Onnea vauvautuneille!
Täällä tyttö on 8 päivää vanha. Voimme hyvin ja on tämä vaan niin ihmeellistä.
Synnytystarinaa. Tyttö syntyi tiistaina 31.7. aamulla klo 05.05.
Jo viikonloppuna supisteli tasaisen epätasaisesti suht lievin kivuin ja erityisesti yöllä. Samoin tuli rusehtavaa valkovuotoa. Su-ma yönä supistelut lisääntyivät ja tulivat klo 04 alkaen n. 10-20 min välein. Aamulla mies jäi töistä kotiin ja soitin synnärille, käskivät odottelemaan ja seuraamaan tilannetta.
Iltapäivästä supparit tuli jo 5-10 min välein ja sen verran kipeinä että arvasin nyt olevan tosi kyseessä. Kotona sinnittelin kauratyynyn, hieronnan ja hengitysharjotusten avulla klo 18.30 asti, ja lähdimme sairaalaan kun puhe ei enää onnistunut supistusten aikana kun kävi kipeetä.
Synnärillä klo 19, paikat auki vasta 2 cm. Jaloittelua, pallon päällä pyörimistä, ja vedet tuli puolen tunnin sisään (vihreä lapsivesi; siirryttiin heti synnytyssaliin ja anturit vauvan päälakeen; kaikki kunnossa vauvalla).
Paikat auki 3-4 cm muutaman tunnin päästä ja pyysin epiduraalin. Meni vasta kolmannella yrityksellä ja oli aika tuskaisaa touhua.. Onneksi kuitenki auttoi!
Tässä vaiheessa laitettiin oksitoniinitippa vauhdittamaan supistuksia. Jossain vaiheessa sain uuden satsin epiduraalia kun paikat oli 6 cm auki muistaakseni. Sain levättyä yöllä siis jonkin verran.Supistuksen tipasta huolimatta laantuivat ja hidastuivat. Kohtuun pujotettiin jokin anturi joka antoi parempaa tietoa supistusten tehosta.
Yöllä klo 04 paikat oli auki sen 9-10 cm ja alettiin ponnistaa (kun oli ensi katetroitu virtsa pois rakosta, en saanut pissattua itse - ei onneksi sattunut). Ponnistettiin ja ponnistettiin ja vauva tuli kyllä tyrkylle muttei edennyt tarpeeksi. Supistukset hidastuivat aina vaan ja tilanne alkoi näyttää huonolta. Tunnin yrityksen jälkeen olin jo ihan voimaton ja kipu oli kova (epiduraali ei enää vaikuttanut lainkaan) ja päätettiin kutsua toisen kätilön lisäksi lääkäri paikalle.
Hän teki heti päätöksen käyttää imukuppia apuna, ja sen sisälle laittaminen vauvan päähän oli jotain aivan kamalaa. Pahempi kipu kun isoimmat supistukset tai ponnistus konsanaa. Jostain syystä se oli mulle se pahin juttu. Lopulta kuppi saatiin paikalleen vauvan päähän (joka olikin sitten hiukan kallellaan, eikä siksi ollut tullut myöskään ponnistaessa ulos) ja yhdellä supistuksella saatiin ensi vauvan pää ulos, ja sitten hartiat autettua ja loppu "luiskahtikin" itsekseen.
Mulle tehtiin isohko episotomia leikkaus siinä sivussa kun vauva tuli nopeasti ulos. Istukka syntyi parin minuutin päästä kun kerran painettiin kohtua (HUH!). Ja sitten kätilö ompeli haavan kun vauva oli rinnalla. Selvisi myös että napanuora oli poikkeuksellisen lyhyt, ja todennäköisesti sekin esti vauvan kulkua alaspäin ponnistusvaiheessa.
Summa summarum; ei ollut helpoin synnytys mutta kipu unohtui kun vauva nostettiin rinnalle!! Pari päivää olin kovin voimaton ja haava oli kipeä enkä pystynyt istumaan, mutta nyt viikon päästä voin jo hyvin!. Menisin uudelleen tekemään saman näin ihanan lopputuleman vuoksi, eli ei jäänyt traumoja.
Penni ja pikkuinen 8 pv
Täällä tyttö on 8 päivää vanha. Voimme hyvin ja on tämä vaan niin ihmeellistä.
Synnytystarinaa. Tyttö syntyi tiistaina 31.7. aamulla klo 05.05.
Jo viikonloppuna supisteli tasaisen epätasaisesti suht lievin kivuin ja erityisesti yöllä. Samoin tuli rusehtavaa valkovuotoa. Su-ma yönä supistelut lisääntyivät ja tulivat klo 04 alkaen n. 10-20 min välein. Aamulla mies jäi töistä kotiin ja soitin synnärille, käskivät odottelemaan ja seuraamaan tilannetta.
Iltapäivästä supparit tuli jo 5-10 min välein ja sen verran kipeinä että arvasin nyt olevan tosi kyseessä. Kotona sinnittelin kauratyynyn, hieronnan ja hengitysharjotusten avulla klo 18.30 asti, ja lähdimme sairaalaan kun puhe ei enää onnistunut supistusten aikana kun kävi kipeetä.
Synnärillä klo 19, paikat auki vasta 2 cm. Jaloittelua, pallon päällä pyörimistä, ja vedet tuli puolen tunnin sisään (vihreä lapsivesi; siirryttiin heti synnytyssaliin ja anturit vauvan päälakeen; kaikki kunnossa vauvalla).
Paikat auki 3-4 cm muutaman tunnin päästä ja pyysin epiduraalin. Meni vasta kolmannella yrityksellä ja oli aika tuskaisaa touhua.. Onneksi kuitenki auttoi!
Tässä vaiheessa laitettiin oksitoniinitippa vauhdittamaan supistuksia. Jossain vaiheessa sain uuden satsin epiduraalia kun paikat oli 6 cm auki muistaakseni. Sain levättyä yöllä siis jonkin verran.Supistuksen tipasta huolimatta laantuivat ja hidastuivat. Kohtuun pujotettiin jokin anturi joka antoi parempaa tietoa supistusten tehosta.
Yöllä klo 04 paikat oli auki sen 9-10 cm ja alettiin ponnistaa (kun oli ensi katetroitu virtsa pois rakosta, en saanut pissattua itse - ei onneksi sattunut). Ponnistettiin ja ponnistettiin ja vauva tuli kyllä tyrkylle muttei edennyt tarpeeksi. Supistukset hidastuivat aina vaan ja tilanne alkoi näyttää huonolta. Tunnin yrityksen jälkeen olin jo ihan voimaton ja kipu oli kova (epiduraali ei enää vaikuttanut lainkaan) ja päätettiin kutsua toisen kätilön lisäksi lääkäri paikalle.
Hän teki heti päätöksen käyttää imukuppia apuna, ja sen sisälle laittaminen vauvan päähän oli jotain aivan kamalaa. Pahempi kipu kun isoimmat supistukset tai ponnistus konsanaa. Jostain syystä se oli mulle se pahin juttu. Lopulta kuppi saatiin paikalleen vauvan päähän (joka olikin sitten hiukan kallellaan, eikä siksi ollut tullut myöskään ponnistaessa ulos) ja yhdellä supistuksella saatiin ensi vauvan pää ulos, ja sitten hartiat autettua ja loppu "luiskahtikin" itsekseen.
Mulle tehtiin isohko episotomia leikkaus siinä sivussa kun vauva tuli nopeasti ulos. Istukka syntyi parin minuutin päästä kun kerran painettiin kohtua (HUH!). Ja sitten kätilö ompeli haavan kun vauva oli rinnalla. Selvisi myös että napanuora oli poikkeuksellisen lyhyt, ja todennäköisesti sekin esti vauvan kulkua alaspäin ponnistusvaiheessa.
Summa summarum; ei ollut helpoin synnytys mutta kipu unohtui kun vauva nostettiin rinnalle!! Pari päivää olin kovin voimaton ja haava oli kipeä enkä pystynyt istumaan, mutta nyt viikon päästä voin jo hyvin!. Menisin uudelleen tekemään saman näin ihanan lopputuleman vuoksi, eli ei jäänyt traumoja.
Penni ja pikkuinen 8 pv