voin tuoda oman näkemykseni kuvaan.. mutta.. oma mieheni on alusta asti valehdellut. olemme yhtä pitäneet vuosia, joista yli 3 vuotta aviossa.
ajattelin, että kun naimisiin menimme, että omat #turhat# epäilyni katoaisivat. mutta toisin kävi.
mies viestitteli jo alkuaikoinamme yhen tytön kanssa, johon oli ihastunu, mutta heidän jutusta ei mitään tullut. kun sitten yks päivä kysyin että ovatko viestitelleet, sanoi ettei hänellä ole edes sen tytön mnumeroa. tein sitten salaa yöllä puhelintarkastuksen ja niitä viestejähän se puhelin oli täynnä ja tämän ko tytön nimi muutettu eri nimeksi.
no, sitten mies iski silmänsä siskooni ja pitivät toista vuotta selkäni takana yhteyttä.. ja sisko jopa etsi minulle toisne miehen, jotta luopuisin omastani.
ajattelin, että laspet tekisivät meistä perheen ja mies keskittyisi lopulta minuun..
mutta ei
kun mies aloittaa tuon vaöhetelukierteen, siihen ei tule loppua.
ensin valehdellaan pienistä asioista, sittn jo isommista ja lopulta kaikesta.
mies ei esim kerro minulle, jos on aiemmin tulossa kotiin. olin kerran lasten kanssa sen takia kyläilemässä kun kotona oli niin tylsää. kiukutteleien lasten kanssa kotiin pälatessa huomaisn, että mies olikin jo kotona. kun kysyin että miksei ilmoittanu, sano että unohti ilmottaa.. niinpä niin..ja etteä on hänen oma asiansa milloinka kotiin palaa
mutta voin sanoa, että miehen ainaiset valhetelut ovat saaneet minut pian palamaan loppuun.. mitään, mitä hän sanoo, ei voi pitää luotettavana..
kun hän yhen asian lupaa, huomana itkeväni katkeria kyyneleitä, sillä jälleen koen pettymyksen
toivottavasti miehesi ei ole samanlainen... voin sanoa, ettei tämmöinen suhde pidemmän päälle kannata..
ja ettei se lapsi teillekään tuo odotettua tulosta..