Asiaa asian vierestä (raiskaus)

toivottavasti te harmaat alueet saatte joskus itse kokea harmaata aluetta. Minä en sellaista ymmärrä.
Rikollinen on rikolilnen. Uhri on uhri. Vaikka tapahtuisi 100 kertaa.

 

Rehellisesti on sanottava, että kyllä minulla oli varmaan päällimmäisenä ajatuksena "Ei jumaluta, eiks se jo opi", kun eräs ½tuttu mies tuli toistamiseen raiskatuksi. Saman kaavan mukaan. "Emmä voinu mitään, se oli niin vahva.." oli vienyt transvestiittiprostituoidun hotellihuoneeseensa.

Miksi tapahtui uudestaan? Harmaa alue... :ashamed:

 

toivottavasti te harmaat alueet saatte joskus itse kokea harmaata aluetta. Minä en sellaista ymmärrä.
Rikollinen on rikolilnen. Uhri on uhri. Vaikka tapahtuisi 100 kertaa.

Uhri vaan ei opi. Kun yksilö ei voi raiskaajien olemassa ololle mitään, niin voihan ne tilanteet yrittää kiertää, JOS se on mahdollista. Tästä on kyse, ei syyllistämisestä.

 

toivottavasti te harmaat alueet saatte joskus itse kokea harmaata aluetta. Minä en sellaista ymmärrä.
Rikollinen on rikolilnen. Uhri on uhri. Vaikka tapahtuisi 100 kertaa.

Niinhän se on. Sitä ei kukaan kyseenalaistanutkaan.

Käsittääkseni kyse on enemmänkin siitä, kuinka paljon yksilön on oltava valmis tekemään oman itsensä suojelemiseksi.

Jos poltat ihosi liian kuumassa suihkussa, seuraavalla kerralla tsekkaat veden lämpötilan ensin, etkä taas polta itseäsi. Mutta otat suihkun, jos niin haluat.

 

Minä olen nainen ja minua ei ole raiskattu.

Toki se on raiskaajan vika mutta kyllä mulla mietityttää sit sellaset,jos joku nainen on esim raiskattu 5 kertaa.. niin pakostakin tulee siihen sellainen olo että hänessäkin täytyy olla siihen jotain syytä (tietoista tai ei ) vai väitättekö että silkkaa huonoa tuuria?
Ensinnäkin se tilanne missä esim raiskattu eka kerran.. oletko kävellyt yksin pimeässä, ollut kännissä yms.
minihame päällä oikeen antavaisen näköisenä kävellyt..
Jos olisin kännissä ja mut raiskattais niin en varmasti enään tahtoisi vetää koomia,jotta olen siinä kunnossa etten tajua maailmanmenosta mitään ja olen helppo saalis raiskaajalle.. he kyllä näkevät kun metsästävät naisia pimeässä,että kuka on helppo uhri.

Puolustautua voi, jos on paikkakunta korvessa missä asut,niin muuttaa voi toki lähemmäs muita ihmisiä missä on liikennettä paljon..
Turvanaso voit kantaa sumutetta, sellaista hälytysjuttua,aina käden ulottuvilla.. itse ainakin olen erittäin varuillani jos yksin joudun liikkumaan pimeällä.

On myös heitä jotka tahtovat tulla raiskatuksi..

Yhdenillan juttuja voi harrastaa.. jos et meinaa nussia yms. niin ei kannate mennä ukon kotiin tai päästää ukkoa omaan kotiin.. mutta jos annat niin sit harrastat ja sillä selvä..

Ei varmaan kukaan ymmärtäny.. no anyway

ompas paksua, toivottavasti Liisa ei ole tosissaan. :$

 

ap väittää että uhri on syyllinen. Minä sanon, että rikollinen on ihan itse syyllinen.

Väittääkö?

Korkeintaan antaa ymmärtää, että toistuvien raiskausten kohde ehkä olisi voinut välttää tapahtumat, mikäli ne ovat aina olleet seurausta samanlaisesta kuviosta.

Harmaa alue.

Tämä näyttää ketjulta johon ei pitäisi koskea kepilläkään.. mutta kuvio taitaa aina olla ratkaiseva, ei niinkään raiskausten määrä. Ei taida löytyä kuvioita joissa on pakko tulla raiskatuksi edes kerran, jotta osaa välttää niitä?

 

Tämä näyttää ketjulta johon ei pitäisi koskea kepilläkään.. mutta kuvio taitaa aina olla ratkaiseva, ei niinkään raiskausten määrä. Ei taida löytyä kuvioita joissa on pakko tulla raiskatuksi edes kerran, jotta osaa välttää niitä?

:kieh: Eipä kai. MUTTA jos raiskatuksi tulee...

 

Tämä näyttää ketjulta johon ei pitäisi koskea kepilläkään.. mutta kuvio taitaa aina olla ratkaiseva, ei niinkään raiskausten määrä. Ei taida löytyä kuvioita joissa on pakko tulla raiskatuksi edes kerran, jotta osaa välttää niitä?

:kieh: Eipä kai. MUTTA jos raiskatuksi tulee...

No jos ensimmäiselläkin kerralla oli tiedossa että voi käydä huonosti, mutta silti hakeutui tilanteeseen.. niin raiskaus ei välttämättä muuta mitään.

(Huom: tässä kyse vain hypoteettisistä sarjaraiskauksista)

 

Luin tähän aiheeseen liittyvän threadin, joka ilmeisesti on lukittu ja jossa parikin nimimerkkiä toi esille seuraavanlaisen näkökannan liittyen *erikoistapauksiin* eli tapauksiin joiden voidaan katsoa olevan poikkeuksellisia _uhrin_ osalta:

-Nainen on osavastuussa tapahtuneessa. (Älä rupea vielä vastaamaan tämän luettuasi)

Nainen, joka on tullut raiskatuksi 5 kertaa tilanteissa, joiden voidaan katsoa olevan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Eikö tässä tilanteessa uhrin jo itsensä vuoksi olisi aika katsoa peiliin ja peruuttaa _uhriroolista_ vähän taaksepäin ?
Ei sillä, että hän ei olisi edelleen uhri vaan siksi, että ei ole terveellistä hänen psyykeensä kannalta nojautua aina uhrinrooliin.

Osavastuu tai osasyyllisyys, kuten joku saattaisi sanoa, ei tarkoita välttämättä sitä, että syyllisen syyllisyys vähenisi vaan, että henkilön itsensä vuoksi kantaa jonkinlaisen vastuun itsestään ja sitä kautta tapahtuneesta.

No tuota, kyllähän minä voisin tästä nousta ja mennä makkariin ja raiskata mieheni. Hän ei kuitenkaan voisi mitenkään tietää milloin raiskaan hänet seuraavan kerran. Mitä mieheni voisi tehdä ensimmäisen raiskauksen jälkeen, jotta hän välttyisi seuraavilta?

Ja onko mieheni kykenevä kantamaan vastuun itsestään? Missä hänen pitäisi nukkua?

Mutta tottakai mieheni on ehdottomasti osasyyllinen, koska hän on minusta erittäin puoleensavetävä ja seksikäs.

 

Luin tähän aiheeseen liittyvän threadin, joka ilmeisesti on lukittu ja jossa parikin nimimerkkiä toi esille seuraavanlaisen näkökannan liittyen *erikoistapauksiin* eli tapauksiin joiden voidaan katsoa olevan poikkeuksellisia _uhrin_ osalta:

-Nainen on osavastuussa tapahtuneessa. (Älä rupea vielä vastaamaan tämän luettuasi)

Nainen, joka on tullut raiskatuksi 5 kertaa tilanteissa, joiden voidaan katsoa olevan normaalia sosiaalista kanssakäymistä.
Eikö tässä tilanteessa uhrin jo itsensä vuoksi olisi aika katsoa peiliin ja peruuttaa _uhriroolista_ vähän taaksepäin ?
Ei sillä, että hän ei olisi edelleen uhri vaan siksi, että ei ole terveellistä hänen psyykeensä kannalta nojautua aina uhrinrooliin.

Osavastuu tai osasyyllisyys, kuten joku saattaisi sanoa, ei tarkoita välttämättä sitä, että syyllisen syyllisyys vähenisi vaan, että henkilön itsensä vuoksi kantaa jonkinlaisen vastuun itsestään ja sitä kautta tapahtuneesta.

No tuota, kyllähän minä voisin tästä nousta ja mennä makkariin ja raiskata mieheni. Hän ei kuitenkaan voisi mitenkään tietää milloin raiskaan hänet seuraavan kerran. Mitä mieheni voisi tehdä ensimmäisen raiskauksen jälkeen, jotta hän välttyisi seuraavilta?

Ja onko mieheni kykenevä kantamaan vastuun itsestään? Missä hänen pitäisi nukkua?

Mutta tottakai mieheni on ehdottomasti osasyyllinen, koska hän on minusta erittäin puoleensavetävä ja seksikäs.

Ensimmäisen raiskauksen jälkeen olisi syytä harkita vakavasti eron ottamista raiskaajastaan.

 

mä en kirveelläkään ymmärrä.. miten sitä syytä pitäis saada sälytettyä uhrin niskaan siinä vaiheessa jos raiskauksia on viisi? eikö se ole ja pysy siinä raiskaajassa vaikka toinen olisi alasti vieressä. mä luulen että jokainen raiskattu ei ihan hevillä samaan tilanteeseen halua ajautua.. mutta missä määrin uhrin pitää muuttaa elämäänsä että sama ei tapahdu? kulkea aina pimeällä kaksin, vaihtaa kulkureittejä ja pukeutumistaan, ei voi harrastaa yhdenillanjuttuja ja tutustua miehiin, ei puhua rivoja jne jne..

Minusta noissa esimerkeissä on suorastaan ideaa. Kun raiskaajia on, eikö niitä kannata kiertää kauempaa. Ei se ole pelkoa, vaan selviämistä. Kun minä en voi sille mitään, että joku raiskaa, niin kai minä voin edes koittaa välttää joitain tilanteita, joissa noin voi käydä.

Tässä takerrutaan syyllistämiseen ja uhrin kyseenalaiseen uhriuteen. Ei se sitä ole. Ei ole mustaa ja valkoista, nyt liikutaan harmailla alueilla. Harmaat alueet on aina hankalia.

Kun mä en voi sanoa enää pelkääväni, alkuvaiheessa kyllä. Eikä se raiskaaja loppupeleissä saanut valtaa minun elämääni, siitä kiitos läheisilleni, jotka minua tukivat ja poliisille, joka otti minut tosissaan. Mun nykyistä toimintaani kuvaa ehkä parhaiten sanapari "terve itsesuojeluvaisto".

Mä en muuten missään nimessä ole sitä mieltä, että uhri olisi raiskaukseen syyllinen, kyllä se raiskaaja on se ainut rikollinen. Kyse oli vain sitä, että jos useamman kerran (siitähän tässä aloituksessa alun perin oli kyse) joutuu raiskatuksi eri miesten toimesta samanlaisen tapahtumaketjun päätteksi, niin eikö silloin itse voisi muuttaa omaa toimintaansa...eli puhun siitä itsesuojeluvaistosta ja oman navan ( = oman parhaan) ajattelusta.

ihan mielenkiintoista keskustelua sinäänsä..

keskustelussa nousee esiin hyvin pelon maantiede. terve itsesuojeluvaisto on mielestäni syytä olla olemassa ihan oman itsensä takia, mutta ihmetyttää se, kuinka paljon raiskatun pitäisi olla valmis rajoittamaan omaa elämäänsä ja muuttamaan omaa toimintaansa? itsesuojeluvaiston puute ei tee mielestäni uhrista yhtään vastuullisempaa, ehkä jopa päinvastoin tietyissä tapauksissa.

tällaisella ajattelulla myös antaa helposti sille raiskaajalle vallan, koska joutuu tekemään päätöksiä siltä pohjalta, ettei vaan joutuisi raiskatuksi. ajattelen siis, että jo se, että joutuu pelkäämään raiskausta, ja sen takia muuttamaan esim omaa kulkureittiään, on jo tavallaan asian uhri. omasta käytöksestään voi aina toki ottaa vastuun tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei itse raiskauksesta tapahtumana mitenkään IKINÄ.

minusta nuo Jonseredin vertaukset kuumaan suihkuun/kahviin eivät tässä oikein toimi, koska raiskaus tekona on loppupeleissä asia, johon ei itse voi vaikuttaa, kun taas veden tai kahvin viileyden voi päättää itse viime metreille asti. kuten jo totesinkin, voi vaikuttaa omaan käytökseensä ENNEN sitä, mutta se ei ole verrattava asia.

 

jäin tätä miettimään ihan tosissaan.. ystäväni oli lapsena isänsä hyväksikäyttämä. insestiä oli ihan pikkulapsi vaiheesta esiteini-ikään. toistuvasti kaikki miessuhteet meni mönkään ja monesti ystäväni "alistui" olemaan miehen kanssa vaikkei ollut hyvä olla. tyytyi tavallaan kohtaloonsa. voisiko olla että useasti raiskatut ei osaa enää nähdä vaaratilannetta.. tavallaan sokeutuu jos pahoja asioita on tapahtunut jo paljon elämässä. voisiko hakeutua väärään seuraan jotenkin oppineesti, mutta silti tiedostamatta sitä että taas menee mönkään miesvalinta. toisaalta tämä ei päde jos nainen raiskataan kotimatkalla eikä ole siis hakeutunut mihinkään seuraan. niin tai näin.. kyllä raiskaus kaikesta huolimatta kuuluu mustalle aluelle eikä harmaalle. jokainen terve ihminen yrittää välttää tilannetta uudelleen raiskatuksi tulemiselle, mutta missä määrin uhrin tosissaan pitää muuttaa itseään syyllisten takia. ehkä ensi kerralla kohdalle sattuu erilainen raiskaaja joka innostuu eri jutuista. pelottavan moni mies ei muuten ymmärrä sanaa ei.. vastaushan kuuluu: kyllä sinä kuitenkin haluat.

 

minusta nuo Jonseredin vertaukset kuumaan suihkuun/kahviin eivät tässä oikein toimi, koska raiskaus tekona on loppupeleissä asia, johon ei itse voi vaikuttaa, kun taas veden tai kahvin viileyden voi päättää itse viime metreille asti. kuten jo totesinkin, voi vaikuttaa omaan käytökseensä ENNEN sitä, mutta se ei ole verrattava asia.

Pointti niissä olikin se, että tapahtumasta voi oppia, että saman laisessa tilanteessa, joka on päättynyt ikävästi aiemmin, voikin muuttaa suuntaa ilman että se oleellisesti rajoittaa omaa yksilönvapautta. Tekoon ei voi vaikuttaa, mutta vallitsevaan tilanteeseen ja riskeihin voi, jossain määrin.

*hankala selittää...*

 

Tyypillinen raiskaushan ei ole puskaraiskaus vaan lähisuhteessa tapahtunut, kodin seinien sisäpuolella. Ja niillä on tapana toistua yhä uudelleen ja uudelleen. Löytyy niitäkin jotka vierittävät osasyyllisyyden tässäkin tapauksessa uhrin niskoille. "Jos et lähde, älä valita".

Sille linjalle, että uhrilla olisi pienikään vastuu tapahtuneesta, ei voida lähteä. Sillä harmaalla tiellä ovat nämä jo onneksi lainsäädännöstä poistuneet rikosnimikkeet "lievä raiskaus" ym.

 

Tyypillinen raiskaushan ei ole puskaraiskaus vaan lähisuhteessa tapahtunut, kodin seinien sisäpuolella. Ja niillä on tapana toistua yhä uudelleen ja uudelleen. Löytyy niitäkin jotka vierittävät osasyyllisyyden tässäkin tapauksessa uhrin niskoille. "Jos et lähde, älä valita".

Sille linjalle, että uhrilla olisi pienikään vastuu tapahtuneesta, ei voida lähteä. Sillä harmaalla tiellä ovat nämä jo onneksi lainsäädännöstä poistuneet rikosnimikkeet "lievä raiskaus" ym.

aivan. luulisin että näissä kodin seinien sisäpuolella tapahtuvista raiskauksissa on uhrista saatu jo henkinen yliote aikaa sitten, alistettu ja saatu tyytymään kohtaloonsa :|

 

Raiskaus on aina rikos ja aina raiskaajan vika.

Mutta ainakin puskaraiskauksilta voi yrittää välttyä siten, että ei kulje puiston poikki pimeässä yksin, vaan hyppää taksiin tai kulkee kavereiden kanssa. Ei oikaise sen pimeän kujan kautta, vaan kiertää valaistuja katuja pitkin, missä on ihmisiä. Tuntemattomien matkaan ei myöskään kannata lähteä, vaikka joku kyytiä tarjoaisikin. Enkä mä pidä fiksuna sitäkään, että päästää asuntoonsa entuudestaan tuntemattomia tyyppejä.

Jos ottaa tietoisia riskejä jatkuvasti, niin ei ole kovin fiksu :ashamed:

Kaikilta raiskauksilta ei voi välttyä vaikka tekisi mitä, mutta nainen voi omalla toiminnallaan pienentää riskiä tulla raiskatuksi. Näin minä uskon :flower: :saint:

 

Sängyn pohjalta kirjoittelen.

Höpö höpö

Minä hyväksyin sen *täysin* niiltä osin kun se kosketti käsiteltävää aihetta.
Lainaan itseäni

"Esimerkkiisi :
Osasyy (termi jota en ole varsinaisesti käyttänyt edes) ei ole kyseisen miehen tai naisen, ei sukupuolella ole merkitystä.
Mutta tästähän ei ollu aloitusviestissä kysymys. "

Osasyy/syy ei ole miehen tai naisen. Ei tässä ole mitään epäselvää ja tiedät sen itsekkin ja se on myös sanottu selvästi ensimmäisessä viestissä (aloitusviestissä) viittasin myös aikaisempaan väittelyymme ja minun tekemiin *absurdeihin* esimerkkeihin joissa väittämät eivät pidä paikkaansa niin myös sinunkin esimerkkisi oli absurdi tai sen kaltainen ainakin.

Mutta niin kuin sanoin tässä threadissa ei keskustella siitä vaan siitä minkä määrittelin ensimmäisessä viestissä ja monissa muissa viesteissä jotka ovat tuoneet asian ilmi (muiden kirjoittamia).

Häiritseekö se että ihmiset havaitset että on olemassa harmaita alueita joissa ei voidakkaan huutaa sitä samaa (joskin oikeassa olevaa?) fraasia siitä että joku on aina 100% uhri, eikä hänen muuta tarvitse ajatella. ?


Mutta nyt maate.
Luulen että isoin osa tahallisesti halusi ymmärtää väärin käsiteltävää asiaa. Syynkin luulen ymmärtäväni mutta ..noh se siitä.

Öitä

Eli sinusta on siis sellaisia tilanteita, ettei raiskattu olekaan aina 100% uhri vaan esim. 80% uhri tai ehkäpä vaan 50% uhri?

Harmi, että kiinnitit vain tuohon osasyy sanaan. Mielestäni itsekin kirjoitit siitä alkuviestissäsi:
"Osavastuu tai osasyyllisyys, kuten joku saattaisi sanoa, ei tarkoita välttämättä sitä, että syyllisen syyllisyys vähenisi vaan, että henkilön itsensä vuoksi kantaa jonkinlaisen vastuun itsestään ja sitä kautta tapahtuneesta. "
Joten kyllä sinä itse otit puheeksi osavastuun ja osasyyllisyys, etkä sitä tosiaankaan "poissulkenut" keskusteluista. En siis todella ymmärrä, miksi poissuljet raiskauksen, jos se onkin tapahtunut miehelle. Kyllä mää näen asian niin, että saat perustella paljon kattavammin asian tai sitten ottaa myös tämän mukaan keskusteluihin ja myös miettiä, mitä itse ajattelisit tuohon tilanteeseen, pitäisikö miehellä olla vastuuta itsestään, kun joutuu jatkuvasti yhä uudelleen raiskatuksi.

 

Niin,
Jaska- ja muut miehet.
Pitäisikö miehellä olla vastuuta itsestään, kun joutuu jatkuvasti yhä uudelleen PipariSuun ahdistellujen kohteeksi.

 

Niin,
Jaska- ja muut miehet.
Pitäisikö miehellä olla vastuuta itsestään, kun joutuu jatkuvasti yhä uudelleen PipariSuun ahdistellujen kohteeksi.

Tarkoitatko, että mää ahdistelen miehiä vai tarkoitatko mun heittämää esimerkkiä, missä miestä ahdistellaan?

 

Mitä se kertoo ihmisestä joka tekee tällaisia aloituksia tänne palstalle? Kerro miksi koit tarpeelliseksi tehdä tämän? Ja oikein määrittelet mitä et halua että sinulle vastataan...

 

Tarkoitatko, että mää ahdistelen miehiä vai tarkoitatko mun heittämää esimerkkiä, missä miestä ahdistellaan?

Ehkäpä tarkoitan.

Niin,
Jaska- ja muut miehet.
Pitäisikö miehellä olla vastuuta itsestään, kun joutuu jatkuvasti yhä uudelleen PipariSuun ahdistelujen kohteeksi.

 

No tuota, kyllähän minä voisin tästä nousta ja mennä makkariin ja raiskata mieheni. Hän ei kuitenkaan voisi mitenkään tietää milloin raiskaan hänet seuraavan kerran. Mitä mieheni voisi tehdä ensimmäisen raiskauksen jälkeen, jotta hän välttyisi seuraavilta?

No ottaa eron ja hommata sulle lähestymiskiellon? Aika tehokas konsti mielestäni.

Ja kyllä, jos se jäis sun kaa sen jälkeen suhteeseen, niin pitäisin osin omana vikana. Sitä saa mitä tilaa.

 

enkä ole varma ymmärsinkö koko jutun ideaa. Mutta käsistin siis että ap:ta myöten ollaan yksimielisiä siitä että raiskaaja on aina syyllinen. Nyt mietitään naisen asemaa ja osallisuutta tuossa, eli jos raiskaukset toistuvat useaan kertaan olisiko mahdollsista että näinen itse voisi vaikuttaa tilanteeseen?

Lyhykäisyydessään siis jos nainen joutuu 5 kertaa raiskatuksi tilanteissa joissa lähtee vaikka humalassa baarista vieraan miehen asunnolle tai tuo tämän vieraan miehen kotiinsa. ikävä kyllä näkisin että tuo nainen oma käytös (=humalassa vieraiden miesten matkaan) on osaltaa mahdollistanut raiskaukset. Se että näin on tapahtunut useaan otteeseen tuntuu oudolta, luulisi että aika monelle se yksi kerta riittäisi siihen ettei enää toistamiseen noille reissuille lähde. Eli kyllä, nainen voisi näissä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten voisi tapojaan muuttamalla parantaa turvallisuuttaan.

Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku toinen nainen on joutunut vaikka kolme kertaa elämässään raiskatuksi, työmatkalla tms. Kukatahansa voidaan raiskata miltei missä tahansa, ikävä kyllä.

 

Tyypillinen raiskaushan ei ole puskaraiskaus vaan lähisuhteessa tapahtunut, kodin seinien sisäpuolella. Ja niillä on tapana toistua yhä uudelleen ja uudelleen. Löytyy niitäkin jotka vierittävät osasyyllisyyden tässäkin tapauksessa uhrin niskoille. "Jos et lähde, älä valita".

Sille linjalle, että uhrilla olisi pienikään vastuu tapahtuneesta, ei voida lähteä. Sillä harmaalla tiellä ovat nämä jo onneksi lainsäädännöstä poistuneet rikosnimikkeet "lievä raiskaus" ym.

Mut on raiskattu parisuhteessa. Lähdin. En jaksa itsekään uskoa etten lähtenyt aiemmin, ja oon ittelleni vihanen että yleensä siedin noinkin paljon.

Ja kyllä, jokaisella on vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Kyllä voi lähteä. Jos jää, tietää minkä luoksi on jäämässä, "kun se muuten on niin ihana mies".

 

Kärjistetysti voisi ehkä kysyä, että onko tyhmyys (hypoteettisesti se, että ei opi välttämään tiettyä tilannetta) lieventävä asianhaara? Ja jos on, kenelle? Eli onko vähemmän väärin, että joutuu väkivallan kohteeksi, jos oma kyky huolehtia itsestään on syystä tai toisesta alentunut?