Palstaa olen ahkerasti seuraillut, varsinkin näin loppuraskaudessa, mutta laiskuuttani en ole itse viitsinyt kirjautua ja kirjoitella kuulumisia. Aktivoidun siis nyt!
Vilkas ja temperamenttinen esikoispoika vm. 09.2005 pitää äitinsä kiireisenä ja kuopuksen laskettu aika on 8.8. Alkuperäinen la oli jo 1.8. ja oli kiikun kaakun lähdetäänkö sitä muuttamaan. Ite haluan olla siinä uskossa että se 1.8. olisi "oikea" aika ja vauva syntyisi jo silloin! =)
Olo on tukala, mutta kai sen kuuluukin jo tässä vaiheessa olla. Vaikea arvioida onko helpompi vai vaikeampi raskaus kuin ensimmäinen, koska ekaa odottaessa ei tarvinnut periaatteessa jaksaa muuta kuin huolehtia itsestä, mutta nyt tietenkin myös esikoisesta. Toisaalta stressaan vähemmän nyt kaikesta raskauteen ja vauvaan liittyen. Kaikki on neuvolassa mennyt ns. oppikirjan mukaisesti. Pissa aina puhdas, sf tasaisesti yläkäyrillä, painoa tullut n. 9kg, hemppa hyvä, verenpaine hyvä. Kaikenlaista kolotusta ja närästystä on kyllä ollu vaikka muille jakaa: nilkkoja ja polvia vihloo aina iltaisin/öisin, rintalastaa painaa, vessassa pitää rampata tunnin välein, kaikenlainen liikkuminen tuskaa jne. Supistuksia on paljon, mutta ei kipeitä.
Menkkakivuista joku kyseli. Itselläni eka synnytys oli tosi nopea, vain 3,5h. Ite olen kärsinyt varsinkin teininä kovista kuukautiskivuista ja voin sanoa että mun synnytyssupistukset oli käytännössä samoja kuin kovat menkkakivut! Sain kyllä epiduraalin kun olin auki 5cm, sen jälkeen en tuntenut mitään. Varmaan ne viimeiset kovimmat supistukset olis voittanut menkkakivut..
Vauvan vaatteista myös puhuttu. Itse asun 30km päästä sairaalasta ja koska ei olla perhehuonetta ottamassa, vaan mies vierailee sairaalassa päivisin, niin en aio etukäteen pakata mukaan kaukaloita tai ulkovaatteita vauvalle. Aion kyllä ottaa jotain omia vaatteita mukaan sairaalaan, siis vauvalle, koska oon vissiin niin turhamainen että en halua pukea pikkuista sairaalaan ylisuuriin kulahtaneisiin riepuihin kun ensimmäisinä päivinä otetaan kuitenkin niin paljon kuviakin...
Esikoisen kanssa tein saman jutun, oli niin ihania vaatteita odottamassa että niitä piti päästä heti testaamaan!
Onko täällä muita joita hirvittää miten kahden (tai useamman) pienen kanssa pärjää kotona? Itellä iskee välillä epätoivo, kun uhmaikä pukkaa pojalla päälle ja mietin miten selviän kun vauvakin on kohta kainalossa... Tosi monet on myös pelotellu tästä 2v ikäerosta. Ite haluan uskoa että selviän kun on muutkin selvinny!