Anopin kanssa näkemys eroja..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "miniä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"miniä"

Vieras
Taaperomme on anoppilassa aika usein viikonloppuisin. Se on tosi hieno asia olen siitä anopille todella kiitollinen. En ole paljon vaatinut, minulla ei siis ole anopille listaa mitä ja miten lapsen kanssa tulee toimia.

Mutta on muutana seikka joista olen yrittänyt hienovaraisesti sanoa/vihjata. Ensinnäkin ulkoilu, anoppi ei ulkoile lapsemme kanssa koskaan, kysyttäessä ulkoilusta keksii milloin mitäkin syitä miksi ei voisi muka ulkoilla (tuuli, pieni sade, märkä maa jne.) Aina oon pakannut kaikki mahdolliset ulkoiluvaatteet mukaan ja muistutan että tässä on nämä rukkaset mitkä pitää vettä jne. Mutta ei vihjeistä ymmärrä että olisi kiva jos lapsen kanssa ulkoiltaisiin. Kahden yön anoppila reissun jälkeen lapsi on tästä syystä todella levoton ja esim. nukkumaanmeno on taistelua.

Toinen on syöminen. Anoppi ei piittaa ruoka-ajoista. Pillimehuja, keksejä, muroja, hedelmiä tarjoilee ihan mihin kellon aikaan tahansa. Muutenkin lapsi saa päättää lähes kaikesta syömisestään. Mua se raivostuttaa koska lapsi on muutenkin hoikka, pitäisi saada ruokaa uppoamaan enemmän, napostelu ei todellakaan auta asiassa. Viikonlopun jälkeen lapsi kuvittelee saavansa kotonakin samaa palvelua ja on hirveä taistelu kun joutuu odottamaan ruoka-aikoja, ylipäätään että joutuu lämpimän aterian syömään on taistelun paikka.

Kolmas asia on lelliminen. Lapsi saa hyppiä vaikka keittiön pöydältä jos huvittaa. Saa tehdä ihan mitä tahtoo. Onhan se kiva että mummolassa on pikkuisen erisäännöt kuin kotona. Mutta joku raja sentään.

Meillä on kaiken kaikkiaan lapsen kanssa hirveät taistelut mummola viikonloppujen jälkeen. Lapsi on välillä itekkin ihan hämillään kun joutuu palaamaan takaisin ruotuun. Lapsi on tosiaan n. 1 viikonlopun kuukaudessa mummolassa. Haluaa sinne mennä mielellään ja mummola on pitkän ajomatkan päässä, joten olisi kiva mummon sekä lapsen kannalta että voisi jatkossakin vierailla siellä. Mutta tuntuu että menee liian vaikeaksi, rankkaa itselle sekä lapselle ja anoppi ei ymmärrä. Hän vaikuttaa enemmän jopa ylpeältä kun lapsi kiukuttelee kotia päästyään :/
 
Kerran kuussa siis noin.. enpä jaksais nipottaa. Anna niiden nauttia toisistaan. Meillä anoppi käyttäytyy samalla lailla. Tosin lapsi harvemmin yökylässä. Aluksi nipotin asiasta, mutta aikaa myöten oon antanut periksi. Eipä tuo niin vakavaa ole.
 
No voi luoja, mene mukaan sinne anoppilaan sen lapses kanssa. Meillä kans anoppi antaa niitä herkkuja sun muita, vaikka miljoona kertaa on sanottu että ei saa antaa. Yleensä sen takia menen mukaan, koska silloin voin ihan vaan kattoo että eivät taas hoida sitä lasta päin persettä.
 
Auttaisiko jos keroisit minkälaista taistelua teillä on viikonlopun jälkeen ja kerrot juuri lapsen hämmennyksestä. Noi mummot tuntuu olevan semmoisia että haluaavat pitää eri säännöt, niin että lapset juoksisi ilosta hihkuen että "jee mennään mummolaan!". Jos kompromissaisitte jotenkin saa antaa mehua ja hedelmää mutta ei muuta. Ruokaa ruoka aikaan ihan terveydellisistä syistä. Ja säännöt on lapsen oman turvallisuuden takia. Ettei tiputa esim. pöydältä.

Jos yrittäisit saada hänet näkemään asian lapsen kannalta, eikä niin että äiti haluaa niin ja näin koska on sitten helpompaa. Ja että äidin sääntöjä pitää mummonkin noudattaa. :)
 
Mä olen itse sellainen isovanhempi, joka hoitaa lapsenlasta aika usein. Yritän pitää samat säännöt kuin kotona, mutta esimerkiksi nukkumaanmeno ei onnistu täällä yhtä helpolla. Vieraassa paikassa ei uni tule yhtä helpolla kuin kotona. Toki mullekin olisi "helpompaa" jos lapsi nukkuisi viimeistään klo 20, mutta aina se ei vaan onnistu.

Ei sulla oikein ole vaihtoehtoja ; joko sanot anopille suoraan ja vihjailematta, että lapsen kanssa pitää käydä ulkonakin ja että ruoka-ajoista täytyy pitää kiinni, tai sitten hyväksyt sen, miten anoppi lapsesta huolehtii. Ehkä "opastus" menisi paremmin perille jos lapsen isä sanoisi äidilleen, eikä niin, että sinä sanot ?

Mun anoppi ei koskaan kuunnellut mitä sanoin, lopulta jouduin keskustelemaan tilanteesta lastenpsykologin kanssa, joka sanoi, että jos anoppi ei kuuntele, niin vaihtoehdoksi jää vierailujen lopettaminen. Tosin mun anoppini teki ikävämpiä asioita, mm. palkitsi lapsen siitä, kun tämä mätti sisarustaan turpaan, saattoi tehdä lasten toivomuksesta lättyjä yhdeltä yöllä - päiväunet oli tietenkin nukuttu klo 18-20.. mutta kuitenkin. Suunnilleen sama linja kasvatuksen kanssa kotona ja mummilla, tai homma ei toimi.
 
[QUOTE="hmm";22247431]Auttaisiko jos keroisit minkälaista taistelua teillä on viikonlopun jälkeen ja kerrot juuri lapsen hämmennyksestä. Noi mummot tuntuu olevan semmoisia että haluaavat pitää eri säännöt, niin että lapset juoksisi ilosta hihkuen että "jee mennään mummolaan!". Jos kompromissaisitte jotenkin saa antaa mehua ja hedelmää mutta ei muuta. Ruokaa ruoka aikaan ihan terveydellisistä syistä. Ja säännöt on lapsen oman turvallisuuden takia. Ettei tiputa esim. pöydältä.

Jos yrittäisit saada hänet näkemään asian lapsen kannalta, eikä niin että äiti haluaa niin ja näin koska on sitten helpompaa. Ja että äidin sääntöjä pitää mummonkin noudattaa. :)[/QUOTE]

Mielestäni olen yrittänytkin kertoa. Kaikkea en ihan noin suoraan mitä kirjoitin. Anopilla on sellainen tapa ettei ota kuuleviin korviinsa. Tai sitten naljailee jotain takasin. Viimeks kun näki miten lapsi raivos kotia tullessaan yritin sanoa että tätä se on kun on ei enää saakaan olla pomona. Anoppi sanoi että "Ai ei se minulle kiukkuile yhtään, niin enkeli että" Eli ei ymmärrä vai ei halua ymmärtää?

Oon joskus ollut anopin kanssa ilmiriidoissa muista asioista, enkä enää siitä syystä ite käy pitempiä aikoja siellä. Viikonloppu olis liikaa. Siksi lapsi käy yksinään tai joskus harvoin mies mukana, jos on vapaalla. Ja koska ollaan oltu napit vastakkain ennenkin, en haluais enää siihenkään tilanteeseen, joten yritän miettiä miten sanoa hienovaraisesti asioista? Niin tai sitten annan olla.. Mutta vaikea se on katsoa kun lapsi on se joka kärsii.
 
Kun mun lapset tuli anopin luota viikonloppua viettämästä seitsemän maissa illalla, niin ne oli kaikki umpiunessa. Päikkärit, siis. Heräsivät kun tulivat kotiin, nukkumaanmeno ihan mahdottomuus kun olivat tottuneet valvomaan yli puoleenyöhön ja herättely päiväkotiin & kouluun ennen seitsemää seuraavana aamuna oli yhtä tuskaa.

Pakko isovanhemman on pyrkiä samaan päivärytmiin kuin mitä kotona noudatetaan, tai sitten pitää lasta vain pe-la yön, että jää se la ja su rytmin palauttamiseen.
 
Usein mummolassa ja silti kerran kuukaudessa? Kasvata itse omat lapsesi tai ole tyytyväinen että voi mennä johonkin.

Kateellinen?

Kasvatan lapseni, sitähän tässä juuri teen ;) jos ei kiinnostaisi tuskin välittäisin paskaakaan minkälainen lapsi on mummola viikonloppujen jälkeen. Minusta 3 päivää kuukaudesta on suht usein, sinulle ei vaikka väität etten edes kasvata itse lapsiani ;) ristiriitaista.
 
Kun mun lapset tuli anopin luota viikonloppua viettämästä seitsemän maissa illalla, niin ne oli kaikki umpiunessa. Päikkärit, siis. Heräsivät kun tulivat kotiin, nukkumaanmeno ihan mahdottomuus kun olivat tottuneet valvomaan yli puoleenyöhön ja herättely päiväkotiin & kouluun ennen seitsemää seuraavana aamuna oli yhtä tuskaa.

Pakko isovanhemman on pyrkiä samaan päivärytmiin kuin mitä kotona noudatetaan, tai sitten pitää lasta vain pe-la yön, että jää se la ja su rytmin palauttamiseen.

Tuokin olisi kyllä hyvä että olisi vain sen yhden yön. Mutta siinäkin on haittapuolensa tässä tilanteessa, kun matka on yli 200km.
 
Sulla ei ole tosiaan muita vaihtoehtoja kuin nostaa kissa pöydälle ellei vihjailuja ymmärrä. Olisi varmaan hyvä että myös miehesi olisi mukana tukemassa sinua. Eli sanotte että sunnutai-illat, maanantait ovat aivan kamalia kyläilyn jälkeen sekä teille että lapselle. Arvostatte suuresti mitä anoppi tekee teidän hyväksenne, mutta näin ei voi jatkua. Ja sitten sovitte pelisäännöt. Ehdotan että annat löysää kuitenkin, ei mitään natsimeininkiä, mutta varmaan joku viimeistään klo 22 nukkumassa, herkut jälkiruuaksi ja ettei vaarallisia juttuja tehdä, olisi sovittavissa.

Toinen vaihtoehto on sitten se ettette anna noin pitkäksi aikaa kylään. Käytte päiväseltään ja siinä se, tai maksimissaan yksi yö. Viette vaikka lauantaina ennen päiväunia ja haette sunnuntaina päikkyjen jälkeen pois. Sitten vasta kun lapsi kasvaa niin pidemmät kyläilyt ohjelmaan.

Mä itse en anna lasta kuin muutamaksi tunniksi kylään anoppilaan. Tai niin että anoppi tulee meille katsomaan lapsia, mutta yökyläilyt on vielä muutaman vuoden pannassa. Perussyy on juuri se etten voi luottaa anopin hoitamiseen riittävästi. Sitten kun lapset ovat niin isoja että osaavat itse sanoa kunnolla asioistaan ja edes hitusen myös itse huolehtimaan itsestään saavat mennä.
 
No johan on ongelmat!

Se, että lapsen kanssa kaikki on taistelua, kun tulee mummolasta, on normaalia. Elä sen kanssa tai älä vie mummolaan.

Mummolassa on yhdet säännöt ja kotona toiset, kyllä lapsikin sen tajuaa. Testaa vain sinua eron jälkeen. Ja oikeesti, "antaa hedelmää ruoka-aikojen ulkopuolella" on ongelma? Relaa nyt vähän!
 
Oikein alko vituttaa tää palsta kun joka asiassa pitää nussia pilkkua. Oikeinko hedelmää antaa, voivoi. Sanoinko niiin, sanoinko?! Hedelmää, muroja, pillimehuja, makkaraa, kurkkua MITÄ VAAN joka täyttää mahan ja ruoka ei sitten maistu.

JA sanoin alussa myös että tarkoitus ei ole minkään listan kanssa lasta lähettää mummolaan ja EDELLEEN olen sitä mieltä että mielummin tuen tätä lapsenlapsen ja mummon suhdetta kuin että jyräisin mielipiteilläni anopin yli.

Mutta eräät kun ei vain tajua. Öitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miniä myös;22247626:
Kumma juttu mutta meillä ei ole milloinkaan ollut taistelua mummolareissujen jälkeen. Ei mun vanhempien luona oltua eikä anopin. Eikä kukaan kaverikaan ole sellaista puhunut. Eli tokko se ihan niin normaalia onkaan?

No kyllä se nyt vaan on. Jotkut reagoi vahvemmin kuin toiset ja kaikki reagoi eri tavoin. Taaperon reagointi eroon vanhemmistaan tavalla tai toisella kuitenkin on normaalia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miniä myös;22247626:
Kumma juttu mutta meillä ei ole milloinkaan ollut taistelua mummolareissujen jälkeen. Ei mun vanhempien luona oltua eikä anopin. Eikä kukaan kaverikaan ole sellaista puhunut. Eli tokko se ihan niin normaalia onkaan?

Meillä ei myöskään esiinny ongelmia kun lapsi on minun vanhemmillani. Tosin siellä on ollut vain yhden yön kerrallaan.
 
Meillä saatiin mummo lopettamaan juuri kaiken sortin pöydällekiipeily-erivapaudet, kun muutaman kerran itse otin lapsen alas pöydältä ja kielsin kiipeämästä uudelleen, sanoen anopille samalla, että eihän se ole sallittua muissakaan kyläpaikoissa, niin ei voi olla täälläkään. Ettei lapsi mene ihan ulalle, kun jossakin saa tehdä jotakin ja muualla taas ei.
 

Similar threads

Yhteistyössä