Anopista... (ärinää murinaa..)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Tuutti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Näissä jutuissa olisi mukava kuulla aina sen toisenkin ihmisen (tässä tapauksessa anopin) versio asioista.
Miksi tarvitsisi? Vaikka anoppi olisi täydellinen, niin lasta ei anneta silti hoitoon, jos ei häneen luoteta tai ihan mistä syystä vaan, jos ei halua tai kokee että siitä on lapselle haittaa. Se ei ole velvollisuus ja moni on sitä mieltä, että on parempi, ettei yökyläilyjä muutenkaan ole noin pienillä.
 
[QUOTE="vieras";24975034]Miksi tarvitsisi? Vaikka anoppi olisi täydellinen, niin lasta ei anneta silti hoitoon, jos ei häneen luoteta tai ihan mistä syystä vaan, jos ei halua tai kokee että siitä on lapselle haittaa. Se ei ole velvollisuus ja moni on sitä mieltä, että on parempi, ettei yökyläilyjä muutenkaan ole noin pienillä.[/QUOTE]

Silti olisi kiva kulla anopin versio.
 
Jos oikeasti lapselle saattaa anopin luona kyläilystä tulla vaaraa tai muuten haittaa en tietenkään antaisi. Mutta miksi ihmeessä anoppi ei voisi teille tulla moikkaamaan lasta? Sitä mä en ymmärrä. En itsekään anna lapsia yökylään anopille, ja vain isomman useamman tunnin vierailuille. Silti anoppi on tervetullut meille moikkaamaan lapsia. Ja annetaan heidän olla pari tuntia keskenäänkin jos käydään vaikka syömässä tms. Vaikka en anoppiini luotakaan lastenhoitajana, ei mulla mielestäni ole kuitenkaan oikeutta muuten rajoittaa tapaamisia.
 
Silti olisi kiva kulla anopin versio.

No anopin versio ois se, että mä olen maailman hirvein miniä, kun en ole hänen kanssaa ensinnäkään missään tekemisissä. Kun hän ei koskaan ole tehnyt mitään pahaa omasta mielestään.

Välit meillä meni poikki hänen valehteluidensa, vaatimustensa ja jatkuvan puhelinhäiriköinnin vuoksi. Vai onko se teidän mielestä normaalia, että anoppi soittelee useasti tunnin sisällä koko päivän ajan ja kun en ole vastannut, on aloittanut tekstiviesteillä pommittelun. Kun ilmoitin, että teen töitä, eikä mua saa häiritä turhanpäiväisillä yhteenotoilla, tämä jatkoi, jatkoi, jatkoi ja vielä jatkoi kunnes ilta oli niin pitkällä, että vihdoin jätti rauhaan edes yöksi ja jatkoi taas heti aamulla herättyään... Laitoin lopulta puhelimeen eston, ettei hänen puhelunsa tule läpi ja tekstiviestit menevät suoraan roskakansioon. Lopulta välien poikki mentyä vaihdoin numeron vielä salaiseksi, eikä hänellä ole tätä numeroa onneksi, eikä sitä mistään edes saa.
 
[QUOTE="vieras";24975034]Miksi tarvitsisi? Vaikka anoppi olisi täydellinen, niin lasta ei anneta silti hoitoon, jos ei häneen luoteta tai ihan mistä syystä vaan, jos ei halua tai kokee että siitä on lapselle haittaa. Se ei ole velvollisuus ja moni on sitä mieltä, että on parempi, ettei yökyläilyjä muutenkaan ole noin pienillä.[/QUOTE]

Uskon että tässä tilanteessa lasta ei pidä jättää anopin hoitoon, mutta.. Tässäkin ketjussa on muutama henkilö kertonut kuinka lapset kyllä kyläilevät/yöpyvät/ovat hoidossa oman äidin (eli äidin äidin) luona, mutta anopiin (isän äitiin) ei luoteta. Tämä on tällä palstalla erittäin yleistä (samoin kuin omassa ystäväpiirissänikin). Isän äiti on aina se huonommin lapsia hoitava, epäluotettava tai vain muuten inhottava. Voisikohan tämä joltakin osin johtua meistä äideistä, ei niinkään anopeista? En usko että valtaosalla voi olla luotettava äiti, mutta anoppi on ties mikä tuuliviiri. Surettaa näiden mummojen puolesta.

Poikkeuksia on toki ja paljonkin. Tämä vain tuntuu yleisestä trendiltä. Omaan äitiin kaikkine vikoineen on kuitenkin helpompi luottaa kuin miehen äitiin. Toisaalta mies voi kokea samoin; oma äiti luotettavampi kuin vaimon äiti. Miehet kuitenkin jyrätään aika usein tälläisissa asioissa vaimon toimesta.
 
Jos oikeasti lapselle saattaa anopin luona kyläilystä tulla vaaraa tai muuten haittaa en tietenkään antaisi. Mutta miksi ihmeessä anoppi ei voisi teille tulla moikkaamaan lasta? Sitä mä en ymmärrä. En itsekään anna lapsia yökylään anopille, ja vain isomman useamman tunnin vierailuille. Silti anoppi on tervetullut meille moikkaamaan lapsia. Ja annetaan heidän olla pari tuntia keskenäänkin jos käydään vaikka syömässä tms. Vaikka en anoppiini luotakaan lastenhoitajana, ei mulla mielestäni ole kuitenkaan oikeutta muuten rajoittaa tapaamisia.

Ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla siitä, että kummankaan vanhemmat eivät käy meillä kylässä, kuin lapsen juhlapäivinä. Anoppi olis semmoinen tapaus, että se ei lähtis kulumallakaan... Eikä mieskään jaksa äitiänsä katsella meillä.. Helpompi käydä kummankin vanhemmilla kylässä, niin "pääsee" sitten eroonkin joskus..
 
Meillä sama homma sinänsä (paitsi anopilla ei mielenterveys ongelmia) , että anoppi vaatii lasta yö kylään luokseen. Oikeastaan koko ajan syntymästä lähtien on ollut semmosta , "jäät mummon luokse yö kylään" juttua. Ihan semmonen paniikki iskee, että mikä ihme ytty se on saada tuo lapsi sinne yöksi. En vaan ymmärrä. Olen yrittänyt järjestää paljon yhteistä aikaa heille. Käydään paljon kylässä heillä ja ovat tervetulleita meille kylään lapsen kanssa touhuamaan ja paljon ovat meillä käyneetkin. Tuntuu vaan, ettei mikään riitä. Lapsi on nyt 1-vuotias ja joskus kun hän oli vauva niin paniikissa sanoin, ettei pieni vauva voi olla vielä vanhemistaan erossa, että niin monta yötä kun vuottakin. Nyt on alkanut hirvee painostus ja kimputus, vihjailu ja niskojen nakkelu miten lapsi pitäisi viedä heille yöksi. Omat vahempani eivät kimputa lasta luokseen yö kylään. En koe mitään tarvetta lähteä minnekkään baariin tms, että lapsen pitäisi siksi olla yötä poissa kotoa. Muutenkin tuntuu jotenkin hullulta viedä tuollainen pieni yöksi jonnekkin, ilman meitä ja pois kodistaan jos kuitenkin itse ollaan kotona. Olen yrittänyt selittää, että kyllä sekin aika tulee, kun pyytää oikeen, että saa yö kyläillä..yms. Tuon ikäinen muutenkin tuntuu, että elää rutiineista ja nauttii, kun saa ilalla rueta äitin tai isän kanssa nukkumaan omaan sänkyyn.

Onhan meilläkin omat kismamme ja erimielisyytemme lapsen hoidon suhteen anopin kanssa ja hyvin eri tavoin ajattelemme asioista. Tämä ei kuitenkaan ole päälimmäinen syy miksei lapsi siellä öitä vietä. Enenmmänkin ajatten vain, että MIKSI? Miksi 1-vuotiaan pitäisi mennä sinne yöksi? Päivälläkin voi touhuta, leikkiä..yms. Anoppin myös hyvin hmm. päättäväinen ihminen ja tekee asioita niinkuin tahtoo. Olen varma, että jos sanoisin miten jokin asia tehdään lapsen kanssa niin hän tekisi niinkuin lystää. Ei arvosta sanomisiani niin paljon ,että toimisi kuten olen pyytänyt. Pukee lasta ihan tajuttomasti, vaikka olisin sanonut mitkä vaatteet on ulos sopivat..yms. Joten siis luottamuskin meidän väliltä puuttuu mikä osaltaankin rajoittaa hoitoon vienti halujani. Myöskin se, että mitä enemmän hän on lapsen kanssa, hän alkaa määrätä tai neuvoa miten lapsen kanssa pitää olla miten tehdä/syöttää..yms mitä enemmän siimaa annat niin tavallaan sitä vaikeammaksi hän käy. Samoin hän on hyvin lapsen itkusta ahdistuva ihminen, heti jos lapsi yhtään enemmän itkee niin hänelle tulee kauhea paniikki ja hätä saada lapsi lopettamaan. Sirkus on valmis, alkaa mieleton tilulilu lei shou ja pipi on poissa ELÄ VAAN ITKE MISSÄÄN NIMESSÄ ASENNE. Minusta se on outoa, kun lapsi kuitenkin rauhoittuu itkuistaan yleensä nopeasti kun jos vaikka kaatuu niin puhalletaan ja sylitellään yms. Kuitenkin negatiivisia tunteita lapsi ei saisi näyttää, kun mummolla on niin kova tarve, että lapsi on KOKO AJAN TODELLA ILOINEN.

Toisaalta tuntuu tai anoppi saa painostuksellaan minut tuntemaan itsekkääksi ja pahaksi ihmiseksi ja vihjailee, että lapsesta kasvaa "mammanpoika", mutta silti aaa. Vaikea selittää. Lapsi on todella puhki ja ylikierroksilla jos käy siellä 3 tuntia leikkimässä, kun mummolassa olo on aika hmm. pyöritystä. Koko ajan järjestäävät ohjelmaa ja koko ajan on joku tililuntilluhillu dillu killu sillu shou pystyssä. Anoppi puhuu pojalle melkein koko ajan, eikä lapsella ole sielä oikeen omalle ajattelulle tai rauhoittumiselle aikaa. Tuntuu, että lapsi olisi ihan sekaisin jos viettäisi siellä illan ja yön ja vielä seuraavan aamun...Vaikea selittää.. Olenko teidän mielestä täysin hirviö kun en vie 1-vuotiasta mummolaan yöksi? Tulin nyt kuokkimaan toisten ketjuun, mutta kuitenkin niin samaa asiaa vaikkei tällä mummolla mielenterveydellisiä ongelmia olekkaan.
 
[QUOTE="hmm";24975125]Uskon että tässä tilanteessa lasta ei pidä jättää anopin hoitoon, mutta.. Tässäkin ketjussa on muutama henkilö kertonut kuinka lapset kyllä kyläilevät/yöpyvät/ovat hoidossa oman äidin (eli äidin äidin) luona, mutta anopiin (isän äitiin) ei luoteta. Tämä on tällä palstalla erittäin yleistä (samoin kuin omassa ystäväpiirissänikin). Isän äiti on aina se huonommin lapsia hoitava, epäluotettava tai vain muuten inhottava. Voisikohan tämä joltakin osin johtua meistä äideistä, ei niinkään anopeista? En usko että valtaosalla voi olla luotettava äiti, mutta anoppi on ties mikä tuuliviiri. Surettaa näiden mummojen puolesta.

Poikkeuksia on toki ja paljonkin. Tämä vain tuntuu yleisestä trendiltä. Omaan äitiin kaikkine vikoineen on kuitenkin helpompi luottaa kuin miehen äitiin. Toisaalta mies voi kokea samoin; oma äiti luotettavampi kuin vaimon äiti. Miehet kuitenkin jyrätään aika usein tälläisissa asioissa vaimon toimesta.[/QUOTE]

vai johtusikohan se siitä että tietää tasan miten se oma äiti hoitaa,koska sehän on hoitanut minutkin. Meillä ainakin anoppi on se joka on välinpitämättömämpi esimerkkejä : autossa ei tarvitse laittaa turvavöitä,hammaspesut pestään jos muistetaan, röökiä polttaa lapsi sylissä,ulos puetaan vähän mitä sattuu,vaikkakin olisi pakkasta,posket paleltuu anopin hoidossa,herkkuja syödään ennemmin kuin lämmintä ruokaa yms.. Ja nämä ovat tuleet selväksi 5 vuodessa. Niin ja paras antoi 3 vuotiaan maistaa kaljaa.... että voit miettiä miten levollinen olo minulla on kun lapsi on anopilla?! ollut liian monta kertaa ja liian monta pettymystä :(
 
Ja totta kai tietysti sekin vaikuttaa, että antaa omalle äidilleen herkemmin hoitoon, koska omalle äidille on helpompi sanoa suoraan. Pystyy sanomaan, että "ET SITTEN TODELLAKAAN SYÖTÄ NIITÄ HERKKUJA ENNEN RUOKAA". Joku pystyy ehken anopilleenkin sanomaan, mutta mutta tuntuu, että anoppi ei ehken niin usko, kun esimerkiksi oma äiti uskoo tytärtään. Hmm vaikea sanoa...
 
tuolla joku kirjoitti että anoppi pitää lapselle koko ajan hurjasti ohjelmaa yms..meillakin pari vuotias oli täysin uupunut kun tuli mummolasta kotiin ja hyvin itkuinen. Joten minulle se kertoi tarpeeksi.
 
tuolla joku kirjoitti että anoppi pitää lapselle koko ajan hurjasti ohjelmaa yms..meillakin pari vuotias oli täysin uupunut kun tuli mummolasta kotiin ja hyvin itkuinen. Joten minulle se kertoi tarpeeksi.

Juu tääkin anoppi on semmoinen tapaus, ettei anna lapsen yhtään olla rauhassa, vaan koko ajan pitää olla lapsessa kiinni ja lässyttää kaikkea mahdollista.. :/ Lapsi ei toistaiseksi ole kärsinyt siitä, mutta ovatkin olleet vain 1,5h kerrallaan kylässä isänsä kanssa..
 
Juu ja tää kans työntää herkkuja sun muita lapselle, vaikka kuinka oltais kielletty.. Samoin antaa lapselle ruokaa jos lapsi vain osoittaakin jääkaappia kohti, vaikka ei olisi edes ruoka-aika.. Tai mitä sitten lapsi ikinä pyytääkin. Kotona meillä syödään vain ja ainoastaan ruoka-aikana, ei muulloin. Ja siis antaa lapselle ruokaa aamulla klo 9 vaikka on kotona juuri syönyt reilun aamupalan..
 
[QUOTE="Tuutti";24974370] Anoppi on kerran melkein tukehduttanut lapsen tuttiin pienempänä [/QUOTE]

miten voi tukehtua tuttiin? vai tunkiko se sen tutin ihan kokonaan sinne suuhun?
 
Arvatkaas mitä te poikalasten äidit:) Koska olette saaneet pojan teistä tulee yleensä asennevammaisia, paskapää anoppeja;) Mitähän sitä on odotettavissa kun nuo omat pojat löytävät morsiamensa...kumpaankohan sarjaan kuulun.

Niin ja oma anoppini on aloittajan kuvauksen mukainen. Kärsii mielenterveyshäiriöistä ja joskus kirjoitinkin tänne siitä. Hän on oikeasti vaarallinen(hoiti oman lapsensakin aikoinaan pitkiksi ajoiksi teho-osastolle, rauhoitteli miestään syöttämällä sille salaa rauhoittavia lääkkeitä, jne.). Mutta ap osannee tehdä miten parhaaksi näkee. Niin olen tehnyt itsekin, mutta ainaista tappelua tämä on, koska minä olen huono miniä ja anoppi on kaikkivoipaisa.
 
Oma anoppi on tällä hetkellä punainen vaate. Silti sitä pitää kestää lasten takia. Välimatkaa useampi sata kilometriä, joten visiitit harvassa, mutta kestävät pitkään (kesällä olimme siellä 10 päivää)

Jo nyt (poikani 2v) anoppi on alkanut juttelemaan pojalleni, että koskas tämä lähtee mummon luo kylään junalla tai lentokoneella (TRE-ROI)... Öö... KATOTAAN SIT 10 VUODEN PÄÄSTÄ! :D En ikimaailmassa lähettäisi lapsiani alle kouluikäisinä yksin junalla tai lentokoneella... Enkä kyllä raaskisi poikaa päästää isänsä kanssa kahdestaankaan pitkälle reissulle esim viikoksi. Tulis itelleni eroahdistus! Vaikka eipä tuo mies sellaista ole ikinä ehdottanutkaan... vielä.

Anoppi myös valittaa, kun näkee lapsenlapsiaan niin harvoin, kun asutaan niin kaukana... No tota, heidän on "hieman" helpompi, niin taloudellisesti kuin muutoinkin, lähteä sieltä meille kylään. Eipä oo kauheesti näkynyt! Ei meidän nurkat vissiin kelpaa...

Sitä mäkin olen nauranut, että itestäni tulee varmaan aivan kamala anoppi... Toisaalta on hyvä ottaa mallia omastani, sekä mieheni anopista (eli omasta äidistäni) että mitä kannattaa välttää. Kaiken maailman anopit on ihan kamalia :D:D:D
 

Yhteistyössä