'Anoppi' ongelmaa

Luin nyt ketjun läpi aika nopeasti...

Toisaalta ymmärrän kyllä sun tilanteen ja harmistuksen, mutta sit toisaalta en ymmärrä sua ollenkaan.
Mä luulen että anoppi on nyt vähän ymmällään teidän suhteesta (tai enhän mä tunne hänen luonnettaan ja ajatusmaailmaa). Teillä on kuitenkin ollut aika myrskyinen suhde, erokin ollut välissä ja nyt kihlat. Ehkä hän on nyt vain vähän varpaisillaan. Onko miehes suvussa muutenkin ollut tapana että sukulaisiin ei olla niin kiinni? Meillä esim. mun puolelta nähdään perheenjäseniä joka ikinen viikko kun taas mieheni puolelta nähdään ehkä kerran kuussa. Ja me siis käydään usein anoppini luona verraten mieheni muihin sisaruksiin. Anoppis haluaa nyt sitten ehkä nähdä vain oman poikansa (johon hänellä on oikeuskin) ja puhua kahdestaan ja samalla toivoo näkevänsä lapsenlapsensa. Tuskin hänellä on ollut tarkoitus syrjiä sua tai vanhempia lapsia ?
Onhan välimatkakin kuitenkin pitkä niin mahdollisuudet nähdä poikaa kahden kesken on vähemmän. Ja tuskin hän on ylpeä poikansa touhuista Ehkä hän haluaa puhua näistä asioista ja suhteestannekin hieman?

Anna sen miehen nyt mennä sinne. Sitä paitsi mun oma mielipide asiaan on se, että jos olisin valmis menemään miehen kanssa naimisiin, niin kyllä luottamusta pitäisi olla sen verran että hänen vastuulleen voisi antaa pienen lapsen. Jos ei luottamusta ole edes siihen että hän olisi lapsen kanssa sen ajan, niin eihän siinä suhteessa voi olla luottamusta muutenkaan erityisen paljoa? Ja sehän on hyvän suhteen yksi peruskivistä.

Sitten ihan sivuasiaan, oot ehkä hieman sinisilmäinen, ei pahalla sanoen vaan rehellisesti
Miehes ei tunnu oikein arvostan sun panosta perheen eteen eikä selvästikään ole vielä valmis alttarille. Onko hääpäivä jo varattu? Mieti nyt sitten ihan kunnolla että jos sama meno jatkuu mitä on menneisyydessäkin niin haluatko elää loppu elämän siten? Vai annatko vielä muutaman vuoden kulua ja katsot että onko miehestäsi mieheksi? Kuitenkin nyt on mukana lapsiakin ja heille kaikille erosotkut tulisivat olemaan raskasta.

 

En näe anopissa mitään ongelmaa, vaan miehessäsi. Hänen pitäisi puolustaa sinua ja perhettään äitinsä edessä ja laittaa äitinsä niin sanotusti kuriin. Minusta on luonnollista että äiti ajattelee oman poikansa ja pojan biologisen suvun etua, siitä ei kannata olla vihainen, on sitten pojan oma asia sanoa äidilleen että miten hän omat raha-asiansa hoitaa. Antamillasi tiedoilla (pettämistä, biletystä perheestä vastuun kantamisen sijaan, äidin ohjailtavissa oleva mammanpoika) onkin realistista varautua eroon.

Tunnen sympatiaa sua kohtaan koska olen ollut samassa tilanteessa. Syy ei kuitenkaan ollut anopissa vaan miehessä joka ei kyennyt katkaisemaan napanuoraansa ja aikuistumaan. Erosin enkä ole koskaan katunut sitä.

 

Luin nyt ketjun läpi aika nopeasti...

Toisaalta ymmärrän kyllä sun tilanteen ja harmistuksen, mutta sit toisaalta en ymmärrä sua ollenkaan.
Mä luulen että anoppi on nyt vähän ymmällään teidän suhteesta (tai enhän mä tunne hänen luonnettaan ja ajatusmaailmaa). Teillä on kuitenkin ollut aika myrskyinen suhde, erokin ollut välissä ja nyt kihlat. Ehkä hän on nyt vain vähän varpaisillaan. Onko miehes suvussa muutenkin ollut tapana että sukulaisiin ei olla niin kiinni? Meillä esim. mun puolelta nähdään perheenjäseniä joka ikinen viikko kun taas mieheni puolelta nähdään ehkä kerran kuussa. Ja me siis käydään usein anoppini luona verraten mieheni muihin sisaruksiin. Anoppis haluaa nyt sitten ehkä nähdä vain oman poikansa (johon hänellä on oikeuskin) ja puhua kahdestaan ja samalla toivoo näkevänsä lapsenlapsensa. Tuskin hänellä on ollut tarkoitus syrjiä sua tai vanhempia lapsia ?
Onhan välimatkakin kuitenkin pitkä niin mahdollisuudet nähdä poikaa kahden kesken on vähemmän. Ja tuskin hän on ylpeä poikansa touhuista Ehkä hän haluaa puhua näistä asioista ja suhteestannekin hieman?

Anna sen miehen nyt mennä sinne. Sitä paitsi mun oma mielipide asiaan on se, että jos olisin valmis menemään miehen kanssa naimisiin, niin kyllä luottamusta pitäisi olla sen verran että hänen vastuulleen voisi antaa pienen lapsen. Jos ei luottamusta ole edes siihen että hän olisi lapsen kanssa sen ajan, niin eihän siinä suhteessa voi olla luottamusta muutenkaan erityisen paljoa? Ja sehän on hyvän suhteen yksi peruskivistä.

Sitten ihan sivuasiaan, oot ehkä hieman sinisilmäinen, ei pahalla sanoen vaan rehellisesti
Miehes ei tunnu oikein arvostan sun panosta perheen eteen eikä selvästikään ole vielä valmis alttarille. Onko hääpäivä jo varattu? Mieti nyt sitten ihan kunnolla että jos sama meno jatkuu mitä on menneisyydessäkin niin haluatko elää loppu elämän siten? Vai annatko vielä muutaman vuoden kulua ja katsot että onko miehestäsi mieheksi? Kuitenkin nyt on mukana lapsiakin ja heille kaikille erosotkut tulisivat olemaan raskasta.

Tässä mummon luokse menossa oli ensisijaisestikin kyse siitä että hän on kutsunut meidät useampi viikkoa sitten luokseen lomailemaan,lapset ovat odottaneet reissua ja sinne ohjelma on sovittu/suunniteltu.Nyt vähän ennen reissua hän onkin sitä mieltä että vain poikansa ja biologinen lapsenlapsi ovat tervetulleita.

Mies on kiinni äidissään ja minun puolen suku ei ole toisilelen läheskään yhtä läheisiä kuin he ovat.

rakastan kyllä miestäni ja suurimpana puolestapuhujana suhteessa onkin lapset mutta voinko loputtomiin jatkaa yksinäistä yrittämistä.

Hääpäivä on sovittuna mutta saa nähdä.

 

[QUOTE="molla";28784137]En näe anopissa mitään ongelmaa, vaan miehessäsi. Hänen pitäisi puolustaa sinua ja perhettään äitinsä edessä ja laittaa äitinsä niin sanotusti kuriin. Minusta on luonnollista että äiti ajattelee oman poikansa ja pojan biologisen suvun etua, siitä ei kannata olla vihainen, on sitten pojan oma asia sanoa äidilleen että miten hän omat raha-asiansa hoitaa. Antamillasi tiedoilla (pettämistä, biletystä perheestä vastuun kantamisen sijaan, äidin ohjailtavissa oleva mammanpoika) onkin realistista varautua eroon.

Tunnen sympatiaa sua kohtaan koska olen ollut samassa tilanteessa. Syy ei kuitenkaan ollut anopissa vaan miehessä joka ei kyennyt katkaisemaan napanuoraansa ja aikuistumaan. Erosin enkä ole koskaan katunut sitä.[/QUOTE]

Mieheni on kyllä se joka ei näe äitinsä käyttäytymisessä mitään vikaa ja näin ollen äiti jatkaa. On tapeltu niin lasten nimestä,kummeista,kastajaisista,asumismuodosta,nukkuuko hänen poika vauvan ja minun vieressä kun vauva syntyi vai eri huoneessa jotta vauva ei herätä häntä ynnä muista loputtomasta listasta.

Kumpikaan äiti tai poika ei näe mitään ongelmaa vaan minä olen ongelma heidän mielestä.

 

[QUOTE="Lilja";28784308]Tässä mummon luokse menossa oli ensisijaisestikin kyse siitä että hän on kutsunut meidät useampi viikkoa sitten luokseen lomailemaan,lapset ovat odottaneet reissua ja sinne ohjelma on sovittu/suunniteltu.Nyt vähän ennen reissua hän onkin sitä mieltä että vain poikansa ja biologinen lapsenlapsi ovat tervetulleita.

Mies on kiinni äidissään ja minun puolen suku ei ole toisilelen läheskään yhtä läheisiä kuin he ovat.

rakastan kyllä miestäni ja suurimpana puolestapuhujana suhteessa onkin lapset mutta voinko loputtomiin jatkaa yksinäistä yrittämistä.

Hääpäivä on sovittuna mutta saa nähdä.[/QUOTE]


aa, siis yhteinen matka oli jo sovittu. kysyitkö mieheltä miksi anoppi tahtoo vain heidät sinne?
mä en ihan heti menis viemään anoppia hirteen, mutta tosiaan en tunne häntä ihmisenä, en tiedä hänen luonnettaan ja taustojaan

 

[QUOTE="Lilja";28784308]Tässä mummon luokse menossa oli ensisijaisestikin kyse siitä että hän on kutsunut meidät useampi viikkoa sitten luokseen lomailemaan,lapset ovat odottaneet reissua ja sinne ohjelma on sovittu/suunniteltu.Nyt vähän ennen reissua hän onkin sitä mieltä että vain poikansa ja biologinen lapsenlapsi ovat tervetulleita.

Mies on kiinni äidissään ja minun puolen suku ei ole toisilelen läheskään yhtä läheisiä kuin he ovat.
rakastan kyllä miestäni ja suurimpana puolestapuhujana suhteessa onkin lapset mutta voinko loputtomiin jatkaa yksinäistä yrittämistä.

Hääpäivä on sovittuna mutta saa nähdä.[/QUOTE]
Oletko miettinyt, voisiko tuo olla sinulle jollain tavalla ongelma? Tunnetko, että miehesi saa lapsuudenperheestään ja suvustaan jotain sellaista, mitä sinä et saa omastasi? Jotain sellaista, mitä haluaisit, mutta et saa?

Jotkut ovat sukurakkaampia kuin toiset ja yleensä ongelmia syntyy silloin, jos parisuhteessa toinen saa suvun tuen ja läheisyyden ja toinen ei. En muista koskaan kuulleeni kenenkään läheisissä väleissä omaan sukuunsa olevan harmittelevan sitä, että heidän puolisoillaankin on läheinen suhde omaansa. Harmittelut tulee aina niiltä, joille se oma suku ei ole läheinen. Kyse ei ehkä ole suoranaisesti kateudesta - varsinkaan sen negatiivisessa merkityksessä - vaan pikemminkin kaipuusta sellaiseen, mistä on itse jäänyt tavalla tai toisella osattomaksi.

 

aa, siis yhteinen matka oli jo sovittu. kysyitkö mieheltä miksi anoppi tahtoo vain heidät sinne?
mä en ihan heti menis viemään anoppia hirteen, mutta tosiaan en tunne häntä ihmisenä, en tiedä hänen luonnettaan ja taustojaan

Hän oli sanonut että hänestä olisi kiva viettää vaihteeksi aikaa poikansa ja hänen ainoan lapsenlapsensa kanssa.

 

Oletko miettinyt, voisiko tuo olla sinulle jollain tavalla ongelma? Tunnetko, että miehesi saa lapsuudenperheestään ja suvustaan jotain sellaista, mitä sinä et saa omastasi? Jotain sellaista, mitä haluaisit, mutta et saa?

Jotkut ovat sukurakkaampia kuin toiset ja yleensä ongelmia syntyy silloin, jos parisuhteessa toinen saa suvun tuen ja läheisyyden ja toinen ei. En muista koskaan kuulleeni kenenkään läheisissä väleissä omaan sukuunsa olevan harmittelevan sitä, että heidän puolisoillaankin on läheinen suhde omaansa. Harmittelut tulee aina niiltä, joille se oma suku ei ole läheinen. Kyse ei ehkä ole suoranaisesti kateudesta - varsinkaan sen negatiivisessa merkityksessä - vaan pikemminkin kaipuusta sellaiseen, mistä on itse jäänyt tavalla tai toisella osattomaksi.

Minulle on aina ollut ongelma mieheni ja hänen äitinsä suuri läheisyys mutta olen jättänyt sen aina omaan arvoonsa. Olen katsellut vierestä kuinka mieheni tanssi äitinsä pillin mukaan vuoden(asuttiin 10km läheisyydessä).Hänen äitinsä vetosi että on huonossa kunnossa,sydän kohtaus ynnä muuta jotta mieheni piti hänelle seuraa ja paapoi häntä-sairaalaan tai tutkimuksiin ei suostunut. Kauppa-asiat hoidettiin,kuskattiin paikasta toiseen(omistaa oman auton kyllä).

Anoppi on todella utelias ja pientä pirpanaa odottaessa häntä kiinnosti niin edellisten synnytysten välilihan repeämiset,mahdolliset nännihaavaumat ynnä muut mielestäni hänelle kuulumattomat asiat.Vauvan syntymän lähestyessä hän oli mieltä että poikansa pitäisi muuttaa eri huoneeseen nukkumaan koska hänellä on suurempi unentarve kuin minulla joka olen jo tottunut yöheräilyihin.

Olen aina ollut onnellinen siitä että anoppi on meille tukena ja jättänyt omaan arvoonsa nämä ei niin kivat tavat ja nyt onkin suurimpana murheena tämä yhtäkkinen käännös hänessä kuten edellämainitsin isompien lasten kesäloma-reissun peruuntuminen.

 

No, ongelmia tulee tuutin täydeltä myös jatkossa, sekä miehen että anopin suunaalta. Mä en millään voi käsittää, että olet menossa naimisiin tuollaisen jätkän kanssa. Siis, en millään.

 

[QUOTE="Lilja";28784429]Minulle on aina ollut ongelma mieheni ja hänen äitinsä suuri läheisyys mutta olen jättänyt sen aina omaan arvoonsa. Olen katsellut vierestä kuinka mieheni tanssi äitinsä pillin mukaan vuoden(asuttiin 10km läheisyydessä).Hänen äitinsä vetosi että on huonossa kunnossa,sydän kohtaus ynnä muuta jotta mieheni piti hänelle seuraa ja paapoi häntä-sairaalaan tai tutkimuksiin ei suostunut. Kauppa-asiat hoidettiin,kuskattiin paikasta toiseen(omistaa oman auton kyllä).

Anoppi on todella utelias ja pientä pirpanaa odottaessa häntä kiinnosti niin edellisten synnytysten välilihan repeämiset,mahdolliset nännihaavaumat ynnä muut mielestäni hänelle kuulumattomat asiat.Vauvan syntymän lähestyessä hän oli mieltä että poikansa pitäisi muuttaa eri huoneeseen nukkumaan koska hänellä on suurempi unentarve kuin minulla joka olen jo tottunut yöheräilyihin.

Olen aina ollut onnellinen siitä että anoppi on meille tukena ja jättänyt omaan arvoonsa nämä ei niin kivat tavat ja nyt onkin suurimpana murheena tämä yhtäkkinen käännös hänessä kuten edellämainitsin isompien lasten kesäloma-reissun peruuntuminen.[/QUOTE]
En varsinaisesti tarkoittanut tuota vaan sitä, että toivoisitko itse olevasi läheisempi omien vanhempiesi ja sukusi kanssa? Että näillä kahdella ensimmäisellä lapsella olisi rakastavat ja välittävät isovanhemmat sinun suvustasi? Koetko, että anoppisi antaa pojalleen ja teidän yhteiselle lapselleen jotain sellaista, mistä sinä ja kaksi muuta lastasi jäätte paitsi? Voisiko olla mahdollista, että sinun viileämpi suhtautuminen omiin vanhempiisi ja isovanhempien "puuttuminen" kahdelta vanhemmalta lapseltasi ainakin osittain lisäisi harmiasi miehesi ja anoppisi läheisiä välejä kohtaan?

 

En varsinaisesti tarkoittanut tuota vaan sitä, että toivoisitko itse olevasi läheisempi omien vanhempiesi ja sukusi kanssa? Että näillä kahdella ensimmäisellä lapsella olisi rakastavat ja välittävät isovanhemmat sinun suvustasi? Koetko, että anoppisi antaa pojalleen ja teidän yhteiselle lapselleen jotain sellaista, mistä sinä ja kaksi muuta lastasi jäätte paitsi? Voisiko olla mahdollista, että sinun viileämpi suhtautuminen omiin vanhempiisi ja isovanhempien "puuttuminen" kahdelta vanhemmalta lapseltasi ainakin osittain lisäisi harmiasi miehesi ja anoppisi läheisiä välejä kohtaan?

Meidän puolelta uskon että minä olen se joka ei halua olla läheisissä väleissä ihan vain siksi etten halua elämääni sellaisia ihmisiä jotka loukkaavat minua käyttäytymisellään ja näin ollen myös minun lapseni kärsivät siitä ensimmäiset vuodet.

Kuten jo edellä sanoin olen onnellinen siitä että on olemassa mieheni puolelta mummo mutta en ymmärrä hänen puuttumista meidän asioihin,poikansa ohjailua ja näin ollen hankaloittaa todella paljon meidän eloa.Yhteiset pelisäännöt ovat niitä mitä mummo ei suostu noudattamaan vain siksi että on mielestään oikeassa eikä näin ollen kunnioita minua äitinä.Silloin kun kerrottiin muutosta tänne kauemmas hänen mielestään lapsenlapsi olisi voinut jäädä mummolle asumaan ja silloin on ainoa kerta kun olen hänelle todella pahasti sanonut ja tein selväksi että edes vitsinä ei tuollaista minulle saa ehdottaa.

 

[QUOTE="Lilja";28784396]Hän oli sanonut että hänestä olisi kiva viettää vaihteeksi aikaa poikansa ja hänen ainoan lapsenlapsensa kanssa.[/QUOTE]

No mikä tässä on nyt enää ongelmana?
Jos oot vaan vähän herkkä? Toisille lapsille voit sanoa ihan reilusti että isi ja vauva menee nyt mummolaan ja me mennään sillä välin käymään jossain muualla. Keksit ensin jonkun muun ajan vietteen. Tyyliin huvipuisto tms. Jos alkavat enemmän kyselee niin sanot vain että isi ja äiti päättivät nyt vain näin. Ei muuta. Ei sun tarvi alkaa runoilee siinä. Ja et ainakaan ala haukkumaan anoppia tai isää tässä kohtaa Pidä tuntees kuris.
Mitä sit jos miehes äiti tahtoo nähdä poikaansa? Se on hänen lapsi Ja asuu viel noin kaukana. Vähän empatiaa

 

No mikä tässä on nyt enää ongelmana?
Jos oot vaan vähän herkkä? Toisille lapsille voit sanoa ihan reilusti että isi ja vauva menee nyt mummolaan ja me mennään sillä välin käymään jossain muualla. Keksit ensin jonkun muun ajan vietteen. Tyyliin huvipuisto tms. Jos alkavat enemmän kyselee niin sanot vain että isi ja äiti päättivät nyt vain näin. Ei muuta. Ei sun tarvi alkaa runoilee siinä. Ja et ainakaan ala haukkumaan anoppia tai isää tässä kohtaa Pidä tuntees kuris.
Mitä sit jos miehes äiti tahtoo nähdä poikaansa? Se on hänen lapsi Ja asuu viel noin kaukana. Vähän empatiaa

Empatiaa anopille?Mies on tervemennyt edelleenkin äitinsä luokse jos haluaa käyttää 7vrk mittaisen kesäloman äitinsä kanssa mieluummin kuin perheeseensä.Kesälomareissusta kyse jossa oli tarkoitus vierailla muun muassa siellä Huvipuistossa,kylpylässä,tavata isompien lasten kummeja yms muita tuttavia jotka sinne jäi kun tänne muutettiin. Minulle ei ole vaihtoehto että isä veisi vauvan mukanaan reissuun koska haluan nauttia ainoista loma-päivistä kaikkien lasten kanssa enkä vain osan. Varsinkin kun en noin pientä lasta edes raski laittaa reissuun moneksi päiväksi ilman äitiään.

Että anoppia ja isiä pitää suojella ja äiti saisi haukut niskaansa kun luvattu kesälomareissu ei toteudukaan.reiluako?minua kohtaan?

 

No mikä tässä on nyt enää ongelmana?
Jos oot vaan vähän herkkä? Toisille lapsille voit sanoa ihan reilusti että isi ja vauva menee nyt mummolaan ja me mennään sillä välin käymään jossain muualla. Keksit ensin jonkun muun ajan vietteen. Tyyliin huvipuisto tms. Jos alkavat enemmän kyselee niin sanot vain että isi ja äiti päättivät nyt vain näin. Ei muuta. Ei sun tarvi alkaa runoilee siinä. Ja et ainakaan ala haukkumaan anoppia tai isää tässä kohtaa Pidä tuntees kuris.
Mitä sit jos miehes äiti tahtoo nähdä poikaansa? Se on hänen lapsi Ja asuu viel noin kaukana. Vähän empatiaa

Ja anoppi oli meillä kylässä vajaa 3viikkoa sitten 3vrk jolloin minä ja lapset tehtiin omiamme ja he saivat liikkua omikseen missä halusivat.

 

[QUOTE="Lilja";28784606]Empatiaa anopille?Mies on tervemennyt edelleenkin äitinsä luokse jos haluaa käyttää 7vrk mittaisen kesäloman äitinsä kanssa mieluummin kuin perheeseensä.Kesälomareissusta kyse jossa oli tarkoitus vierailla muun muassa siellä Huvipuistossa,kylpylässä,tavata isompien lasten kummeja yms muita tuttavia jotka sinne jäi kun tänne muutettiin. Minulle ei ole vaihtoehto että isä veisi vauvan mukanaan reissuun koska haluan nauttia ainoista loma-päivistä kaikkien lasten kanssa enkä vain osan. Varsinkin kun en noin pientä lasta edes raski laittaa reissuun moneksi päiväksi ilman äitiään.

Että anoppia ja isiä pitää suojella ja äiti saisi haukut niskaansa kun luvattu kesälomareissu ei toteudukaan.reiluako?minua kohtaan?[/QUOTE]

Ymmärrän sun ajatuksia oikein hyvin. Jos kesälomaa on noin vähän ja reissu suunniteltu, niin pilaahan toi kuvio kaiken. Voisko miehelle ja anopille ehdottaa, että toi vain yhden lapsen reissu toteutettaisiin vaikka ensi kuussa ja tämä loma tehtäisiin sovitun mukaisesti. Ehkä mäkin laittaisin miehen yksin reissuun äidilleen ja toteuttaisin loman kuten suunniteltu. Tsemppiä!

 

"Että anoppia ja isiä pitää suojella ja äiti saisi haukut niskaansa kun luvattu kesälomareissu ei toteudukaan.reiluako?minua kohtaan? "
Anteeks jos loukkasin sua, ei ollut tarkotus suututtaa Keneltä sä saisit haukut niskaan? Lapsilta? Ettekö voi yhdessä miehen kanssa kertoa lapsille muutoksesta? Tai sitten kiukuttelet niin kauan että pääset mukaan Ootko miehelles sanonut omat tuntees tässä tilanteessa?
"Ja anoppi oli meillä kylässä vajaa 3viikkoa sitten 3vrk jolloin minä ja lapset tehtiin omiamme ja he saivat liikkua omikseen missä halusivat. "
Ei kai tämä mikään kilpailu ole? Mä en ainakaan merkkaa ylös koska mun mies on äitinsä kanssa. Hassua


Ehkä anoppi ei vain tajua kuinka paljon on tunkeutumassa teidän arkeen ja päätösten tekoon? Oon ihan varma että ei tahdo oikeesti pahaa.

 

Mitä js teet testin. Annat miehen mennä sinne lapsen kanssa kahdestaan ja katsot mitä tapahtuu.

En tunne anoppiasi, mutta oman anoppisi vuoksi karsastan tilannettasi. Mun anoppini on jonkinlainen liiton rikkoja. Hän haluaa omia omat lapsensa ja haukkuu miniät vuoron perään. Viidestä lapsesta neljän liitto onkin päättynyt eroon. Liiton tilaa ei edesauta se, että pojat ovat äitinsä luona kuuntelemassa keikenlaista sopaa miniöistään.

 

Voi sitä Jannea :/

 

Ymmärrän sun ajatuksia oikein hyvin. Jos kesälomaa on noin vähän ja reissu suunniteltu, niin pilaahan toi kuvio kaiken. Voisko miehelle ja anopille ehdottaa, että toi vain yhden lapsen reissu toteutettaisiin vaikka ensi kuussa ja tämä loma tehtäisiin sovitun mukaisesti. Ehkä mäkin laittaisin miehen yksin reissuun äidilleen ja toteuttaisin loman kuten suunniteltu. Tsemppiä!

Samaa mieltä minä. Perustelin myös ettei minun mielestäni anopilla ole juurikaan oikeuksia vaatia noin pientä lapsenlasta vielä reissuun ilman äitiään ja isänsäkin kanssa vain siinä tapauksessa jos voisin luottaa siihen että isä on oikeasti huolehtimassa lapsesta ja eikä jätä hoitovastuuta äidilleen(perustelee että yöllä voi poistua mutta meillä herää pienin edelleenkin pitkin yötä) ja seuraavan päivän nukkuu univelkaa/rapulaa ja mummo on taas hoitovuorossa.Mun mielestä kovinkaan monessa kolmen lapsen perheessä ei enää tällaisia rilluttelureissuja harrasteta - voishan sitä joskus vaikka yhdessä tuulettua mutta miksi täytyy mennä poikaporukalla ja hairahtua aina väärille teille.

Luottamusta on näköjään mieheni vaikea saada takaisin vaikka kovasti yritän,siltikin se aina takaraivossa kutkuttelee josko se taas tekee pahojaan.

 

[QUOTE="Lilja";28784667] miksi täytyy mennä poikaporukalla ja hairahtua aina väärille teille.

Luottamusta on näköjään mieheni vaikea saada takaisin vaikka kovasti yritän,siltikin se aina takaraivossa kutkuttelee josko se taas tekee pahojaan.[/QUOTE]

Eli tässä varmaankin se pohjimmainen syy, mikset halua miehesi ja nuorimmaisen lähtevään keskenään anoppilaan?

 

[QUOTE="Lilja";28784540]Meidän puolelta uskon että minä olen se joka ei halua olla läheisissä väleissä ihan vain siksi etten halua elämääni sellaisia ihmisiä jotka loukkaavat minua käyttäytymisellään ja näin ollen myös minun lapseni kärsivät siitä ensimmäiset vuodet.

Kuten jo edellä sanoin olen onnellinen siitä että on olemassa mieheni puolelta mummo mutta en ymmärrä hänen puuttumista meidän asioihin,poikansa ohjailua ja näin ollen hankaloittaa todella paljon meidän eloa.Yhteiset pelisäännöt ovat niitä mitä mummo ei suostu noudattamaan vain siksi että on mielestään oikeassa eikä näin ollen kunnioita minua äitinä.Silloin kun kerrottiin muutosta tänne kauemmas hänen mielestään lapsenlapsi olisi voinut jäädä mummolle asumaan ja silloin on ainoa kerta kun olen hänelle todella pahasti sanonut ja tein selväksi että edes vitsinä ei tuollaista minulle saa ehdottaa.[/QUOTE]

Mä koitan kartoittaa kokonaistilannetta vaikka oikein hyvin ymmärränkin, että sulla on nyt päällimmäisenä ajatuksena tuo teidän suunniteltu kesälomanne. Mä itse olen se nk sukurakas ja siten osaan asettua myös miehesi asemaan, niin koitan siltä pohjaltakin ajatella tätä asiaa.

On aivan luonnollista, että äiti ajattelee ensisijaisesti omia jälkeläisiään (niinhän sinäkin varmasti teet, vai mitä?) ja vasta sitten muita. Myöskin siltä kantilta, että haluaa olla niiden jälkeläistensä elämässä mukana. On toki niitäkin, jotka viis veisaavat kersoistaan enää sen jälkeen, kun lapsilisät loppuu ja lapsenlapsista eivät senkään vertaa, mutta suurin osa kuitenkin toivoo, että omat lapset perheineen säilyisivät elämässä. Aina se ei onnistu, varsinkaan, jos lapsen puoliso haluaa jotain muuta.

Anoppiasi et voi muuttaa etkä miestäsikään ja sen vuoksi olen koittanut tässä ketjussa tuoda esiin asioita, joiden avulla sinun olisi ehkä vähän helpompi muuttaa omaa ajattelutapaasi. Tai jos et siihen kykene, niin ainakin miettisit, onko järkevää mennä naimisiin miehen kanssa, jonka käsitykset perhe-elämästä ja suvun kanssa tekemisissä olemista ovat kovin erilaiset kuin omasi. Tämä kolmen päivän päästä suunniteltu loma tuskin tulee olemaan viimeinen ongelmasi liittyen samaan aiheeseen.

 

[QUOTE="tsip";28784678]Eli tässä varmaankin se pohjimmainen syy, mikset halua miehesi ja nuorimmaisen lähtevään keskenään anoppilaan?[/QUOTE]
Minustakin vaikuttaa tältä eli anoppi ei olekaan varsinaisesti se ongelma vaan miehen rilluttelureissu.

Voisiko ap mies mennä yksin? Tietysti ymmärrän, että mummo haluaisi nähdä lapsenlastaan, mutta jos et halua lasta sinne antaa, niin mies menisi yksin?

 

Anoppi todennäköisesti haluaa yrittää puhua poikansa ympäri, ettei tämä menisi ap:n kanssa naimisiin. Kuulostaa juuri tuollaiselta tapaukselta. Anopeista ei ole muuta kuin harmia

 

[QUOTE="Lilja";28784667]Samaa mieltä minä. Perustelin myös ettei minun mielestäni anopilla ole juurikaan oikeuksia vaatia noin pientä lapsenlasta vielä reissuun ilman äitiään ja isänsäkin kanssa vain siinä tapauksessa jos voisin luottaa siihen että isä on oikeasti huolehtimassa lapsesta ja eikä jätä hoitovastuuta äidilleen(perustelee että yöllä voi poistua mutta meillä herää pienin edelleenkin pitkin yötä) ja seuraavan päivän nukkuu univelkaa/rapulaa ja mummo on taas hoitovuorossa.Mun mielestä kovinkaan monessa kolmen lapsen perheessä ei enää tällaisia rilluttelureissuja harrasteta - voishan sitä joskus vaikka yhdessä tuulettua mutta miksi täytyy mennä poikaporukalla ja hairahtua aina väärille teille.

Luottamusta on näköjään mieheni vaikea saada takaisin vaikka kovasti yritän,siltikin se aina takaraivossa kutkuttelee josko se taas tekee pahojaan.[/QUOTE]
Voisko olla niin, että mies ei koe olevansa kolmilapsisen perheen vanhempi vaan että hänellä on vain yksi lapsi? Ja että rilluttelemaan lähtiessään hän ei sysää lastaan sinun hoidettavaksi vaan järjestää lapsenvahdin (= äitinsä)? Sinulle ei siis synny ylimääräistä työtä yhteisestä lapsestanne sen vuoksi, että mies käy kavereineen juhlimassa, koska mies järjestää lapselle hoitopaikan siksi aikaa?

Sun on hyvä myös muistaa, että et ole miehesi äiti eikä sun tehtäväsi ole vahtia hänen mahdollisia hairahtumisiaan tai pahan tekemisiään. Jos mies tekee jotain sellaista, joka hajottaa teidän parisuhteenne, niin hän on siitä ihan itse vastuussa. Et sinä eikä anoppi.

 

Anoppi todennäköisesti haluaa yrittää puhua poikansa ympäri, ettei tämä menisi ap:n kanssa naimisiin. Kuulostaa juuri tuollaiselta tapaukselta. Anopeista ei ole muuta kuin harmia

Ikävää, että sulla on paska mutsi