mutta ihanaa, että nyt asiat ovat hyvin.:)

Möttiäinen2012 Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:

Paljon tsemppiä odottajille! Toivottavasti jaksatte kertoa kuulumisianne ja minä ainakin käyn täällä lukemassa, että kuka on saanut vauvan milloinkin niin pitkään, kun kärvistelijöitä vain riittää.

Nähdään pian jatkoketjussa!:)

T: Luckygirl & Vintiö 13 vrk
 

Yhteistyössä