AMK vs. Yliopisto

[Kifa]

AMK:ssa mm. teimme yli 200 osanottajan markkinointitutkimuksen ravintolaketjulle. Alusta asti, tutkimuskysymyksistä haastatteluihin ja datan prosessointiin samalla ohjelmalla kuin useimmissa yliopistoissa (SPSS) ja tietenkin loppuraportti jne. Hitonmoinen homma, ei vastaavaa yliopistossa.

Ei kerro mitään. Oma tuttavani teki juurikin AMK:ssa samantyylisen projektin. Alkuasetelma oli ihan pöhkö, kukaan ei tarkistanut oliko kysymykset laadittu järkevästi, SPSS-ohjelmaan annettiin jokin puolivillainen pikaohje eikä kukaan kommentoinut oliko tulosten tulkinnassa mitään järkeä saati oliko laskelmat yleensä tehty oikein. Paljon hommaa kyllä mutta sangen vähän villoja.

 

[Non compos mentis]

Suotta ei nykyään runsastu käsite "Diipadaapaan Maisteri".

Non Sequitur.

Se on katala jätkä toi Non. Ei kannata alkaa ryppyillä.

Olisin vain halunnut keskustella aiheesta. Moni tuntuu pitävän esim. lastentarhanopettajia (eivät kaikki maistereita?) turhina. Ettei lasten kanssa tarvitse muuta kuin "sydämen sivistystä" ja "maalaisjärkeä". Itse taas olen ollut Suomen käytäntöön enemmän kuin tyytyväinen.

 

[Jakob Creuzfeldt]

Suotta ei nykyään runsastu käsite "Diipadaapaan Maisteri".

Kuka on sinusta turha maisteri?

Non Sequitur.

Se on katala tyyppi toi Non. Ei kannata alkaa ryppyillä.

 

[vieras]

Eikös se mene niin, että nykyään AMK=kandi (bachelor) ja ylempi-AMK=maisteri (master). Painotus AMK-puolella on käytännönläheisempi kuin yliopistossa. Vaativuutta en pysty arvioimaan, kun ei ole kokemusta kuin toisesta.

 

[vieras]

Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja opetusta antava akateeminen laitos, Amk pyrkii enemmän vastaamaan nimenomaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Molemmille on paikkansa, mutta en ymmärrä monien amk:laisten (en nyt välttämättä viittaa kehenkään tässä ketjussa ) pyrkimyksiä todistella, kuinka se itse asiassa on ihan samanlainen kuin yliopisto. Eihän sen tarvitsekaan olla.

 

[Non compos mentis]

AMK:ssa mm. teimme yli 200 osanottajan markkinointitutkimuksen ravintolaketjulle. Alusta asti, tutkimuskysymyksistä haastatteluihin ja datan prosessointiin samalla ohjelmalla kuin useimmissa yliopistoissa (SPSS) ja tietenkin loppuraportti jne. Hitonmoinen homma, ei vastaavaa yliopistossa.

Ei kerro mitään. Oma tuttavani teki juurikin AMK:ssa samantyylisen projektin. Alkuasetelma oli ihan pöhkö, kukaan ei tarkistanut oliko kysymykset laadittu järkevästi, SPSS-ohjelmaan annettiin jokin puolivillainen pikaohje eikä kukaan kommentoinut oliko tulosten tulkinnassa mitään järkeä saati oliko laskelmat yleensä tehty oikein. Paljon hommaa kyllä mutta sangen vähän villoja.

Niin, ilmeisesti vaihtelee. Meidän piti ensin suorittaa tutkimusmenetelmäkursseja kaksi kappaletta, toinen pelkkää tilastotiedettä ja toinen taas sitä tutkimuksen aloittamista ja rakentamista. Meillä oli myös pakollisia tapaamisia tutkimusohjaajan kanssa. Kouluissa on eroja, kuten jo edellä totesin.

Raportissamme pakollisia olivat:

1. Frequency tables
2. Graphs (determined by mentor)
3. Location & dispersion figures for
- numerical scores
- Likert scale
4. Cross tabs
- Cross tab table
- Chi sq
- Contingency coefficient
5. Correlation figures
- Pearson
- Spearman
6. Inferential stats
- Confidence intervals
- Hypothesis tests

+ Mann-Whitney U and Kruskal-Wallis

(nämä lukevat kalenterissani, josta ne kopsasin teille informaatioksi)

 

[et]

Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja opetusta antava akateeminen laitos, Amk pyrkii enemmän vastaamaan nimenomaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Molemmille on paikkansa, mutta en ymmärrä monien amk:laisten (en nyt välttämättä viittaa kehenkään tässä ketjussa ) pyrkimyksiä todistella, kuinka se itse asiassa on ihan samanlainen kuin yliopisto. Eihän sen tarvitsekaan olla.

Näinhän se taitaa olla.

 

[vv]

AMK-opinnot on niin alakohtaisia ja oppilaitoskohtaisia, että niitä on tosi vaikea vertailla edes keskenään. Itse opiskelin alaa, jota pystyi silloin opiskelemaan kolmessa eri amk:ssa suomessa. Koska kyseessä pieni ala, tutustuttiin harjoittelujen ja kesätöiden aikan muidenkin oppilaitosten opiskelijoihin ja sitä kautta kuultiin mitä heiltä vaadittiin. Meidän oppilaitoksessa ei tarvinut opiskella ollenkaan kemiaa, kun taas noissa kahdessa muussa se oli pakollinen. Meillä taas luettiin oikeustieteitä huomattavasti enemmän kuin muissa oppilaitoksissa ja jopa enemmän kuin yliopistossa vastaavalla linjalla. Yhdestä oppilaitoksesta puuttui kokonaan koneet joita alamme vaatii, mutta heillä taas oli pääsy erään valtioroganisaation ohjelmistoon ja tietokantaan, mitä taas meille ei ollut mahdollista järjestää.

Meidän oppilaitoksessa jos taas vertaa eri alojen välillä, eroa oli kuin yöllä ja päivällä. Me kuljimme isojen reppujen kanssa täynnä mappeja, kun taas naapurikäytävän opiskelijat saapuivat pienten käsilaukkujen kanssa kouluun. Meidän koulupäivät kestivät aina 8-16 ja poikkeuksellisesti vielä pitempäänkin ja usein olimmekin viimeisiä ryhmiä koululla. Toisaalta nyt meillä on jokaisella oman alan työpaikka ylempänä toimihenkilönä, kun taas naapurikäytävän käsilaukunkantajista useamman olen nähnyt kaupan kassalla.

 

[vieras]

Joku jo totesikin, että ensin kannattaisi miettiä, mitä haluaa opiskella, ja katsoa, missä sitä voi tehdä. Harvat alat ovat valmistavat samoihin hommiin.

On monia aloja, joita on vain yliopistossa. Lääketiede, arkkitehtikoulutus, oikeustiede, opettajakoulutus (pk+lukio) jne.

On monia aloja, joissa ammatillisen pätevyyden saa vain tietyllä tutkinnolla. Sosionomia ei voida ottaa vakituisesti sosiaalityöntekijän hommiin jne.

Suurin piirtein samoihin hommiin yliopistovastaavien kanssa voivat pyrkiä lähinnä tradenomit ja insinöörit. Muiden kohdalla kysymys "AMK vai yliopisto?" vastauksineen kuulostaa usein peitellyltä yritykseltä kiillottaa oman valinnan paremmuutta.

AMK:jen, yliopistojen ja koulutusohjelmien keskenkin on tasoeroja. Koulut eivät ole yhtä hyviä tai yhtä arvostettuja.

Jos sisäänpääsy molempiin on mahdollista, suosittelisin kyllä lähes poikkeuksetta yliopistoa. Opiskelijoiden taso on parempi, suhteet tulevien huippujen kanssa merkitsevät. On ihan eri asia tuntea TKK:n tuotantotalouden opiskelijoita kuin jonkun maalaisprovinssiAMK:n, jos esim. logistiikkaa haluaa opiskella. Voit myös kuvitella, mitkä ovat näiden koulujen työelämäsuhteiden ja arvostuksen erot.