*** Elokuun 2011 masumurut HEINÄKUUSSA ***

Onnea Tiiiperille ja koko perheelle pienestä pojasta! :flower:

Vähän tarkennusta Raitiksen käyrien kommentointiin omalta osaltani eli mullahan se painoarvio sijoittui hieman keskikäyrän yläpuolelle eli ei siis yläkäyrälle kuitenkaan. Lääkäri sitä mulle omalta puolelta pöytäänsä vilautti ja mitä ehdin näkemään, niin se hänen piirtämänsä piste oli siellä ehkä millin-pari keskikäyrän yläpuolella. :)

( . ) Täällä on jotain tapahtunut yön aikana eli vauva on ilmeisesti laskeutunut alaspäin vielä lisää, sillä häpyluu on ihan järkyttävän kipeä ja paine sinne suuntaan valtava. Kävely on nyt sellaista tosi vaivalloista ja Panadolia olen joutunut kipuun nappaamaan. Lisäksi yön aikana oli ilmestynyt mystisesti peräpukama (ja vielä kipeä!), vaikken yöllä isommalla asialla edes käynyt..! Voikohan tämä johtua myös vauvan laskeutumisesta ja painamisesta ja voiko niitä ihan noin vain itsestään esiin putkahdella? Onko kellään muulla vastaavaa?

Ihanan uhkea masukuva mammylla! =)

Blanco + Öttiäinen 35+4
 
Tiiperille onnea pojasta ja koko perheelle:flower: :heart:

mammy ihana masu sulla!! omaan mahaan ei varmaan kovin moni ookkaa aina tyytyväinen vaikka toisten mielestä on niin nätti ;) mulla vähän samaa vikaa..

väsymys täällä painaa..oli 6 viikossa hemppa laskenu 135-125:een..en tiedä voiko olla väsymisen syy vaikka onhan tuo 125 vielä hyvä ja helteet ottaa omansa. silti tykkään kun on lämmintä!

pikainen taas..tsempit kaikille! kohta aletaan varmaan jakautumaan ihan kunnolla ;)

sabine ja masuasukki 33, oho *POKS, POKS* :heart:
 
Isot onnittelut Tiiperin perheelle!! :flower:

Ja kiitos koirakysymykseeni vastanneille :) .

Omaan napaan ei mitään uutta. Pikkunen pitää välillä sellaista elämää että tuntuu että se olisi juuri kaivautumassa ulkomaailmaan suoraan nahan läpi :D .
Ai niin mullekkin on ilmaantunut linea negra ihan tässä muutama päivä sitten! Hentonen ja melko huomaamaton mutta onpahan kuitenkin. Mä kun luulin että se olis jo tullut jos on tullakseen. raskausarpia ei vielä ole. Saa nähdä ilmaantuuko, kovasti öljyän masua joka päivä. Neuvolan tätsy sanoi että mulla on nätti maha. Miksi mulla itsellä on silti ihan valas-olo??? :rolleyes:

megalintunen 33+2 ?
 
Kiitos kaikille tohon vauvan pää asentoon vastanneille, ja oikeassahan olette että se voi vielä synnytyksen aikanakin muuttua, mutta joo.. :)

Täällä mittari näyttää edelleen +28 :cool: Päivällä se oli ihan kiva kun esikoinen oli muutaman tunnin anoppilassa "hoidossa" kun pyysivät häntä sinne ja itse sai olla vaan olla ja nauttia auringosta kävin jopa pari kertaa meressä pulahtamassa ja oli kyllä ihanaa! Nyt kyllä illalla sais mun mielestä olla vähän viileämpi jo, saa nähdä millainen yö tulee. Meillä on muutenkin nyt tyttöjen viikonloppu esikoisen kanssa kun mies lähti vähän alta 400km päähän, jotenki jännitti kun mies lähti, vaikka tuskin tässä mihinkään synnyttämään vielä 7 viikkoon mennä ! :D

Tiiperille - Onnittelut pojasta ! :)

Miuski - Jännä miten yössä voi se linea negra tulla! :)

mammy - Ihana masu sulla ! Vaikka veikeä kuva kulma olikin ;)

Ja jännä miten toisilla on jo noin paljon viikkoja! :)

majj & 34+4 ( mä meinaan joka kerta kirjoittaa 24+ jotain :D )
 
Viimeksi muokattu:
Tiiperille hurjasti onnea! :flower:
Ihanaa ku vauvoja alkaa jo tulla! :) Miehensiskokin on piipahtanut laitoksella jo kahteen otteeseen, mutta pääsi vielä kotiin odottelemaan, la on vasta päivä ennen meitä.

Ite olen miettinyt synnytystä aika paljon. Olen turhankin varma ihminen: siis mun mielipiteet asioista yleensä pitää ja osaan varmasti ite parhaiten ja muitten ei tartte auttaa... :D Miten te muut suhtaudutte tulevaan synnytykseen? Tajuan etten voi suunnitella kaikkea etukäteen, mutta jotenki se sairaalaan meno, tutkimukset, synnytyksen mahdollinen nopeuttaminen, lääkkeet ja se käskystä ponnistaminen tuntuu luonnottomalta. Kuten myös ajatus siitä että pitää maata sängyssä ja ponnistaa puoli-istuvassa asennossa... Ei mee mulle jakeluun. Onko siellä pakko olla niin? Ja pahinta tässä vielä, että enhän mie ees tiiä synnytyksestä mitään. Mun tutuilla on enimmäkseen ikäviä kokemuksia tai sektioita tai sitte semmosia että "kyllä ne kätilöt ja lääkärit tietää, kuuntelet vain niitä" -mielipiteitä.. Mie haluan tietää voiko sitä tilannetta ite hallita, tai sitten synnyttää niin että on koko ajan läsnä ja tilanteen annetaan edetä omalla painollaan, ilman kiirettä ja ylimääräisiä lääkkeeitä. Pelottaa että joudun jonku työhönsä kyllästyneen kätilön päivärutiiniksi ja tilannetta nopeutetaan jotta seuraava synnyttäjä pääsee saliin tms.. Sairaalassa on kuiten työvuorot ja tavoitteet jne. niin onko lapsen paras aina ainoa syy miksi synnytystä nopeutetaan lääkkeillä tai kalvot puhkaisemalla? Ja sitä mie en ymmärrä miksi jälkeisten syntymistä hoputetaan lääkkeellä? Eihän sillon pitäis enää olla mikään kiire mihinkään vai...? OYSissa ei myöskään pehmitetä välilihaa kääreillä, vaikka luulisi sen olevan aika itsestään selvää: kosteus ja lämpö pehmentää kudoksia -> ei ehkä repeäkään niin paljon. Myöskään välilihan leikkausta tai mitään leikkausta en halua.. Juu-u. Paljon on kysymyksiä... :D Mie oon varmasti vaativin synnyttäjä jonka OYS on aikoihin nähny.. :LOL:

Se neuvola onkin vasta ensi viikolla, näin mulla on hatara muisti... :)

Mukavaa kesäpäivän jatkoa kaikille!

-Mandalay + Onni rv 35+2
 
Eea
Synnytykseen yritän suhtautua vailla mitään odotuksia tai liiallisia suunnitelmia. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja millainen kokemus on tulossa. Aika hyvin nykyään saa itse vaikuttaa asioihin, enkä ainakaan esikoisen kohdalla kokenut, että tilannetta olisi kiireen tms. takia joudutettu. Kyllä kaikki toimenpiteet tehtiin ihan vauvan ja miun omaksi parhaaksi. Synnytysasennonkinhan saa itse päättää, mikä vaan tuntuu hyvltä ja luontevalta. Esim. kalvojen puhkaisu tehtiin meillä n. vuorokausi synnytyksen alusta, joten oli ihan hyvä päätös. Muuten synnytys olis vaan venynyt ja venynyt. Miun käsityksen mukaan kätilöt ei kai mielellään edes turhaan puutu synnytyksen kulkuun. Tarvittaessa tietenkin auttaavat. Poikkeuksia kuitenkin varmaan löytyy kuten aina. :) Kannattaa kertoa omista toiveista synnyttämään mennessä tai jo neuvolassa. Jälkeisten irtoamista kai lähinnä autetaan lääkkeillä, että kohtu lähti tehokkaasti pienentymään ja istukka varmasti irtoais. Itsellä ei tätä vastaan ole mitään, sillä en missään nimessä tahtois että istukka jouduttais irrottamaan kaavinnassa tai muuten.
 
Synnytys on mulle hyppy tuntemattomaan. Tiedän periaatteessa mitä haluan, mutta meneekö asiat kuitenkaan niin, jää nähtäväksi :) Se ehkä isoin kysymys tässä vaiheessa, että osaako sitä lähtee oikeeseen aikaan. Matkassa menee kuitenkin melkein 1,5 tuntia. Ettei sit joudu montaa kertaa käymään turhaan tai sit synnytteleen missään pysäkillä :D

Jälkeisten irtoomisesta/irtoamattomuudesta kokemusta lähinnä hevosten kohdalla. Tälle vuodelle yks todella paha kohtutulehdus josta emä ei selvinny. Varsa tosin synty liian aikasi ja kuoli heti. Toinen lievempi tapaus jossa jälkeiset ei meinannu lähtee irtoon, oksitosiinin avulla suurin osa tuli pihalle, pieniä rippeitä kuitenkin jäi ja nyt lääkekuurilla kohtutulehduksen vuoksi. Eli siis parempi autettuna ja varmasti ettei vaan mitään sisälle jää :) Jos siis ihmiset toimii samalla lailla :) Hevosilla tosin ei keisarinleikkauskaan oo mahdollinen. Tai sillä saa varsan pelastettua mut emä ei siitä selviä. Hiukan meni ohi varsinaisen aiheen ja kovaa, pyydän anteeksi...:LOL:

Salama 33+1
 
Iltoja. Tuli piipahdettua Tyksissä. Lorahdellu tässä muutaman päivän jotain ja halusivat varmistaa ettei se ole lapsivettä, ei ollut, onneksi.. Eli ilmeisesti valkovuotoa sitten, paljon sitä voikin tulla :O No mutta samalla reissulla kätilö kurkkas ultralla ja poitsu on edelleen rt:ssa, eli iloisia uutisia tuli sieltä :) Kun nyt vaan pysyiskin loppuun asti..

Kovasti siellä oli ruuhkaa, ite vaan aattelin että toivottavasti pääsen kotiin.. muutaman viikon päästä vois sit olla jo valmis menee :D Sanoinkin kätilölle, että jos sitten joskus neljän viikon päästä nähtäis, mut hän sanoi et jos jo parin viikon ;) saas nähdä kuin käy :D

Elzu 36+3
 
Hellou:wave:

Nakkisormet ja turvonneet jalat varpaita myöten... Supisteluja ja selkäsärkyä... Kuuma ja ahdistus... Joka toinen vastaantulija sanoo ett onpas sun maha jo alhaalla, syntyy varmaan ihan kohta ja just nyt tuntuu siltä että antaa tulla vaan, ihan sama vaikka kamppeet ei olekaan valmiina! Huoh :headwall: Jostain syystä tänään on maha ollut ulkoisestikin hellänä, vähän kun hipasee jonnekin esim. pöydän reunaan tuossa ruokaa laittaessa, niin tuntuu tosi inhalle... Mistähän lie sekin johtunee, jokohan alkaa vatsanahka olemaan niin kovilla että ilmestyy ekat raskausarvetkin. Tähän asti kun olen niiltä välttynyt!

Ääh, käytiin tänään autokaupoilla ja nyt sitten tulevassa autossa oliskin isofix-valmius ja meidän kaukalossa ei... Onkohan noista mitään tutkimusta turvallisuuden suhteen, tietääkö kukaan? Tai siis on varmaan tutkittu mutta mitkähän on tulokset?!?

Synnystä on täälläkin mietitty yksin ja yhdessä miehen kanssa, mutta sen verran oon työssäni nähnyt että yritän pitää itseni realiteeteissa ja muistaa ettei sitä pysty itse mitenkään etukäteen suunnittelmaan. Toivon vaan että kaikki menee hyvin ja pystyn unohtamaan epäolennaiset asiat, kuuntelemaan kätilöä/lääkäriä ja luottamaan heidän ammattitaitoonsa, enkä hauku miestä (tai ketään muutakaan...) kovin pahasti :) Lääkityksen suhteen oon ajatellut että jos on hyvä anestesialääkäri vuorossa, niin mahdollisuuksien mukaan epiduraali (spinaalia eivät kuulema ekakertalaiselle jostain syystä mielellään laita) tarvittaessa ja ylipäätään meen sen mukaan mitä tarjotaan. Ilokaasusta en oo ihan varma, jotenkin se ei näin etukäteen ajateltuna tunnu ollenkaan mun jutulta. Mutta siis tilanteen ja kivun armoilla mennään, kestän sen mitä kestän!

Mutt joo, ehkä on parempi painua suihkun kautta nukkumaan. Jos vielä yrittäis sitä ennen juoda vähän reilummin vettä, oiskohan jäänyt taas vähän liian vähälle juominen kun on niin turvokas olo: /

Tuulia ja papu 34+1
 
Täällä istun illan hiljaisuudessa kuistilla ja lipitän puolen litran vesituoppia. Josko sais vähän turvotuksia liikkeelle. Meillä ois huomenna tarkoitus mennä Särkänniemeen, kun ei olla yli viikkoon oltu. Onneksi mies lähtee mukaan, niin saan vaan vyöryä perässä.. Jotenkin on tänään ollut eka sellainen "mä en vaan jaksa"-päivä. Toki olin neidin kans rannalla, ulkoiltu paljon, pesty molempien vaunujen (tuplien ja yksiköiden) alaosat, järkätty vauvanvaatteet kaappiin, johon vihdoin saatiin se ovi, käyty kastelemassa kaverin kukat.. Mut jotenkin mä odotan yhä itseltäni, että imuroinnin jälkeen sitä noin vaan hurauttais pyörällä neidin kans kirjastoon ja sieltä leikkipuiston kautta kotiin leikkaamaan nurmikkoa. : / Ei se vaan näytä menevän niin.. Onko syynä sitten helle vai se, että ollaan viikolla 36.. Vai niiden yhdistelmä? Huoh..

Ihanan viileetä ja hiljasta!
 
Synttärionnittelut Korallille :flower:

Raitapaitainen kyseli synnytystapa-arviosta, mulle sellainen tehtiin kuopuksen kanssa. Ihan röntgeniin ne mut lähetti, röntgas lantion ainakin muistaakseni kahdesta kulmasta. Niistä se lääkäri sitten laskeskeli mahtuuko vai eikö (olis mahtunut). Mutta siis eivät luottaneet siihen että tällainen tosi leveälanteinen ja tukevatekoinen eukko mahtuu synnyttämään perätilassa. Tuo Kliivian kokemus kuulostaa kyllä tosi karsealta :x Mulle ei tehty minkään sortin sisätutkimusta tän synnytystapa-arvion yhteydessä. Mutta näin siis Eskilstunassa. Ja juu, vauvan kokoarvio meni ihan päin p:tä, sen mukaan kuopus olis ollut syntyessään säkällä 3 kg - 3.7 kg sieltä sitten putkahti ulos (ja onneksi raivotarjonnassa).

Onnea Hemarille täysiaikaisuuden saavuttamisesta, taidat olla ensimmäinen!

Mammy, hienohan tuo sun masus on!

Blanco, mulle tulee peräpukamia ihan tuosta vaan, ilman mitään suurempaa syytä. Vauva ei ole laskeutunut, eikä tarvitse edes vessassa käydä tms. että niitä sitten aamusella tuolta löytää. Onneksi rasvaaminen yleensä auttaa, varsinkin jos rasvaa samantein kun huomaa, että sellainen on tullut (nyt unohdin mitä rasvaa mulla on, mutta käsittääkseni jotain luontaistuotetta, jossa vaikuttavana ainesosana on kai menthol).

Mandalay, mä olen kirjoittanut sellaisen "kirjeen" synnärille mukaan, johon olen laittanut toivomuksiani just noiden sun mainitsemien asioiden suhteen. Ja olen tähän mennessä (kylläkin Ruotsissa) saanut kaksi just sellaista synnytystä kuin olen itse halunnut. Tosi ystävällisiä ja avuliaita on kätilöt olleet, kivunlievityksestä ovat keskustelleet ja sitä on "yhdessä" mietitty (sen verran, mitä itse siinä pystyin mitään miettimään - mä olen "selvinnyt" ilokaasulla, epiduraalia en halua kuin pahimmassa hätätapauksessa jos mä oikeasti teen kuolemaa, neula selkärangassa ei oikein nappaa...), ja synnytysasennonkin olen saanut itse valita. Esikoinen syntyi sellaisella pottatuolilla, jolla olisin halunnut kuopuksenkin synnyttää, mutta oma vika kun en halunnut istua siihen ajoissa niin jouduin synnyttämään seisaaltaan. Ainoa syy gynekologiasennossa synnyttämään joutumiseen olis mulla ollut jos kuopus olisi vielä synnytyksessäkin ollut perätilassa. Mutta tiettyjen asioiden suhteen olen kyllä todennut siinä mun kirjeessä jo, että henkilökunta saa päättää mikä on parasta. Lähinnä tämä koskee vauvan terveyteen liittyviä asioita - sen tilan seurantaa ja loppujen lopuksi myös synnytystavan päättämistä. Onneksi ei ole tullut komplikaatioita. Ja jälkeiset mulla on aina tulleet ilman mitään lääkityksiä, siitäkin olen maininnut kirjeessäni, etten halua mitään piikkiä kuin siinä tapauksessa että oikeasti tuntuu siltä, että ne eivät muuten tule.

Tänään meni päivä auringonpaisteessa kahluualtaalla. Meillä kun tuo uimaranta on aikas hankalan matkan päässä, enkä edes mielelläni sinne lähtisi yksinäni tyttöjen kanssa. Tänään onneksi oli mukana esikoisen vanha tarhakaveri siskoineen, eli oli mullekin vähän aikuista juttuseuraa tyttöjen äidistä =)

Siobhan ja Plutte 36+2
 
Heippa pitkästä aikaa!

Ensinnäkin onnittelut tätäkin kautta Kuuttikselle pienestä prinsessasta! :heart:
Myös onnittelut Tiiperille pikkuisesta pojasta! :heart:

Täällä ollaan yhdessä kasassa vielä, en oo aikoihin taas ehtinyt kirjoittelemaan kun esikoisneiti pitää meillä kiirettä talossa :) Jos pariksi minuutiksi istahtaa koneelle hänen läsnäollen, on meiän pikkuapuri kiskomassa johdoista tai itse näpyttelemässä kirjaimia.. :D Jokunen aika sitten kollasin läpi ed. pinon ja nykyisen.

Viime viikolla (rv34) olin neuvolassa, jossa terkkari totes että tämä vauva voi syntyä koska vain. Vauva on jo kuukaus sitten laskeutunut ja nyt oli kiinnittynytkin. Terkkari anto käsikopelointi painoarvioks n. 2,5kg eli taitaa tästä tulla isompi vauva kuin esikoisesta (hän oli 2,5kg).
Todella vähäisiä turvotuksia jaloissa, suonikohjut pahentuneet mutta eivät ole enään niin kipeitä, paineet hyvät, pissa puhdas ja hempparikin vähän noussut (117) rautakuurin ansiosta.

Vettä täällä litkitään paljon, mansikat ja kirsikat maistuu todella hyvälle ja hyvällä ruokahalulla. Nautin kyllä kerrassaan näistä hellekeleistä, ei todellakaan tarvitse palella! :heart:

Asuntostressit vaan jatkaa huolenaiheena täällä suunnassa, ei edelleenkään mistään mitään kuulu. Vaihtopörssejä, vuokrailmoituksia yms selaan päivittäin ja odottelen että jos vaikka tänään sois puhelin asuntotarjouksen kera.. Mutta eiii.. Paria asuntoa ollaan käyty kattelee, pari liian kallista meille ja sitten menny vaihtojuttu sivu suun kun tuo meiän isäntä pähkäili turhan kauan ko ei kelvannu hälle.. Huomenna taas yhtä vaihtoasuntoa katsomaan, jospa se nappais..

Meillä siis tilanne, että kun vauva syntyy ei tulla vaunujen kanssa pääsemään täältä ulos ilman toista aikuista. Meiän talon hissi on aivan liian pieni, sinne saa jo tavisvaunujen kanssa änkeä ja säheltää.. Vaunuvarastotkaan eivät sijaitse meiän rapun yhteydessä, ja esikoinenkaan ei vielä kävele joten 2 pienen kantaminen + hoitokassit+kauppakassit sieltä varastolta ei oikein nappaa.. Monet itkut ja turhautumiset on moneen kertaan saanu potea, alkaa vähän olee tunteeton olo tän suhteen ko stressaa mutta ei jaksais enään tehä mtn asian eteen.. Soitellu oon viikottain johkin firmaan ja kyselly hakemuksen tilaa yms, niin todella tylyjä vastauksia sieltäkin satelee.. En mä vaan vois asiakaspalvelutyössä noin töykeä olla, potkuthan siinä tulis!

Jotenkin olis ihanaa että tän nyytin sais kohta syliinsä ja osittain toivoo että menispä La:n yli että olis enempi aikaa ettiä uus asunto.. Todella turhauttavaa, anteeksi purkautuminen .. :ashamed:

Onneks tuo esikoinen jaksaa piristää päivittäin touhuillaan :heart:

Hankinnat vielä vähän jäissä, ku ei tosiaan tekis mieli ostaa pinnistä eikä mtn tähän asuntoon enään, että ei olis yhtään enempää muuttotavaraa sitten muutettaessa.

Synnytys ei täällä varsinaisesti mietitytä eikä pelota. Aika avoin mielin oon edelleen menossa, toiveena olis että saisin liikkua mahd. paljon ja pitkään mutta kuitenkin haluisin epiduraalin jos kivut yltyvät mahdottomiksi. Pallon päällä pyörimistä, allasta ainakin haluisin kokeilla avautumisvaiheessa jos siihen mahdollista. Esikoisesta oli todella pitkä avautumisvaihe ja synnytys päätyi imukuppivetoon tarjontavirheen vuoksi. Toivon toki että tää toinen synnytys olis nopeampi, mutta oon valmis menee uudestaan pitkän kaavan mukaan jos on mennäkseen :D

Mandalay Kyllä siihen synnytykseen voi myös itsekkin vaikuttaa, sun kannattaa kertoa synnärille mennessä heti mitä toiveita sulla on ja pyytää että tarjoavat eri vaihtoehtoja kokeiltavaks. Esikoista synnyttäessä tiesin vaan haluavani epiduraalin, ja ilman ihanaa opiskelijaa en olis varmaan tullu kokeilleeks sitä palloa tai keinutuolissa ilokaasun kanssa kiikkumista, koska epiduraalin takia olin kytköksissä vuoteeseen suurimman osan ajasta. Mutta musta ei kauheesti kannata aatella yhtä ja tiettyä tapaa, koska se synnytys menee kuitenkin sitten miten menee; omalla painollaan. Eli avoimin mielin :)

Nyt on pakko nukkumaan mennä, että aamulla taas jaksaa neidin kanssa touhuta.

Jaksamista ja tsemppiä teille jotka ootte ihan h-hetkillä pian! :)
Sekä :hug: teille jotka kärsitte turvotuksista yms vaivoista! Ei enää kauaa nyyttien saamiseen :hug:

Miikulainen, Tirppa 1v2kk ja Akutoukka rv 35+4 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Tervehdys pitkästä aikaa!
Ja onnea kaikille vauvaantuneille ja vanhenneille :flower:!

Täällä aika on kulunut siivillä ja järkyttyneenä tajusin että pian on todellakin nyytti kainalossa! Uskomatonta tämä ajan kuluminen... Ja vielä olis jotain "pientä" laitettavana, kuten kaikki vauvan vaatteet, tavarat ja sänky. Taitaa olla suurin osa vielä ullakon kätköissä :ashamed:.

Oma vointi on ollut ihan hyvä ja masuasukki on kasvanut hyvin. Viimeksi painoarvio oli 2.1 kg (Rv 32+) ja keskikäyrällä kuulemma mennään =). Samalla reissulla saatiin myös poikalupaus, vaikka rakenneultrassa arveltiinkin tyttöä : /... Saas nähdä kumpi sieltä sitten tulee. Sektioaikakin on jo tiedossa ja toivotaan että aikaisemmin ei tarvitse operoida. Nyt vain odotellaan ja jännätään, että kaikki menisi hyvin loppuun asti.

Oikein ihanaa kesää kaikille mammoille ja jaksamista näiden helteiden keskellä!

Janette & pötkis rv 34+1
 
Raitapaitainen Jaksat kyllä uskomattoman paljon touhuilla :)
Voisinpa minäkin, jos vähän enempi liikun niin jalat on kuin pölkyt ja niitä kuumottaa tuskaisesti niin etten pysty sitten kävelemään kunnolla :| varmaan nää helteet turvottaa nyt niin kamalasti...

Synnytystapa-arvio Mulle ei ole ikinä tehty arviota. Reilu 4 kiloinen on mahtunut, joten luottavat että mahtuu muutkin.

Janette74 Juuri tuota jännäilen itsekin, että jos tulokas onkin poika. Saatiin siis rakenneultrassa tyttölupaus. Nähtäväksi jää.. :)

Elzu Täällä kans samalla tavalla lorahtelee ja ihan valkovuotoa :whistle:


Pieni Tähtönen ja Neiti 35+4 :heart:
 
Synnytystä mietitään täälläkin, sitä enemmän, mitä lähemmäs h-hetki tulee.
Olen kyllä tolkuttanut itselleni että sen pitää antaa mennä omalla painollaan, turha suunnitella mitään etukäteen kun ei kuitenkaan tiedä mitä tapahtuu. Eniten ehkä arveluttaa tällä hetkellä oikea ajoitus. Eli siis jos tää alkaa etenemään normaalisti, missä vaiheessa osaa lähteä synnärille? Täällä ohjeena on annettu että "sitten kun ei enää kestä kotona olla". Mutta lähipiiristä oon kuullu, että vastaanotto voi riippua hyvinkin paljon vuorossa olevasta kätilöstä. Toiset lähettää surutta takasin kotiin, toiset saattaa ottaa jo sisään ja antaa esim. unilääkettä että saa hetken nukkua ja kerätä voimia. Tää riippuu toki varmasti paljon siitä, mimmonen ruuhka siellä sillä hetkellä on ja kuinka paljon itse osaa ja tajuaa vaatia.

Toisaalta mietityttää myös oma käyttäytyminen, vaikka nuo kätilöt varmaan on nähneet ja kuulleet jos jonkinlaista. Miehelle oon jo pariin otteeseen muistuttanut että ei tarvi vetää herneitä nenään, vaikka haukun ja huudan sille :ashamed:.


Peräpukamista
piti vielä kommentoida, että täällä niitä on ollut suunnilleen sieltä raskausviikolta 20 lähtien. Vatsan kanssa ei mitään ongelmia, lääkärin mukaan ne vaan kuuluu raskauteen. Kokeilin ensin tuota AC3:sta, siitä ei kyllä mulle ainakaan ollut juurikaan apua. Nyt viime lääkärireissulla sain oikein reseptilääkkeen, joku Neon-alkunen (en muista koko nimeä :ashamed:). Vielä ei ole ainakaan mitään vaikutusta. Lääkäri sanoikin että parhaiten niihin auttaa sitten synnytys. =)

Jaahas, täytynee alkaa taas tankkaamaan vettä, hellepäivä näköjään tulossa tänäänkin ja en yhtään tykkää..:kieh:
 
Eea
Huomenta kaikille!!

Voi kun tää helle helpottais edes muutamaks päiväks. Olis ihana saada nukkua edes yksi yö vähäsen paremmin. Tänä aamuna taisin herätä jo viideltä, ja ihan turkasen kuuma oli jo siihen aikaan. : / Turvotus on alkanut vaivaamaan myös täällä.

Tsemppiä hellepäiviin kaikille!

Eea & Urkki 33+2
 
Paljon onnea Tiiperille! :flower:

Miuski, ihana tuliainen. :LOL:

Mulle tehtiin edellisessä raskaudessa synnytystapa-arvio perätilan takia ja siinä lääkäri kokeili lantion tilavuuden käsin ja sitten otettiin magneettikuvat. Tulos oli, että on tarpeeksi tilava lantio. Lääkärin käsikopeloarviokin tuotti tuloksen, että mahtuupi tulemaan. Ei kyllä ollut mikään mukavan tuntunen se operaatio. Ei sentään nyrkkiä työntänyt tuonne niin kun jollain, mutta kokeili sisäkautta, missä ne lantioluut sijaitsee.

Synnytystä tulee vähäsen mietittyä. Lähinnä mua jännittää se kipu. Tätäkään synnytystä en aijo sen kummemmin suunnitella. Menen vaan tilanteen mukaan. Toiveena vaan olisi, että tällä kertaa voisin avautumisvaiheessa olla enempi liikkeessä. Ponnistaa olis kiva jossain muussa asennossa, kun puoli-istuvassa. Aikasemmissa synnytyksissä kumpikaan toive ei oo toteutunut, kun synnytys vaan on ajautunut tohon. Katsotaan nyt, miten menee tällä kertaa.

Mä oon ollut taas ihan järkyttävän väsynyt. Tuntuu, että mitään ei jaksais tehdä. Silti olis kauheesti tekemistä. Ahdistaa, kun huomenna pitäis mennä miehen kummitytön rippijuhliin. Sinne ajaa yhteen suuntaan noin kolme tuntia. Ollaan vaan ne juhlat ja ajetaan takasin. Kaiken lisäksi kirkko on jo kymmeneltä, joten joudutaan lähtemään tosi aikasin. Kuinkahan väsy mä sen päivän jälkeen oon? Vaikka ihan kiva on sinne juhliin mennä, kun ei olla aikoihin heitä nähty. Miksi silti kaikki vuoden suuret juhlat täytyy ajoittua juuri loppuraskauteen? kahden viikon päästä olis yhdet häät. Tosin niitä kyllä ootan innolla, kun tykkään häistä ja myös kyseisestä hääparista. =)

Nuppu on ollut taas kovin vähäliikkeinen. Monta kertaa päivässä joutuu miettimään, että liikkuuko se sielä ollenkaan. Liikelaskentaa oon tehnyt ja aina saan kuitenkin ne kymmenen liikettä kasaan, joten en ole asiasta mihinkään soitellut. Liikkeet on muutenkin aikasempaa vaisumpia.

Eilen oli taas kummallisia kipuja mahasa. Ne ei olleet supistuskipujen tuntusia. Välillä vaan tuli sellanen puristava kipu tohon alamahalla ja alapäähän. Sitten sohvalla istuessa tuli hetkeksi sellanen tunne, kun vatsalihakset olis venähtänyt vaikka olin paikallani. Ihme kolotuksia nyt jo. en muista tällasta aikasemmista raskauksista, mutta kai ne vaivat vaan joka raskauden myötä lisääntyy. Vauvan asennosta en edelleenkään ole varma. Ei se ainakaan samanlaisessa perätilassa ole, kun kuopus oli. Saattais olla jopa RT, mutta jotenkin erikoisessa linkussa silti. Toivottavasti tiistain neuvolassa selviää jotain.

Pujaja ja Nuppu 34+0 POKS! :heart:
 
mammy mitäs vikaa tuossa mahassa on? Juuri tuolta sen kuuluukin näyttää :) Kaunis maha on, usko pois :)

Raitis kadehdin sun energiaa...:ashamed: Mulle on jo paljon jos jaksan nousta aamulla ylös ja pestä pari koneellista pyykkiä päivällä. Esikon kanssa en jaksa olla juuri ollenkaan ja on tosi huono omatunto siitä. Mies käy hänen kanssaan puistossa joka päivä onneksi. Itse oon niin väsyny että en jaksa edes ajattella.

Viimeksi jäi synnytyksestä ihan hyvä mieli. Ainoa mikä on nyt ruvennut mietityttämään on se, että kätilö ei antanu vaihtoehtoa ponnistusasentoon vaan kyljelläni ponnistin. Tosin varmaan jos olisin sanonu et haluan ponnistaa jotenkin toisin niin olisin saanu, mut ei siinä tilanteessa tule sanottua vastaan. Ja nopeastihan toi ponnistuskin meni, 19min muistaakseni. Ei kuitenkaan liian nopeasti niin että sain vain 3 tikkiä. Yritän tällä kertaa samaa kuin esikon kanssa, että ilman lääkkeitä mahd pitkään.

(.) Täällä jälleen uneton yö takana. Tää kutina tekee ihan hulluksi. En saa ollenkaan nukuttua kun pitää koko ajan raapia. Eikä toi kutinalääke kyllä auta yhtään. Otin illalla 2 tablettia eikä mitään vaikutusta. Tuntuu että yöksi aina kutina vaan pahenee :( Alan olla tosi väsyny. Labratulokset tuli eilen ja sappiarvot on vähän taas noussu. Maanantaina seuraavaksi labraan.

hemari ja helmiäinen 37+1
 
paljon onnea pikku-miehestä tiiperille . =)

miuski saanut huipun tuliaisen. mistä mahtanut löytyä? :D

mulla on ens viikolla neuvola, lääkärineuvolaa ei enää uudelleen synnyttäjille oo paitsi yhden kerran raskauden aikana.. vauvan sukupuolikin taitaa selvitä meille vasta sitten ku pikkuinen syntyy, eli jännityksessä saadaan elää loppuun asti. xD toisaalta olis ollut kiva kuulla kumpi on tulon päällä, mutta ei niin ei. oon ostanut kyllä kirppikseltä vähän molemmille sopivia vaatteita, kai niitä sitten voi antaa vaikka eteenpäinkin jos ovat liian tyttömäisiä/poikamaisia.. toisaalta en tiiä onko se vauvalla niin justiinsa, jos kotona pitää varavaatteina. en mä nyt siis juurikaa mitää pinkkejä oo hommannut, mutta esim lilaa.. kait se pojallakin menee. :)

onko kaikilla muuten jo selkee visio pikkuisen nimestä ?? ku meillä ei oikein vielä oo.. pojalle olis semmonen vähä varmempi vaihtoehto mut tytölle ei niinkään.
 
ONNEA VAUVAUTUNEILLE :flower: :heart:
ihanaa :)
Tää äiti alkaa olla tosi tuskainen ja tosi turvonnu pallo, että pikku nti. saisi alkaa tulla kohta jo ulos..viime su käytiin synnärillä pyörähtämässä vuodon ja supistusten takia...supistuksia piirti tasaseen tahtiin käyrälle, mut kohdunkaula oli kiinni ja 2cm vielä pituutta, tyttö oli kiinnittyny ja 2,4 kg arvion mukaan(minusta tosin tuntuu että vois olla 4kg sen verta isolle tuntuu 160 cm rungolla) Ei tässä vaiheessa enää oikeen voi nauttia enää olosta, kun kiukuttaa niin pirusti koko ajan, en yhtään tiedä miks välillä tulee samanlaisia oloja kun alkuraskaudesta :eek: ja kaameet menkkajomot, mut luukku vaan pysyy kiinni :) niin ja kamala tuskan hiki tulee vähän väliä, esim nyt vaikka vaan istun ja kirjoitan..tyttö tuntuu kovasti hikottelevan..

mutta poks, poks myös 35 täynnä :) Ja hieman helpotusta mies jäi kesälomalle :D jipii :D

mukavaa viikonloppua, KOHTA JO ELOKUU :D

nti+pikku nti
 
Synnytyksistä olette puhuneet. Mua mietityttää synnytys ihan kauheesti jopa niin paljon että yöuniani sen takia menetän. Esikoisen synnytyksestä jäi kauheat traumat ja nyt käyn sit pelkopolilla niistä puhumassa. Suunniteltua sektio on meille tulossa koska en tuon pelkoni takia alakautta synnytä. Toivon kovin, että päivä saataisiin tietää tiistaina kun pelkopolille mennään. Synnytystapa- arvio täällä tehdään mulle joka tapauksessa mutta on vasta rv37, silloin viimeistään saadaan sektiopäivä tietoon.

Sairaalakassia en ole vielä pakannut mutta pikkuhiljaa senkin pakkailen, nyt kuitenkin tiedetään milloin se tarvitaan jos ei mitään ihmeellistä tapahdu.

Tavarat on hankittuna kaikki mutta äippäpakkauksen vaatteet on vilä pesemättä. Ne tässä joku päivä pesen kun valokuvaan ne vauvalle muistoksi ensin, tein niin esikoisellekin. Mutta pestynä on pieniä vaatteita eli ehtii vaikka vasta kotiin tultuakin ne pesemään.

Nimi meillä on jo varmaksi päätetty molemmille mutta meillehän annettu luaus kahdessa ultrassa pojasta niin sellainen sieltä varmaan tulee.

Mä kuulun siihen porukkaan kanssa joka jo luopuisi näistä helteistä. Mitään ei jaks atehdä kun on niin kuuma, sisälläkin. Yöt menee jotenkuten lämmön puolesta mutta masuasukki on niin levoton kuumuudesta että ei anna nukkua. Olenkin sit viilentnyt mahaa yöllä kylmällä märällä pyyhkeellä. Sillä saan kaverin rauhoittumaan. Liikelaskentaa ei ole tarvinnut vielä tehdä.

Torstaina oltiin neuvolassa ja kaikki on kunnossa. sf-mitta teki pyrähdyksen ylöspäin ollen nyt 37. painoa oli tullut vajaa 500g/viikko, painoa nyt tullut kaikkineen 1,8kg. Turvotuksia on varsinkin iltaisin.

Onko muut huomanneet, että kun istuu pitkään esim autosa niin jalat tulevat levottomiksi? Mulle on nyt muutaman viikon ollut sellaista ja on aivan kauheeta. Ihan sama saattaa tulla iltaiisn kun istun koneella tai sohvalla hieman etukumarassa. Kävely ja ylösnouseminen onneks helpottaa mutta ei ihan heti.
 

Yhteistyössä