Vihainen miniä
En ole koskaan ollut läheinen anoppini kanssa, toimeen olemme kuitenkin tulleet hyvin. Vuosi sitten kävi seuraava tapaus: anopille selvisi, että hänen siskonsa oli arvostellut ääneen meille meidän tekemisiämme ja kerroinkin anopille, että loukkaannuin hänen siskonsa sanoista. Anoppi päätti selvittää asian siskonsa kanssa. Kohta anoppi soitti miehelleni, haukkui minut valehtelijaksi. Mies kertoi äidilleen olleensa itse samassa keskustelussa ja kuulleensa, mitä tämä hänen tätinsä meille sanoi. Anoppipa uskoo edelleen mieluummin siskoaan ja väittää minua valehtelijaksi, vaikka mieheni oli osallisena keskustelussa.
Tästä aikaa jo reilu vuosi. Anteeksipyyntöä en ole kummaltakaan kuullut, enkä sitä enää odotakaaan. Missään tekemisissä en kummankaan kanssa enää halua olla, joten anopille ei lähde kutsua lapsemme ristiäisiin.
Saavatpahan aiheen puhua, millainen olen, kun anoppi kuulee, ettei hän todellakaan pääse lapsemme ristiäisiin.
Tästä aikaa jo reilu vuosi. Anteeksipyyntöä en ole kummaltakaan kuullut, enkä sitä enää odotakaaan. Missään tekemisissä en kummankaan kanssa enää halua olla, joten anopille ei lähde kutsua lapsemme ristiäisiin.
Saavatpahan aiheen puhua, millainen olen, kun anoppi kuulee, ettei hän todellakaan pääse lapsemme ristiäisiin.