Niin, ne ovat arvovalintakysymyksiä. Meillä on suunnilleen samat nettotulot, mutta koen että meillä on ihan hyvin varaa toiseen lapseen.
Toki meillä on velkaa n. 200 000 euron asunnosta vain vajaa puolet, ja kaksi velatonta autoa. Se auttaa aika pitkälle, myönnän. Mutta ajattelen, että kuolinvuoteellaani tuskin itken ettei lapseni saanut harrastaa optimistijollailua kun ei ollut varaa. Sitä voin taas itkeä, etten tehnyt useampia lapsia tai antanut lapselleni sisaruksia, nimim. ainut lapsi joka on koko ikänsä haikaillut siskoa tai veljeä, yhä nyt aikuisena.
Muutenkin haluan opettaa lapsille, ettei raha kasva puissa, eikä tee onnelliseksi. Vaikka meillä olisi paljon rahaa, en välttämättä antaisi lasten aloittaa kaikkein kalliimpia harrastuksia. Itse jouduin ratsastusvalmennuksiini keräämään rahat erilaisilla töillä varhaisteinistä asti ja pidän sitä erittäin järkevänä ja mielekkäänä.