29.7.2016 klo 12:37 | päivitetty 29.7.2016 klo 13:11
Professori arvioi turvapaikkapolitiikan kiristämisen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa – Maahanmuuttovirasto kiistää
Kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin arvioi perustuslain ja maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen suhdetta haastavaksi tuomioistuimille. Irakilaismiehen ristiriitainen turvapaikkapäätös on nostattanut Suomessa keskustelua. Maahanmuuttovirasto perustelee päätöstä: Jos vainon tai väkivallan uhka ei ole yhtä paha muualla kotimaassa, voi pelkkä muutto eri puolelle kotimaata ratkaista tilanteen.
Suomen
kiristynyt turvapaikkapolitiikka saattaa aiheuttaa perustuslaillisen ristiriidan, arvelee Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin.
Julkisuuteen on noussut
irakilaismiehen tapaus, jonka saamassa kielteisessä turvapaikkapäätöksessä viranomainen nimenomaan myöntää, että epäyksestä huolimatta kaikki turvapaikan edellytykset miehen kohdalla täyttyvät.
Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa Scheinin arvioi, ettei kaikki ole tapauksessa kunnossa.
– Tuollainen päätös on tietenkin hakijan ja myös suuren yleisön kannalta mahdoton ymmärtää.
Ulkomaalaislakiin on vuosien varrella tehty tiukennuksia. Tiukennuksilla kavennetaan Scheininin mukaan perustuslaissa ja ulkomaalaislaissa turvattua oikeutta tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa, jos on joutunut vainon tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
Eduskunta on yllyttänyt Maahanmuuttovirastoa tiukentamaan linjaansa, ja tämä on nyt seuraus.
– Martin Scheinin
– Tämä tilanne on mielestäni perustuslain vastainen, tai ainakin tämä pitäisi tutkia tuomioistuimessa. Näyttää siltä, että Maahanmuuttovirasto on ylittänyt harkintavaltansa suhteessa siihen, kuinka laajan harkintavallan tuo perustuslaissa turvattu oikeus turvapaikkaan voi sallia, Scheinin sanoo.
Scheininin mukaan perustuslaki turvaa oikeuden saada turvapaikka tietyin ehdoin, mutta toisaalta eduskunnan säätämät lait antavat hallintoviranomaisille harkintavaltaa tapauksissa.
– Eduskunta on yllyttänyt Maahanmuuttovirastoa tiukentamaan linjaansa, ja tämä on nyt seuraus.
Hallinto-oikeudelle haastavia linjauksia
Moni turvapaikanhakija on valittanut kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Scheininin mukaan hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella on edessään vaikeita linjauksia.
– Eduskunnalla on asiassa monta tahtoa. Tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa eduskunnan erilaisten tahtojen välillä. Yhtäältä perusasiat on säädetty ulkomaalaislaissa aikanaan varsin avokätisesti. Laissa turvapaikkaa pidetään yksilön oikeutena, Scheinin linjaa.
Tuomioistuimille ulospääsytie tilanteesta on arvioida tiukennusten perustuslaillisuutta, Scheinin toteaa.
– Jos tiukennetut lainkohdat ovat perustuslain vastaisia, tuomioistuimet joutuvat sanomaan ainakin välillisesti, että eduskunta on ylittänyt harkintavaltansa suhteessa perustuslakiin.
Eduskunnalla on asiassa monta tahtoa. Yksi näistä tahdoista on ilmaistu perustuslaissa, eli korkeamman normin tasolla.
– Martin Scheinin
Maahanmuuttovirasto vastaa kritiikkiin
Oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko Maahanmuuttovirastosta kommentoi lain toteutumista irakilaismiehen tapauksessa.
– Oikeus hakea turvapaikkaa on toteutunut. Henkilö on tullut Suomeen, tehnyt turvapaikkahakemuksen, esittänyt perusteensa ja hänen hakemuksensa on käsitelty asianmukaisesti Maahanmuuttovirastossa. Päätöksessä todettiin, että vainon vaara rajoittuu tietylle alueelle kotimaassa, eli hakija voi kotimaassaan siirtyä toiselle alueelle asumaan, Helinko linjaa.
Turvapaikka voidaan Suomessa myöntää ensisijaisesti henkilökohtaisen vainon perusteella. Vaino voi liittyä esimerkiksi etniseen ryhmään, uskontoon tai poliittiseen kantaan. Toissijaisena perusteena voi toimia yleinen hyvin korkea väkivallan taso alueella, mikä voi johtaa kotimaahan palaamisen jälkeen kidutukseen tai kuolemaan. Tällainen väkivalta ei ole satunnaista, vaan asettaa koko alueen väestön suureen vaaraan. Kolmas turvapaikan hakemisperuste olisi humanitaarinen hätä, esimerkiksi luonnonkatastrofi.
Maahanmuuttovirastosta todetaan, että mosulilaisen miehen tapauksessa Bagdadiin ulottuvasta henkilökohtaisesta vainosta ei ole näyttöä ja Bagdadin kohdalla toissijainen väkivaltaperustekaan ei täyty. Bagdadissa on kuollut noin 500 ihmistä terroristi-iskuissa kuluvan vuoden aikana, mutta väkivaltaa pidetään satunnaisena.
Helingon mukaan Suomesta käsin voidaan tuntea kaukaisenkin alueen turvallisuustilanne kyllin hyvin päätöksenteon pohjaksi.
– Me hankimme koko ajan ajantasaista tietoa Irakin oloista. Turvapaikanhakijalla saattaa toki olla tilanteestaan ja maansa tämänhetkisistä oloista erilainen käsitys kuin meillä viranomaisilla.
Matkustustiedote ei kerro koko totuutta
Ulkoministeriön matkustusohjeen mukaan suomalaisten on "vältettävä kaikkea matkustamista" Irakiin ja Afganistaniin. Maissa ei kuitenkaan ole Maahanmuuttoviraston mukaan alueita, joilla aseellisen selkkausten yhteydessä mielivaltaisen väkivallan aste olisi ollut niin korkea, että kaikki ihmiset siellä olisivat toissijaisen suojelun tarpeessa. Tällöin toissijaisen suojelun perusteeksi ei riittäisi, että on kotoisin tietyltä alueelta. Satunnainen väkivalta ei riitä turvapaikan perusteeksi, vaikka se riittäisi loman perumiseksi.
Irakiin vapaaehtoisestikin palanneilla on ollut hyvin samantapaisia väitteitä turvapaikkahakemuksissaan.
– Hanna Helinko
– Maahanmuuttovirastossa tarkastellaan väkivallan uhan astetta. Tämä tarkoittaa siis, että myös irakilaisia turvapaikan hankijoita käännytetään takaisin kotimaahan, koska väkivalta esimerkiksi Bagdadissa on luonteeltaan satunnaista, Helinko selittää.
Helinko haluaa myös muistuttaa, että tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat ovat palanneet Suomesta Irakiin oma-aloitteisesti.
– Näillä Irakiin palanneillakin on ollut hyvin samantapaisia väitteitä turvapaikkahakemuksissaan.
Helingon mukaan matkustusohje ei koske millään tavalla turvapaikanhakuprosessia.
– Matkustustiedote neuvoo suomalaisia matkailijoita, jotka ovat ovat jo kielitaitonsa ja maa- sekä kulttuurituntemuksensa vuoksi aivan eri asemassa vieraassa maassa kuin maan omat asukkaat, Helinko toteaa.
Julkisuuteen on noussut anonyymi irakilaismiehen käännytyspäätös. Kielteisessä päätöksessä Maahanmuuttovirasto katsoi totuudenmukaiseksi, että hakijan työpaikka ja kotitalo oli räjäytetty ja että hänen pelkonsa joutua vainotuksi kotialueellaan Mosulissa on perusteltua. Virasto kuitenkin katsoo, että Irakin sisäinen pako Bagdadiin olisi mahdollista.
