**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Tsemppiä kaikille synnyttämään lähtijöille! Ja Onnittelut synnyttäneille :flower:

Pelkopoli käynti täälläkin takana. Hienoa samunäiti, että asiasi järjestyivät. Kuulostaa järkevältä suunnitelmalta. Itse en halua sektiota, mutta kätilön kanssa keskustelusta ja tarkemmasta synnytystapa-arviosta on nyt mieli suht rauhallinen ainakin tällä hetkellä. Tehtiinpä minullekin ihan reipasotteinen sisätutkimus. Oli kuulemma kaikki kanava jo kadonnut ja 2 cm auki kohdunsuu, että tervetuloa vaan synnyttämään millloin vaan, tuumasi lääkäri. Nyt odotan totisesti tuota lähtöä kuin kuuta nousevaa! Alkoikin tulemaan napakan tuntuisia supistuksia tutkimuksen jälkeen, toivottavasti jotain enteilevät.. Kokoarvio 3,5 kg, ihan menee samoissa arvioissa kuin aiemmatkin.

Viimattaren tarinankin uskalsin lukea ilman suurempaa paniikin hyökyaaltoa. Hurjalta kuulosti kyllä. Jos jää vaivaamaan tuo synnytys kannattaa varmaan ottaa ajoissa puheeksi sairaalan henkilökunnan kanssa, että pääset purkamaan kokemusta ajoissa. Ei ole kiva sitten seuraavassa raskaudessa pakon edessä alkaa miettiä synnytystapaa.

Onko kellään kokemusta TENS-laitteesta synnytyskivun lievittäjänä? Itselläni on sellainen. Saapa nähdä auttaako, mutta olen vähän sellainen, että kaikkea kiva koittaa, mitäs sillä häviääkään. Vyöhyketerapiaan en kyllä usko hetkeäkään, mutta en totisesti ihmettele tai tuomitse siellä kävijöitä

Kuinkahan kaukana synnäriä sitä nyt uskaltaisi vielä olla.. Olisi houkutuksia vielä nauttia kesäpäivistä tunnin päässä kotoa, mutta katsotaan

Jaksuja kaikille! Pian on meillä kaikilla nyyttimme
Mennikkö 38+

 

Minealle Paljon tsemppiä, että nämä supparit ja jomotukset ovat juuri ne, jotka johtavat pikkuisen saapumiseen!

samuelinäiti Varmasti oli helpotus kertoa, että haluat sektion ja myös sen saat. Se on hienoa. On myös erittäin viisasta varautua siihen, että vauvalla voi olla ihan omat suunnitelmansa. Mutta olen ihan hieman kade, että tiedät, että ainakin 16.8. saat tavata pikkuisesi! Olisihan se mahtavaa tietää...

Neuvolassa Kaikki oli hyvin. Pikkuisen syke sai taas kovasti kehuja. Paino on laskenut huimat 100g, verenpaine oli 124/82, sitä neuvolatasoa. Turvotusta ei ollut, pissa puhdas. Juttelimme pitkään häntäluustani, joka on viikon aikana kipeytynyt pikkuisen möyhinnässä. Terkka näytti kuvan, jossa osoitettiin pikkuisen pään juuri iskevän niihin kohtiin, joten ei mikään ihme, että tuntuu. Olenkin jo asennoitunut, että takapuoli on kipeä loppuraskauden ja jonkin aikaa sen jälkeenkin. Paras uutinen oli se, että pikkuinen on kiinnittynyt! Jotakin edistystä on siis tapahtunut, jee. Seuraava aika varattiin viikon päähän ja puhetta oli jo seuraavista, mutta vielä ei varattu. Sana "yliaikakontrolli" mainittiin ja se olisi mitä todennäköisemmin kohdallani 23.8.

Äitini soitti ja kysyi, että missä olemme. Hän oli aivan varma, että olemme synnärillä. Hän kun oli nähnyt viime yönä unta, että synnytän yöllä. Ja kyllä, olemme sopineet, että lähetän tekstarin/soitan heti, kun olemme päässeet synnytyssalista osastolle, oli kellonaika ihan mikä tahansa, mutta silti äiti oli aivan varma, että eka lapsenlapsi on maailmassa ja olemme vain unohtaneet mainita asiasta...

 

Täälläkin neuvolakäynti takana tänään. Ei mitään ihmeempiä, hemoglobiini oli edelleen 113 mutta hyvä arvo mulle joten en tarvii rautaa. Sf-mitta oli 33, sekin keskikäyrällä, joten sillä perusteella ei pitäis kyllä mikään iso vauva olla. Pää on jo tosi alhaalla mutta ei vielä kiinnittynyt. Sovittiin silti että jos ei laskettuun aikaan mennessä ala tapahtumaan, niin katotaan sitten lääkäriaikaa johonkin siihen että varmistetaan se koko vielä. Painoa ei ollut tullut, 400g tippunut tosin, johtuisko sitten siitä kun nyt ei ole niin turvotustakaan.

Tuli nyt vaan omaa napaa. On niin harmaa keli tänään, et mieli jotenkin ihan maassa, joten suuntaanpa tästä vaakatasoon sohvalle

inieh ja tyyppi 37+1

 

Onnea taasen vauvautuneille :flower:. Ja onnentoivotukset matkaan niille, joilla sellaiset tuntemukset on, että kohtsillään synnytetään =)

Mulla taisi vauva mennä taasen ronskisti alaspäin eilen. Ihme poksauksia tuntui, alkuun mietin että miten nää näin kummasti nää issiaiset nyt etupuolella tuntuu, mutta sitten tajusin, että nämä on vauvan liikkeitä, jotka on jotenkin aivan erilaisia kuin normisti. Pää tuntuu sisäkautta jo ihan tuossa emättimen aukon lähettyvillä ja mulla on nyt se tunne siitä kuuluisasta pallosta haarojen välissä. Ennen ei olekaan tuntunut, kun toinen oli perätilassa ja toisen ponnistin alas vasta avautumisvaiheen jälkeen. Nyt tämä luo vähän toivoa sille, että ponnistusvaihe ei olisi niin pitkä, joka vähän on etukäteen hirvittänyt.

Mulla on ristiriitaset tuntemukset synnytyksestä. Toisaalta on tässä odotettu jo hyvä tovi, mutta toisaalta nyt vasta kun on täysaikanen vauva, niin jos synnytys käynnistyis näin aikasin, niin jotenkin jäi lyhyeksi tämä vaihe "mitä vain voi koska vaan tapahtua" -jännitys, joten ehkä en ole vielä henkisesti niin valmis (lue: kypsä ) synnyttämään. Toivosin vielä ens viikolle menevän, joka tietenkin on hyvinkin todennäköistä, vaikka nyt alaspäin hyvällä vauhilla tultiinki.

Hikka tuntuu mulla kyllä ihan koko vatsalla. Ehkä oon vaan jotenkin ihme tunnoton, joka ei tajua mistä mikäkin liike tulee, mutta en kyllä ole missään vaiheessa tuntenut hikkaa alavatsalla, vaan ihan koko vauva hytkähtää. En siis osais itse ainakaan asentoa hikan perusteella päätellä.

Issiaiset on ollu ihan iisisti tänään. Joka on jees. Sokerit sen sijaan oli taas katossa...V***u sanon suoraan, ei yhtään kiinnostais insuliinit, kun alkaa oleen tuo ruokavalio jo tosi tiukalla.



rv 37+2

 

Synnytys tarinat on tosi tervetulleita myös tänne suuntaan! Yritän valmistautua henkisesti synnytys kipuihin ja vaurioihin niin hyvin kuin vaan kykenen nyt etukäteen! Kaikista eniten tosin pelottaa ne repeämiset :ashamed: En haluaisi olla pitkään kipeä synnytyksen jälkeen... :'(

Tämä oli pikainen käynti täällä .. paremmalla ajalla lisää! Nyt onkin ollut jo 2 päivää supistuksia jotka ovat tuntuneet selässä myös paineena.. Saas nähdä milloin väli tihenee ja päästään oikeasti sinne kipeisiin supistuksiin!

Wiwi + masuasukki 38 + 5

 

Täällä puskee ilmeisesti flunssa päälle. Hanat aukes nenästä... Kiva jos onkin kipeenä kun h-hetki koittaa.

Äitini soitti ja sanoi aavistelevansa että huomenna alkaisi synnytys.. Toppuuttelin kyllä ja loin epätoivoa... Kaupassa tassutellut tänään aamupäivän ja sain aikaan hyvät selkäsäryt, mut siihen jäi...
Huomenna sitten vyöhyketerapiaan, toivotan että sieltä sais apua käynnistymiseen...

Ninzi & Tyllerö 39+5

 

Onnea vauvansa saaneille

Minealle peukut pystyssä että vauva vihdoin tulisi!

luckygirl kiva kuulla että vauva kiinnittynyt jo. Kyllä se varmaan ennen yliaikakontrollia sitten tulee

inieh Aika matala tuo sun hemoglobiini. Mie kyllä söisin rautaa. Ainakin täällä on oysiin sisäänoton raja 110. Siis joutuu rautatiputuksille. Plus synnytyksessä on aina se riski että menettää verta enemmän kuin pitäisi niin voi sitten johtaa anemiaan..

Synnytystarinoita on kiva lukea. Vähän kyllä kuulosti hurjalta että 4-5cm auki ilman mitään oireita. Huh! Pitäskään lähteä itsekin käymään tarkistuksella jos sittenkin ois jo se synnytys käynnissä

Uusäippä Ainakin täällä sanoivat synnärillä että voi tulla koska vaan käymään tarkistuttaan tilanteen jos siltä tuntuu. Kai se on sama käytäntö kaikkialla? Sinne vaan.

Mie päätin just että nyt lakkaan odottamasta kun se odottavan aika tuntuu niin pitkältä. Hirveesti ohjelmaa ja tekemistä keksiny tälle ja ens viikollekin. Hyvää aikaa tehä kaikkea kun yks toukka kerta vielä viihtyy masussa

Numbatti ja masukki 40+2

 

Numbatti No mun hemppa on normaalistikin vaan 125 hujakoilla.. Oon kyl miettinyt, et ei kai siitä haittaakaan oo jos ottais viikon kuurin. On Retaferia kaapissa edellisestä verenluovutuksesta vajaa paketti. Jos vaan lykkää ummetuksen vielä pahemmaksi kun jo nyt on, niin mä oon sitten pulassa..

 

Heips mammat:wave:


Pikainen omanapainen päivitys: Meidän perheeseen syntyi käynnistyksellä perjantaina 40+0 kymmenen pisteen pikkuneiti:heart: klo 21.55. painoa toisella 3050g ja pituutta 48,5cm. Synnytys oli suht nopea, mutta ihana. Ei pahoja kipuja, kolme tikkiä ja lopputulos mitä ihanin. En voisi olla onnellisempi! Tulen kirjoittelemaan tarkempaa tarinaa jahka tässä hieman saadaan arjesta kiinni..eilen kotiuduttiin.

Annubella ja rakas Ilona toivottaa kaikille jakautuneille mammoille onnea pikkuisistaan ja hirmuisasti tsemppiä muille mammoille loppuodotukseen:heart:

 

Mul on istukka etuseinällä mikä on blokannut paljon tuntemuksia joten hikat ei oo tuntuneet koko vatsalla. Vaan lähinnä siellä missä se pää sattuu olemaan.

 

Onnea taas kaikille vauvautuneille! :heart:

minea toivotaan et nyt olis tosi kysessä ja pääset kohta synnyttämään!

samuleinäiti kyllä kateeksi käy kun varmasti tiedät että millon se vauva viimestään on sylissä Ja hyvä että kuunteli siellä sairaalassa sun mielipiteitä ja pääset sektioon. Oon kuullut että joissakin paikoissa pistää kovastikin vastaan ton sektion suhteen.

synnytystarinoita on kiva mustakin lukea. On niitä tullut pitkin raskautta jo luettua muiltakin palstoilta kun innokkaana ensi synnyttäjänä yrittää imeä kaiken mahdollisen tiedon itseensä Tais loppua se sydänääniä sarjakin ku sitä seurailin ja ne pari muutakin synnytys sarjaa loppu jo joskus keväällä.

Kärsimättömyys alkaa iskeä tänne vaikka olen yrittänyt asennoitua niin että yli ajalle mennään. Kuitenkin tän 39 viikon oon odotellut vauvaa ja vähän toivonut aina iltaisin että josko tänä yönä tulis lähtö. Jouhtuu varmaan siitä kun kivuttomista suppareista on tullut vähän nakakampia ja la-su yönä oli menkkamaista jomotusta selässä ja suppareiden yhteydessä. Mutta ei ne sit kai mitään enteillytkään. Välillä tosin tulee niitä paniikkeja että en halua synnyttää vielä kun se sattuu niin paljon ja en ole valmis ym Mutta pakkohan se on tässä parin kolmen viikon sisään vauva ulos puskea ja varmaan kävis vähän helpommin jos lähtis itestään tulemaan ja ei ehtis kasvaa jättiläiseksi. Huomaa kyllä että tää odottelu tekee päivistä pitempiä. Pitäisi vaan suunnitella kaikkea ohjelmaa joka päivälle niin menis aika nopeammin. Harmi vaan että oon siivonnut jo kaikki kaapit ja kulmaukset nii ei oo sillä saralla ainakaa mitään hommaa enää

Scarlett ja sissi 39+4

 

Moe!

Pikaseen ennenku nukahan.

TANKOTANSSILLE täällä on naurettu myös, voi luoja =) Mulla on olemassa yks tuommonen ymmärtämätön kaveri kanssa, ei sille raukalle voi kun nauraa välillä. Ehottelee ja höpisee jos minkälaista!

Samuelinäitille mulla oli kans jotain asiaa, mitä ihmettä se oli... Ainiin, kävi naurattaan, että sulla on sektioaika 16.8, samana päivänä kun mulla on SEURAAVA NEUVOLA! Toiset ne mennee vaan hankkimaan vauvoja ja toiset, niin, ne menee kusemaan kuppiin ja mittaamaan verenpaineita neuvolaan Ei maar, kyllä se munkin aika vielä joskus koittaa!

Nyt nukkumaan, oon joka ilta syöny herkkuja sängyssä, ajattelin tänään pitää herkkuvapaata, mutta en usko ajatuksen toteutuvan!

Ansku ja Elsa 37+2

 

Kysymys: Kannattaako elokuun epelille hankkia talveksi kaukalopussia?
Jotenkin koen sen helpommaksi kauppareissuilla/kyläreissuilla kuin toppahaaalariin pukemisen....

Unohdin: Annubellalle onnea !! :flower:

 

Annubella Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:
Innolla odotan synnytyskertomustasi sitten kun ehdit, sen verran positiiviselta se vaikutti ilmoituksesi perusteella.

Numbatti Toivon, että pikkuinen syntyisi ennen yliaikakontrollia, vaikkei sinänsä minulla kiire olekaan. Käynnistykseen en haluaisi, olen sen verran monelta kuullut niiden supparien olevan paljon luonnollisia suppareita kivuliaampia. Mutta pikkuinen saapuu, kun saapuu.

Scarlett89 Kirjoitit niin tuttuja tunteita! Tunteet synnytyksen suhteen vaihtelevat; välillä suuri into päästä jo toimeen ja sitten pelottaa se kipu. Edessähän se jo kohta on meillä kaikilla.

Ninzille tsemppiä vyuöhyketerapiaan, jospa se tuottaisi toivomasi tuloksen ja vauva päättäisi saapua.

Paljon tsemppiä, voimia & malttia vikohin päiviin ja viikkoihin!

 

Tai no niin.. Kyllähän tuota hikkaa tuntuu muuallakin kuin vain tuolla yhdessä kohdassa alavatsassa, mut se on jotenkin voimakkaana siellä ja sit taas muutamina kertoina ollut voimakkaammin tuossa ihan ylhäällä.

 

Ninzi: kaukalon toppapussi on kyllä todella hyvä keksintö. Riippuu tietysti siitä miten reipaskasvuinen lapsi on että mahtuuko nämä meidän elokuiset enää pahimmilla pakkasilla niihin. Itsellä kaksi talvilasta ennestään. Ensimmäinen oli tosi iso kokoinen ja tuskailin aina sen toppapuvun kanssa kaukaloon ahtamisen kanssa niin että toiselle hankin toppapussin. Poika syntyi tammikuussa ja tuo toppapussi oli niin paras! alle vaan villavaatteet ja pussi kiinni. Turvallisempikin se on, koska vyöt tulee tiukemmalle vauvaa eikä toppaa jää väliin. Mutta kyllähän varmaan marras-joulukuulla on jo toppapussi tarpeen ainakin täällä pohjosessa niin eiköhän 3-4kk ikäinen niihin mahdu.

Kovakourainen sisätutkimus: Mun ymmärtääkseni täällä lääkärit tekee sen yliaikakontrolleissa. Eli vähän kovemmalla kädellä painelevat kohdunsuuta että ärsyttäisi synnytystä käyntiin.

Täällä ei mitään uutta, supistuksen supistusta ei oo tullut sitten pe-la välisen yön jälkeen. Mut mä oon varmaan jotenkin outo kun mä en vielä sitä synnytystä odotakaan, mun puolesta voi hyvinkin sen pari viikkoa vielä mahassa kelliä.

Sanle 38+5

 

Paljon onnea taas pikkuisen jo saaneille! Ja tsemppiä meille muille tähän loppuodotukseen :heart:

Tänne ei kuulu mitään uutta, kipeitä supistuksia ei ole enää näkynyt, muutama napakampi kyllä mm. tänään seksin jälkeen. Vaan eipä ne mitään saa aikaiseksi, kohdunsuun tilanne sama kuin aiemminkin: sormelle auki, pehmeä, kanavaa jäljellä vajaa pari cm. Eli ei enteillyt verinen limatulppakaan vissiin tällä suunnalla yhtikäs mitään No, antaa pikkuisen kasvaa, mennäänhän tässä vielä pienillä viikoilla.

Neuvola olisi ylihuomenna, pelottaa jo valmiiksi miten mahtaa painonnousun laita olla. Tullut nyt herkuteltua ihan liikaa, miehen kanssa makoillaan sohvalla ja syödään iltapäivät ja illat :ashamed: No, toivottavasti imetys sitten veisi kiloja. Vaikka mun tuurilla kuulun varmaan siihen ryhmään, jolle tulee niitä kiloja imetyksestäkin

Tänään käytiin miehen kanssa ostamassa loput vauvan tarvikkeet. Nyt on pinnasänky, vauvan kylpyamme, vaatteet, vaunut, turvakaukalot, sitterit yms yms hommattu. Hain myös paketin vaippoja, muutaman vastikepurkin varuilta, ja tutin. Nyt vaan iski viimeisten tavaroiden jälkeen kammo siitä, että mitäs jos vaaville vielä sattuukin jotain? Onko teillä muilla ollut näitä pelkoja? Vaikuttaa varmasti sekin osaltaan, kun miehen kaverille syntyi kuollut vauva lasketun ajan jälkeen muutama kk sitten. Olisi vaan ihan kamalaa jos jotain vielä tässä vaiheessa kävisi. Vaikka eiköhän tuo tosi epätodennäköistä ole. Nytkin vaavi potkii masussa minkä jaksaa :heart:


Saraella + masu 37+5

 

plääh tätä nukkumista! heräsin tossa viiden pintaan ja kauheet turvotukset. heitin viime kommentissani puoliksi vitsillä että turvotuksia odotellessa mutta nää ihan tosissaan puski päälle. noh jospa sitä koittais viel nukkua, kellokaan ole juuri mitään.

anskuli juuh tuntuu kyllä hassulta että menen "noutamaan" lapseni tuolloin? toisaalta kyllä on aika rauhallisin mielin tässä, voi tehdä vielä juttuja ilman että kokoajan takaraivossa jyllää "pakko saada tää valmiiks ennenku vauva syntyy, se voi tulla milloin vain!" varmaan täällä muilla joilla sektio sovittu/käynnistys ajatellut ihan samanlailla. mutta ehkä säkin suunnistat neuvolan sijaan synnärille tolloin 16pv

pitää kurkata toi etusivu vielä mutta onko kesämasu jo synnyttänyt? kun ei oo mitään kuulunut hetkeen mun mielestä. tää kysymys äsken tuli mieleen ku silmät rävähti auki ihme juttuja sitä ajatteleeki ekaks ku herää.

saraella eilen mä mietin pitkästä aikaa että jos vauvalle sattuiskin jotain. ajatus lähti siitä kun olin äitipolilla odottamassa omaa vuoroa lääkärille niin ultra tutkimus huoneesta tulee tyttö kovaa vauhtia ulos itkien kovaan ääneen ja mies juoksee perässä vakava ilme naamalla.. hyvä etten alkanu iteki itkemään, just samaa aikaa poika alkaa pyörimään mahassa ja tuli tosi etuoikeutettu olo ja sit alko miettimään sitä kaikista pahinta. en kyllä tiedä mitä tälläsiin pitäis sanoa, kai vaan ajatella että kaikki menee hyvin? jotenki ehkä naiivia ajatella että kaikki menee hyvin kun on tähänki asti tultu mutta pakkohan se on ajatella, menee loppuraskaus pilalle jos alkaa märehtimään tota. keskenmenon kokeneita osaan tosin ymmärtää että voi olla siihen asti pelko läsnä kunnes se vauva on tosiaan elävänä siinä sylissä.

scarlett89 toiki kai riippuu lääkäristä, jotkuthan ei ilmeisesti hirveän herkällä sektio päätöstä anna. ohan niitä jotka haluaa vaan ihan huvikseen sektion kun eivät halua ymmärtää että on siinäkin ne varjopuolensa ja no en ole vielä kokenut koko asiaa mutta eniten korostetaan leikkaushaavan paranemis aikaa että voi olla tosi pitkäkin. ainakin 3 kertaa kysyi lekuri että olenko täysin varma päätöksestäni mutta ei sillain hyökkäävästi ja keskusteltiin vielä rauhallisesti tästä pelko asiasta ja muutenki kertoi kaikkea faktaa sektioon liittyen. ihan hyvä mieli jäi ja tosiaan tuntu että mua kuunneltiin eikä kukaan vähätellyt. sanoi että kannustavat viimeseen asti alatiesynnytykseen mutta eivät tietenkään voi pakottaa.

jos ei muuta niin meen ainaki silmät kiinni makoilemaan ja leikki nukkumaan ennenku samu viel herää tähän mun koneella mellastamiseen. toivottavasti nää turvotukset häviäis johonki sillä aikaa :stick:

 

Täällä ja yksi "aamuvirkku". Klo04 silmät rävähtän auki ja tässä sitä viel keikutaa hereillä.

Pelot: kyllä sitä välillä tulee miettineeksi, että entä jos... Ja liikkeitä tulee välillä tunnusteltua hermoheikkona. Edellinen raskaus kun oli tuulimuna niin kyllä sitä vaan toivoo että tämä raskaus menee loppuun asti hyvin. Asia sitten taas erikseen, loppuuko huoli lapsen syntymään...

Kiitos Sanle kaukalopussi vastauksesta. Kyllä meinasin sellaisen hankkia arkea helpottamaan.

Jospa sitä sanoisi miehelle heipat, kun on lähdössä töihin ja nousisi aamukahville. Samalla odotellaan että pääsee sinne vyöhyketerapiaan.
Niin ja huomenna poksuisi, sekä olisi neuvola. Toivottavasti en pääse sinne vaan olen synnärillä

Ninzi & Tyllerö 39+6

 

Nyt saa vauvani mun syntyä ilahduttamaan meidän perheen arkea . Poks 37+0 :heart: !!

 

Onnea kaikille pienokaisen saaneille :heart:

tsemppaukset kaikille joilla se on vielä edessä ja kipujen kanssa kärvistelijöille :hug:

Meidän pikku prinssi täytti eilen viikon :O:heart:
Niin kiltti pikkumies kun olla ja voi,huomenna tulee neuvolantäti kyläileen niin tulen kertomaan kuulumisia paremmin ja laitan sitä synnytyskertomusta samalla..=)

kesämasu-12 & ihanaakin ihanempi poika 1vk:heart:

 

Synnytyskertomusta 2.8.2012

Heräsin klo 2 aamuyöllä supistukseen rv 39+1. Kävin veskissä (ja huomasin valuvani limatulppaa) ja palasin sänkyyn ajatuksella että hetken taas supistaa ja sitten loppuu. Kellottaessa huomasinkin että nehän tulee 10 minuutin välein säännöllisesti. En kyllä vieläkään uskonut että olisi synnytys käynnissä ja yritin olla sängyssä hiljaa herättämättä miestä (joka kuitenkin heräsi vaistonvaraisesti kai). Supistukset tihenivät ja kun niitä tuli 5 minuutin välein neljän jälkeen, mies soitti äitini lapsenvahdiksi ja minä painuin suihkuun helpottamaan kipuja. Soitettiin myös synnärille että kohta ollaan varmaan tulossa ja saatiin lupa mennä heti kun siltä tuntuu.

Lähdettiin viiden jälkeen ajelemaan ja automatkalla supistukset tihenivätkin ja kipeytyivät entisestään. Sairaalaan päästyä mentiin suoraan saliin ja siellä todettiin kanavan kadonneen ja kohdunsuun olevan auki 2cm. Siinä vaiheessa uskoin että vuorokauden sisällä vauva on ulkona. Pääsin heti ammeeseen ja siellä olinkin tunnin verran. Aika hitaasti kohdunsuu aukesi ja vauva oli pitkään aika korkealla vielä. Istuskelin keinutuolissa ilokaasua hengitellen ja lueskeltiin miehen kanssa iltapäivälehtiä kaikessa rauhassa. Puolenpäivän aikaan olin 4 cm auki ja niin kipeä että pyysin epiduraalin. Sen laitto meni todella helposti ja kivuttomasti, toisin kuin ensimmäisellä kerralla. Sen jälkeen sainkin lepäillä 1,5h. Kätilö laittoi oksitoniinitipan puudutteen ajaksi. Yhden jälkeen puhkaistiin kalvot että saatiin synnytystä etenemään, sillä kohdunsuun tilanne ei ollut muuttunut. Tämä pistikin vauhtia ja kun kätilö oli hakemassa uutta epiduraali-annosta ja minä kävin vessassa, niin vauva laskeutui ja rupesi ponnistuttamaan. Ponnistusvaihe oli todella kivulias ja rankka koetus, sillä kätilö venyttäen auttoi vauvaa ulos ehkäistäkseen repeämistä (pelkopolin aikaansannosta että tämä otettiin huomioon todella loistavasti). Vauva oli ulkona 7 minuutissa. Pieni repeämä tuli emättimen sisälle, ja laitettiin kaiken kaikkiaan 5 tikkiä, jotka eivät vaivaa juuri ollenkaan.

Oli todella ihana kun synnytyksen jälkeen sai olla rauhassa vauvan ja miehen kanssa salissa, käydä itse suihkussa ja siirtyä kävellen osastolle. Imetys lähti sujumaan aika kivasti ja vaikka rintakumin avulla aloitin rinnan rakenteen vuoksi, poika päätti että hän ei tuon kautta syö vaan on syönyt hienosti suoraan rinnasta ja maito on noussut kunnolla.

Tänään poika 6pv (ja LA) on rauhallinen vauva joka pääasiassa nukkuu, syö ja kakkii (vähintään 5x päivässä..). Ei huutele kyllä kuin silloin kun on jotakin asiaa.

Onnea muillekin vauvautuneille ja tsemppiä tuleviin synnytyskoitoksiin!

 

Heh, kiitos kaikille tsempityksistä, mutta vastoin omia luulojani täällä vielä kärvistelen flunssan kourissa yhdessä koossa! Kaikki jomotukset selässä ja supparit laantui eilen illalla ja yö menikin tukkoista nenää lukuunottamatta oikein hyvin... :headwall: Mutta ei auta, kai sitä täytyy tälle päivälle keksiä jotain puuhaa, eilen olin niin kipeä etten jaksanut tehdä mitään ja kaiken lisäks oli hirvee sadekeli koko päivän. Tänään ei oo yhtään parempi ilma mutta jospa lähtis jossain käymään... Inhottavaa kun tuntuu, ettei tuo vauva tuolta tuu ikinä ja miehellä lauantaina työmatka edessä johon ois pakko lähteä ellei sitten synnytys oo käynnissä just sillon. :/

No ehkä tuo vauva tuolta pian lähtee tulemaan!

Annubellalle onnittelut vauvasta! :heart:

Silwan olipas kivaa, kun jaoit kanssamme synnytyskertomuksen! Niitä on kiva lukea!

Tsemppiä kaikille vauvaantuneille arkeen ja isomahaisille jaksamisia!

Minea ja maha-asukki 40+3

 

Hmmmmm... Yöllä heräsin sitten siihen, että oli pikkuhousut kastunu samoin kun tyyny, joka oli jalkojen välissä, sai siis sellaisen pienoisen läikän. Oli siis ihan hurja pissahätä ja toki mietiskelin, että näköjään sitä vielä voi kastella sänkyänsä. No eipä tuo ollut pissan hajuista, joten sitäpä sitten yön pohdin, että mitähän nyt tapahtuu. Mutta eipä tapahdu yhtään mitään. Supistuksia tuli pari kertaa tuntiin, mutta ei nyt yhtään sen kivuliaampia kuin harkkarit on ollu. Ehkä lisänä pieni kuukautiskipumainen jomotus.

Nyt sitten istutaan side housuissa ja ootellaan, että tuleeko sieltä enää mitään. Vähän näyttää, että se vuoto jäi sitten tuohon, eikä niitä supistuksiakaan ole enää tullut. Pitää vielä neuvolassa iltapäivästä käydä ja kattoa mitäs terkka sanoo. Ärsyttää tällanen epämääräsyys näiden oireiluiden kanssa. Aikaisempi kun oli niin selkeä lähtö, ettei tarvinnu mitään mietiskellä.

rv 37+3 (vasta)

 

Hei kaikille! :wave:

Ja onnittelut taas kaikille, jotka ovat tuhinapakkauksensa saaneet syliin asti.

Eilen oli sitten neuvola. Kaikki ok ja vauvakin oli terveydenhoitajan mukaan kiinnittyn. Lisäksi paino oli pudonnu 700g edellisviikosta. No, toisaalta, tulihan sitä tuossa kilo/viikko tahtia, niin ihan hyvä että välillä toiseen suuntaan. Terveydenhoitajakin sanoi, että turvotukset tekee paljon ja lisäksi loppuvaiheessa voi muutenkin alkaa paino pudota.

Täällä odotellaan. =) Menkkajuilintaa päivittäin, mutta ei isoja supistuksia. Mutta eipä tässä vielä kiire ole. Nyt silittämään ja viikkaamaan harsoja.

Jaksamisia kaikille!

Taiteilijatar ja Tättägluu 39+3