Onnelille, äipälle, iskälle ja koko perheelle:
Hän on ystävä tähtien, enkelten,
hän on kevään kaunehin kukkanen,
hän on toivon nouseva, vehryt saari,
hän on auringon hohde ja sateenkaari.
Hänt´aina ma katselen ihailuin,
väliin kyynele-silmin, mut naurussa suin:
hän kaunis on, min´en tietää vois,
minä hetkenä ihminen kauniimpi ois.
-Alpo Noponen-
Mannalle ja miehelleen:
Elämä käy kuin korkeammaksi,
milloin ihmisen lasta kaksi
käsi kädessä, toistansa tukien,
katseesta toinen toisensa lukien
kasvavat yhdessä, kasvavat yhteen,
leikkaavat, sitovat yhteisen lyhteen.
Leipä ei kapea, leipä ei leveä.
Osansa saaneen käydä on keveä
-Helvi Juvonen-
Eli sydämen täydeltä onnitteluita molempiin perheisiin täältäkin!
Omia kuulumisia sen verran että niitä ei kovastikaan ole
Oireita ei nimittäin ole ilmestynyt oikeastaan muuta kuin väsymys. Jossain vaiheessa pientä etomista, muttei enää sitäkään parin viikon jälkeen. Miehelle jo sanoin että jospa mulla onkin hormonihäiriö enkä oikeasti odotakaan
sitä varhaisultraa mietin, mutta siellä käynti aiheuttaisi sellaisen riskin, että tämän uutisen ensimmäisenä kuulisikin mieheni ex-vaimo enkä tosiaankaan halua niin käyvän. Hyvin olemme saaneet salaisuuden pidettyä, vaikka minulla on ollut monta tosi vaikeaa hetkeä kun olisi ollut niiiiiiiin hyvä paikka kertoa... Kesällä meillä on hyvä tilaisuus kertoa kun suurin osa sukulaisista on yhtä aikaa paikalla eräissä juhlissa, kun olen näillä näkymin vko 13. Tuntuu kovin kaukaiselta, toivotaan että sinne saakka päästään, kun niin paljon on ikävistäkin kokemuksista lukenut! Halaukset koko porukalle!
